Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lacrosse ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Lacrosse—Ladikije
386
Lacrosse [-kro’s], intiaaneilta peritty
Kanadan kansallisleikki. Kumpikin 12-henkisistä
joukkueista koettaa saada n. 10 cm:n
läpimittaisen kumipallon mahdollisimman usein
vastustajan porttiin lyödyksi a/3 m:n pituisella
verkko-mailalla (crosse). Peli muistuttaa siten suuresti
hockey- ja jalkapalloleikkejii (ks. Hockey ja
Jalkapallo). L. P.
Lactantius [-a’n-], Firmianus,
latinalainen reettori Bitliyniasta, joka keskellä
Diocletia-nukseu vainoa kääntyi kristinuskoon. Hänen
teoksistaan tärkein on: ..Institutiones divinæ"
(7 kirjaa), joka on kirjoitettu kristinuskon
puolustukseksi. L. oli jonkun aikaa v:n 317 jälkeen
Ivonstantinus Suuren pojan Crispuksen
opettajana; hänen kuolemansa aika on tuntematon.
Loistavan latinankielensä vuoksi häntä
myöhemmin on nimitetty ,,kristityksi Ciceroksi".
E. K-a.
Lactarius ks. Helttasienet.
Lactodensimetri (lat. lac = maito, densus =
tiivis, ja kreik. metron = mitta), mitta-asteikolla
varustettu lasinen uppovaaka (areometri), jolla
otetaan selville maidon ominaispaino (eheän
maidon oin.-p. on 1,029-1,033). L:iä käytettiin
aikaisemmin myöskin maidon väärennysten
(erittäinkin vedellä sekoittamisen) tutkimiseksi, mutta se
on sittemmin, tässä suhteessa epävarmana,
hyljätty, varsinkin kun maidon tutkimistavat yleensä
ovat tulleet täydellisemmiksi. vrt. Maito,
Areometri. U. Ii.
Lactuca ks. Salaatti.
Lacy [lasi] (väärin Lascy). 1. Peter de
(1678-1751), ven. soturi, oli syntyjään
irlantilainen, muutti 1691 Ranskaan; oli Ranskan, sitten
Itävallan, Puolan ja viimein Venäjän
sotapalveluksessa; haavoittui Pultavan taistelussa (1709);
oli Golitsynin alapäälliköitä Suomen
valloituksessa 1713-14; johti 1719 venäläisten hyökkäystä
Tukholmaa vastaan, kiiruhtaen siten
Uudenkaupungin rauhan päätöstä. Puolan perintösodassa
L. piiritti Danzigia; 1735 hän taisteli Reinin
seuduilla; Turkin sodassa 1736-38 hän valloitti
Asovin ja taisteli Krimin niemellä. Hattujen
sodassa 1741-43 hän oli venäläisten joukkojen
ylipäällikkönä, voitti Lappeenrannan tappelussa ja
valloitti Suomen. V. 1730 L. tuli Liivinmaan
kuvernööriksi.
2. Franz Moritz de L. (1725-1801), kreivi,
itäv. sotamarsalkka, edellisen poika, alkoi 1743
sotauransa Itävallan armeiassa, tuli everstiksi
1750; oli mukana Itävallan perintösodassa;
seitsenvuotisessa sodassa hän kunnostautui Praagin.
Breslaun ja Leuthenin taisteluissa; suunnitteli
sotamarsalkka Daunin ylimajoitusmestarina
äkki-hyökkäyksen Hochkirchin ja Maxenin luona,
tunkeutui joukkoineen 1760 Berliiniin asti. Daunin
kuoltua L. korotettiin sotamarsalkaksi (1766), ja
hovisotaneuvoston presidenttinä hän järjesti
ar-meian hyvään kuntoon; vaikutti suuresti
neuvonantajana Baierin perintösodan (1778) ja Turkin
sodan aikana (1788-91), nauttien sekä Maria
Te-resian että Josef II:n täydellistä luottamusta.
Vielä Leopold II:n aikana ja Frans IT:n
ensi-mäisinä hallitusvuosina L. oli sota-asioiden
ylimpänä johtajana. K. O. L.
Ladak (1. L a d a k h) ynnä Baltista n,
Kashmiriin kuuluva alue Luoteis-Intiassa,
Indus-joen laakson ympärillä; 73,138 km5, 165,992 as.
