Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lakkautuspalkka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
vesi, liisteri, raakalakka ja tiilijauho tai
keltamulta (okra). Kun täten valmistettu pinta on
kuivanut ja tasoitettu, aletaan siihen sivellä
ohuita lakkakerroksia, joista jokaisen kerroksen
täytyy olla täydellisesti kovettunut ja tasaiseksi
hiottu, ennenkuin se uudelleen peitetään lakalla.
Kallisarvoisimmissa lakkateoksissa, joiden
valmistaminen on kovin pitkäaikaista, voi
lakkakerroksia olla lähes parikymmentä. Kun
lakeeraustyö on suoritettu, alkaa taiteilija lakan
päällimäisille kerroksille mallin mukaan kalkeerata tai
vapaasti piirtää, kaivertaa tai maalata
ornamentaalisia kuvioita tai maisema-, hyönteis-, lintu-
tai kasviaiheita. Nämä kuvaesitykset
valmistetaan tavallisesti kullalla sekä myöskin keltaisella,
viheriällä, punaisella tai sinisellä värillä ja ne
ovat joko tasapintaisia tai kitillä muodostettuja
korkokuvia. Myöskin käytetään kulta-, hopea-,
lyijy-, helmiäis-, norsunluu-, koralli-, kilpikonna-
y. m. inkrustatsioneja (ks. t.). Syystä että
kovettuneella lakalla on suuri lämmön ja kemiallisten
vaikutuksien vastustusvoima, käytetään l:ta
kaikenkaltaisissa koru- ja tarvekaluissa, jopa
rakennusosissakin. Japanin maalaustaiteen rinnalla on
lakkateoksienkin koristelu kehittynyt erittäin
rikkaaksi ja hienoksi taiteeksi. Etevin ja kuuluisin
japanil. l.-tekniikan kehittäjä oli Ogata Korin
(1660-1716; ks. kuvaliitettä Japanin
taidetta I). — Kiinassa on l:n tekotapa
suunnilleen samanlainen kuin Japanissa, vaikkakin
kirjavampaa ja taiteellisesti vähemmin kehitettyä.
Intian ja Persian lakkateokset eroavat
edelläpuhutuista siten, että kuvaesitykset, joina
pääasiallisesti käytetään kasviaiheita, tehdään ensin
täysin valmiiksi ja peitetään vasta sen jälkeen
läpikuultavalla lakalla ja että väritys on
erittäin rikasta. — Ensimäiset itämaiset lakkateokset
tuotiin Eurooppaan 1500-luvulla, mutta vasta
1600-luvun lopulla ne saivat hollantilaisten kautta
laajan levenemisen. Kun niiden kysyntä on aina
ollut suuri, alkoivat eurooppalaiset käsityöläiset
niitä aikaisin jäljitellä, kuitenkin ilman
erikoisempaa menestystä. Huomattavimpia näistä
jäljittelijöistä ovat 1700-luvulla toimineet Martin
veljekset Ranskassa ja Stobwasserin suku
Saksassa. [Bucher, „Geschichte der technischen
Künste” (1878) ; Hart, „Notes on the history of
lacquer” (1893) ; Brinckmann, „Führer durch das
Hamburgische Museum für Kunst und Gewerbe”
(1894).] (E. R-r.)
Lakkautuspalkka maksetaan virkamiehelle,
jonka virka on lakkautettu. Erinäisin
poikkeuksin on Suomen oikeudessa voimassa se
periaate, että virkamiehiä ei voida
hallinnollista tietä viroistaan erottaa, mutta tämä ei
estä asianomaisia valtio-orgaaneja (useimmissa
tapauksissa hallitsijaa) toimivaltansa rajojen
sisäpuolella lakkauttamasta tarpeettomiksi
katsottuja virkoja, joitten haltijat silloin joutuvat
l:lle. Tästä on voimassa säätyjen
myötävaikutuksella syntynyt, helmik. 3 p. 1868 annettu
asetus. Useimmat erottamattomuutta nauttivat
virkamiehet saavat sen mukaan, kun heidän
virkansa lakkautetaan, nauttia lyhentämättä virkaa
seuranneita etuja (ei kuitenkaan n. s. sivutuloja)
kahden vuoden aikana viran lakkauttamisen
jälkeen, sekä tämän ajan kuluttua täyttä eläkettä
vastaavaa korvausta. Seurakuntain palveluksessa
olevat papit sekä piispat nauttivat pappissäädyn
erioikeuksien mukaan kaikkia heidän virkoihinsa
kuuluvia etuja. Sotilashenkilöille, joitten virat
lakkautetaan, asetus määrää puolet heidän
virkatuloistaan. Niille virkamiehille taasen, jotka
eivät ole erottamattomia, on heti tuleva täysi eläke.
— Lakkautuspalkalla oleva virkamies on edelleen
virkamiehen asemassa. Hän saapi lukea
virkavuosia sekä ansion mukaan hakea ja saada
virkoja. Toiselta puolen hän on velvollinen
uudelleen astumaan virkaan, joka laadultaan ja
arvoltaan vastaa lakkautettua, kun hänelle sellaista
tarjotaan joko siellä, missä hän silloin asuu,
taikka missä lakkautettu virka oli. Jos hän
laillisetta syyttä siitä kieltäytyy, saapi hän
virkaeron sekä hänen virkavuosiaan vastaavan
eläkkeen. R. E.
Lakkavernissa ks. Vernissa; vrt. myös
Lakka.
Lakkavärit ks. Väriaineet.
Lakkaöljy ks. Vernissa.
Lakkisienet (Hymenomycetes),
Basidiomycetes-luokan (ks. Itiökantaiset) lahko, käsittää
ne itiökantaiset, joiden itiölava (ks.
Itiökannatin) on kehittynyt itiöemän pinnalla. Sen
tärkeimmät heimot ovat Haarukka-, Piikki-,
Pilli- ja Helttasienet (ks. n.). J. I. L.
Lakko ks. Työlakko.
 |
| Lakkoliitin läpileikkaus. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
