Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 395-396 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - La Fayette ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

395 Laffitte–Lagarde 396

kanavan varrella; 20,223 as. (1910). Monen
tärkeän rautatien risteyskohta. Maataloustuotteiden
kauppa vilkas: teollisuus melkoinen. — Oppi- ja
sivistyslaitoksista mainittakoon
maanviljelys-teknillinen P u r d u e university, per. 1869;
opiskelevia 1,805, opettajia 146 (1909). - L. on
perustettu 1825 ja nimitetty markiisi La
Fayetten mukaan. E. E. K.

Laffitte [-fi’t], Jacques (1767-1844), ransk.
valtiomies, tuli 1805 suuren pankkihuoneen
johtajaksi ja toimi 1814-19 Ranskan pankin
kuvernöörinä; oli v:sta 1815 edustajakamarin jäsenenä
ja Bourbonien hallitessa vapaamielisen
oppositsionin suosituimpia johtajia. Heinäkuun
vallankumouksessa 1830 L. suoritti tärkeän osan ja
vaikutti paljon siihen, että Ludvik Filip sai
Ranskan kruunun; tuli sam. v. ministeristön jäseneksi
ja oli pääministerinä marrask. 1830—maalisk.
1831: menetti jonkun ajan kuluttua suurimman
osan omaisuuttaan, jolloin hänen hyväkseen
pantiin toimeen kansalliskeräys; perusti 1837 uuden
pankkilaitoksen.

Lafite [-fi’t], ks. C h a t e a u-L a f i t e.

Lafontaine [-föten], Henry (s. 1854), belg.
lakimies ja rauhanystävä; toimi asianajajana ja
v:sta 1893 kansainvälisen oikeuden professorina
Brysselissä; on ollut v:sta 1895 Belgian senaatin
jäsen. L. on myöskin kansainvälisen
bibliograafisen instituutin johtaja. Tultuaan 1889
belgialaisen sovinto-oikeus- ja rauhayhdistyksen
sihteeriksi hän on toiminut innokkaasti rauhanasian
edistämiseksi; valittiin 1907 Bernin
kansainvälisen rauhatoimiston presidentiksi: julkaissut:
„Manuel des lois de la paix; code de 1’arbitrage
internationale" (1894), „Pasicrisie internationale,
histoire doeumentaire des arbitrages
internationales" (1902), „Bibliographie de la paix".

La Fontaine.

La Fontaine [-föt?n]] Jean de (1621-95),
Ranskan suurin faabelirunoilija, syntyi
Chäteau-Thierryssä. Champagnessa,
yritti Rheims’issä
valmistautua hengelliselle uralle,
mutta epäonnistui ja
palasi synnyinkaupunkiinsa.
L. vietti säännötöntä
elämää, minkä vuoksi hänen
isänsä 1647 taivutti hänet
menemään naimisiin ja
antoi hänelle
metsänhoitajanvirkansa. Mutta L.,
jonka luonteessa
hyväsydämisyyden ja muiden
hyvien ominaisuuksien ohella
oli paljon
huikentelevaisuutta, hylkäsi vaimonsa
ja virkansa ja eleli
enimmäkseen Pariisissa.
Hänellä oli monta
suosijaa, kuten finanssiministeri Fouquet, prinssit
Condé ja Conti, Vendömen ja Burgundin
herttuat, Fnglannin Henriette ja varsinkin Marie
Mancini, y. m. V. 1684 L. valittiin Akatemian
jäseneksi. V. 1692 ankara tauti ynnä pappien
jatkuvat kehoitukset saivat hänessä aikaan
täydellisen mielenmuutoksen, hän kielsi
kevytaiheiset teoksensa ja käänsi ikänsä lopulla osia
Raamatusta. L:n pääteokset ovat rivo-aiheiset mutta
hyvin kerrotut „Contes et novelles" (5 kirjaa,
1665-85) sekä „Fables" (12 kirjaa, 1668-95), jotka
ovat kantaneet hänen nimensä ja maineensa
jälkimaailmaan. Näiden aiheet tosin ovat lainatut
sieltä täältä, mutta esityksen luontevuuden,
moraalin terveyden ja tyylin täydellisyyden
puolesta ne ovat mestarillisia. Parhaat painokset
L:n koottuja teoksia: Walkenaer (1819-20, 18
nid.) ja Regnier (1883-93, 11 nid.). [Walkenaer,
„Hist. de la vie et des ouvrages de L." (1820) ;
P. Lacroix, „Bibliographie Lafontainienne"(1875) ;
Saint-Marc Girardin, „L. et les fabulistes" (1876,
2 nid.); Ivulpe, „L., seine Fabeln u. ihre Gegner"
(1880); Lafenestre, „Lafontaine" (1895); Vicomte
de Broc, „L. moraliste" (1896) ; Taine, „L. et ses
fables" (16:s pain. 1903).] J. H-l.