13. V. Painettu 8/i 13.
(1901). L. ou korkeaa vuoristomaata Himalajan
ja Karakorumin välissä; useat huipuista
kohoavat yli 6,000 m (korkein on 7,675 m). Ilmasto
on hyvin muuttuvainen, lämmönvaihtelut
rasittavat. Kuivuus käy haitalliseksi; Lellissä sataa 68
mm v:ssa. Kasvullisuus on rajoittunut
laaksoihin ja suojattuihin paikkoihin. Jakki,
villihevonen, myskieliiin, pari lammaslajia sekä
antiloopit ovat huomattavimmat villieläimet. Asukkaat,
tibetiläisiä ja kashmireja, ovat osaksi
buddhalaisia (etupäässä Ladakhissa), suurimmaksi osaksi
muhamettilaisia. Ile harjoittavat karjanhoitoa,
kotieläiminä kashmir-vuohi, lampaita, joista yhtä
lajia käytetään samoinkuin kesytettyä jakkia
kuormia kantamaan. Maanviljelystä harjoitetaan
kastelun avulla (useita viljalajeja, hedelmäpuita).
Joista kerätään kultahiekkaa. Vilkkaanlainen
läpikulkukauppa naapurimaiden tuotteilla. Leli
nimisestä pääkaupungista haarautuu useita
karavaaniteitä Tibetiin, m. m. Brahmaputran laaksoa
noudattava tärkeä Lhasan tie. — L., jota
muhamettilaiset kirjailijat 1500-luvulla nimittivät
Isoksi-Tibetiksi (Baltistania Pieneksi-Tibetiksi),
on pitkät ajat ollut Tibetin yhteydessä maksaen
Kiinalle veroa. Vv. 1834-41 sen valloitti Jammun
hallitsija; Kashmirin keralla se 1846 joutui
Englannille. E. E. K.
Ladanum, vähitellen kovettuva palsami, jota
saadaan muutamista Cisfws-sukuisista
Välimerenmaiden pensaista. Sitä käytettiin ennen melkein
yleislääkkeenä.
Ladau, Gustaf Wilhelm (1766-1833),
An-jalan-mies, tuli Haapaniemen sotakoulua
käytyään upseeriksi ja palveli 1788 v:n sodan
syttyessä esikunnan ajutanttina. Hän otti
itse-näisyystuumien kannattajana osaa
Anjalanliit-toon. ja matkusti liittolaisten lähettiläänä Savon
armeiaan heidän hankkeitansa edistämään.
Pakeni sitten Venäjälle ja rupesi sen palvelukseen.
V:n 1808 sodan alkaessa L. esiintyy Suomen
hallinto olojen ja sen kielten tuntijana
Buxhoevde-nin siviilikanslian johtajana. V. 1810 hänelle
annettiin toimeksi järjestää Suonien postilaitos
ja hänet nimitettiin sen ensimäiseksi päälliköksi;
1812 hän sen ohessa tuli hallituskonseljin
jäseneksi. L. sai hallitukselta vastaanottaa monta
suosionosoitusta ja rahalahjaa toimintansa
tunnustukseksi ja näyttää täydellisesti alistuneen
venäläisen virkavallan palvelijaksi. Suomessa
häntä pidettiin vakoilijana ja syytettiin
postilaitoksen käyttämisestä valtiolliseen urkkimiseen.
Hänelle annettu nimitys „suuri liirttämätön"
osoittaa, millä silmillä häntä yleisesti katseltiin.
K. n.
Ladenburg [lädenburhj], Albert (1842-1911),
saks. kemisti, toimi professorina Kielissä
(1874-89) ja sitten Breslaussa. L. on ollut
hyvin tuottelias tutkija orgaanisen kemian alalla;
erittäinkin hän on rikastuttanut tietojamme
alkaloideista. Ensimäinen täydellinen
alkaloidisyn-teesi (1886, koniini) 011 hänen toimittamansa.
Hänen suuremmista julkaisuistaan ovat
tärkeimmät: „Hand\vörterbuch der Cliemie" (1882-96),
,,Vorträge tiber die Entwickelungsgeschichte der
Cliemie in den letzten 100 Jahren" (1868, 4:s
lait. 1907) ja „Theorie der aromatiseheti
Verbin-dungen" (1876), jossa hän esitti uuden
bentsoli-kaavan (Ladenburgin prismakaavan). Edv. IIj.
Ladikije ks. L a o d i k e a 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