La Fosse [lafo’s], Charles de (1636-1716),
ransk. taidemaalari; Lebrunin oppilas, täydensi
taideopintonsa Roomassa ja Venetsiassa, v:sta
1699 Pariisin taideakatemian johtaja. L:n
pääteokset ovat Versailles’ssa ja Pariisin
Invalidi-kirkossa (m. m. mahtava Ludvik Pyhää esittävä
kupolimaalaus v:lta 1705). E. R-r.

Lafrensen. 1. Nicolas L. v a n h.
(1698-1756), ruots. miniatyyrimaalari; saavutti
kuuluisuutensa muotokuvamaalauksillaan, joita hän
Loviisa Ulriikan aikana valmisti sangen paljon
Ruotsin hoviakin varten. — 2. Nicolas L.
nuor. (1737-1807), edell:n poika ja oppilas.
Lähti n. 1762 Pariisiin, jossa hän,
lukuunottamatta Tukholmassa oloaan 1769-74, oleskeli aina
v:een 1791, jolloin hän jälleen palasi Tukholmaan.
Pariisissa, jossa L. oli tunnettu nimellä L avr e i n c e, hän sai osakseen suurta suosiota
gouache-maalauksillaan, joissa hän esitti pieniä,
siroja, aito pariisilaisia hienon maailman
tapakuvauksia ja joista ajan parhaimmat ranskalaiset
vaskenpiirtäjät laativat jäljennöksiä. Paitsi nyt
jo vaalentuneita gouache-värisiä muotokuvia ja
vielä hyvin säilyneitä miniatyyrejä L. maalasi
Tukholmassa laatukuvia ja historiallisia
esityksiä. Ruotsin kunink. hoviminiatyyrimaalarin
arvon L. sai 1770. [Vienne, „N. Lavreince, peintre
à gouache" (1869), Bocher, „Les gravures
françaises du 18. siècle:I. N. Lavreince" (1875) ja
O. Levertin, „N. L. den yngre och förbindelserna
mellan svensk och fransk màlarkonst på
1700-talet" (1899).] E. R-r.

Lagae [-ga’], Jules (s. 1862), belg. kuvanveistäjä; opiskeli Brysselin taideakatemiassa van
der Stappenin ja Lambeaux’n johdolla sekä
oleskeli useita vuosia Italiassa. L. kuuluu Belgian
taiteessa voimakkaan flaamilais-kansallisen
suunnan edustajiin. Tunnetuin on hänen kahta
toisiinsa kahlehdittua vanhaa miestä esittävä
ryhmäkuvansa „Katuvaiset" (1892, Gentin museossa).

E. R-r.

Lagan [lä-], Etelä-Ruotsin pisin joki; lähteet
Vetternistä etelään; virtaa etelään, lounaaseen,
suupuolella kääntyen länteen, laskee mereen
Halmstadin eteläpuolella. Pituus 235 km, vesialue
6,200 km2. Monet kosket, joiden takia liikenne
mitätön, ovat teollisuudelle tärkeät; useita
voimakeskusasemia on perustettu niiden ääreen.
Lohenpyynti melkoinen; Ruotsin suurin
lohenviljelys-laitos. — Joen laaksoa noudattaa
Länsi-Smålan-din ikivanha kulkutie „Lagastigen". (E. E. K.)

Lagarde [-ga’rd], Paul Anton de
(1827-91), aikaisempi nimi Bötticher, kuuluisa
orientalisti, v:sta 1S69 itämaisten kielten
professori Göttingenissä. L:n hämmästyttävän lukui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>