Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lamartine ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
487
Lamb—Lamblia intestinalis
488
ja puhtautta, jota itse tavoitteli
murhenäytelmässään „John Woodvil" (1802). L:n etevät esseet
ilmestvivät koottuina 1823 ja 1833. [B. Dobell,
»Sideliglits on Ch. L." (1902) ; E. Lucas, „L. and
the Lloyds" (1902).] J. E-l.
Lamb [läm], 1. William L. ks.
Melbourne. 2. Caroline L. (1785-1828), engl.
kirjailija, edellisen puoliso, synt. Ponsonby,
tunnettu suhteestaan Bvroniin, jonka
rakastajatar hän aivan julkisesti myönsi olevansa. Kun
suhde aivan pian katkesi, esiintyi L. mielipuolen
tavoin, oli tekevinään itsemurhayrityksen y. m.
sekä ryhtyi levittämään Byronista sitä
ilkeämielistä huhua, että hän eli luvattomassa suhteessa
sisareensa. Byronin huonoon huutoon
saattamista L. myös tarkoitti romaanillaan
»Glenar-von". Sittemmin hän vielä julkaisi kaksi
taiteellisesti hillitympää romaania: »Graham
Hamilton" ja „Ada Reis". L. tuli lopulta mielipuoleksi.
Lamballe [laba’1], Marie Thérèse
Louise (1749-92), ransk. ruhtinatar,
Savoiji-Carignanin prinssin Ludvik Viktorin tytär,
joutui 1767 naimisiin Louis Bourbon’in, Lamballen
prinssin kanssa, joka kuoli jo seur. v. Nuori
viehättävä ruhtinatar saavutti Marie Antoinetten
ystävyyden ja suosion, ja tuli 1774
kuningattaren hovimestarinnaksi. Vallankumouksen aikana
L. vielä läheisemmin liittyi Marie Antoinetteen,
seurasi häntä elok. 1792 Temppelitornin
vankeuteen, mutta vietiin sieltä pian La Force
vankilaan, jossa murhattiin syysk. 3 p. 1792. [Hardy,
»Princesse de L "]
Lambda (./, X) kreik. kirjaimiston ll:s
kirjain, = 1 (seemil. lamed) ; numeromerkkinä X’= 30.
Lambeaux [läbö’J, Joseph 1. Jef
(1852-1908), belg. kuvanveistäjä; opiskeli
syntymäkau-pungissaan Antverpenissa, sai Pariisissa
vaikutusta uudenaikaisesta realistisesta veistotaiteesta
ja Italiassa Michelangelon ja Giovanni da
Bolognan teoksista. Tekotavaltaan mestarillista,
tyyliltään maalauksellista ja rohkeata on L:n taide,
jolla Rubensia muistuttavassa uhkuvassa
elämänilossaan, aistillisuudessaan ja voimassaan on mitä
suurimmassa määrin kansallis-flaamilainen leima.
L:n pääteoksista mainittakoon Antverpenissa
olevat pronssiryhmä »Suudelma" (1880),
»Brabo-kaivo" (1S87), »Prometheus" ja kirjailija H.
Con-science’n kuvapatsas sekä Brysselissä olevat
»Painijat", iso ryhmäkuva »Viettelys", valtava
mar-morireliefi »Inhimilliset intohimot" ja A.
Orte-liuksen kuvapatsas. E. R-r.
Lamber [làbar], Juliette ks. Adam,
Juliette.
Lambert, Johann Heinrich (1728-77),
saks. matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja
filosofi. L. tuli 1759 Münchenin ja 1765
Berliinin tiedeakatemian jäseneksi. — L:n
matemaattisista julkaisuista on hänen »Theorie der
Parallellinien", joka julkaistiin hänen
kuolemansa jälkeen (»Leipziger Magazin" 1786)
merkillinen siksi, että se on edistänyt
epä-eukli-disen geometrian perusteitten tutkimista. Siinä
L. esittää joukon mielenkiintoisia keksintöjä ja
■olettamuksia m. m. janojen absoluuttisen yksikön
■olemattomuudesta sekä ajatuksen imaginaarisesta
pallonpinnasta. Matemaattisia tietojaan hän on
myös sovelluttanut maanmittauksen ja
tieteellisen kartografian kehittämiseen. Fysiikassa L. on
esittänyt fotometrisen peruskaavan valomäärästä.
jonka tunnettu pinta vastaanottaa toiselta
valaisevalta pinnalta. Fotometriset saavutuksensa hän
julkaisi teoksessa »Photometria seu de mesura
et gradibus luminis, eolorum et umbræ" (1760).
Hän on sen nojalla pidettävä fotometrian
perustajana. L:n pyrometria, joka julkaistiin hänen
kuolemansa jälkeen 1779, on taas termometrian
pohjateos. Kuusitoista vuotiaana L. keksi
pyrstötähden rataa laskiessaan n. s. L:n väittämän,
johonka Olbersin keksimä pyrstötähtien ratojen
laskemismenetelmä perustuu. Tutkimuksensa
tällaisten ratojen määräämisestä hän keräsi
julkaisuun »Insigniores orbitæ cometarum proprietates"
(1761). Maailman rakennetta hän selittelee
teoksessa »Cosmologisclie Briefe iiber die Einricht.ung
des Weltbaues" (1761). Filosofina L. Kantin
edeltäjänä esiintuo kuten tämäkin sensualismin ja
in-tellektualismin yksipuolisuuksia. Hänen
pääteoksensa tältä alalta on »Neues Organon" (1764).
U. 8 :n.
Lambert [lämbatj, John <1619-83), engl.
sotilas, asettui sisällisen sodan alkaessa 1642
parlamentin puolelle; armeian ja parlamentin
välisessä riidassa 1647 L. oli upseeriston
luottamusmies ja sepitti yhdessä Iretonin kanssa armeian
valtiollisen ohjelmakirjoituksen »Heads of the
proposals"; otti huomattavaa osaa taisteluihin
skotlantilaisia vastaan ensin 1648 ja sitten
kenraalimajurina 1650-51. L. oli alkuansa
Cromwel-lin uskollisimpia kannattajia ja johtajana siinä
upseerineuvostossa, joka julisti Cromwellin
pro-tektoriksi 1653, mutta vastusti 1657
viimemainitun kuninkaaksi korottamista. Cromwellin
kuoltua L. esiintyi 1659 armeian valtiollisena
johtajana, mutta ei voinut estää Stuartien
restaurat-sionia, ja kuoli vankeudessa.
Lambèse [läb&z] 1. Lambessa, kaupunki
Algerian sisäosassa, Constantinen
departementissa, Batnasta kaakkoon; 1,689 as. (1901).
Suuret ransk. rangaistusvankilat. — L. sijaitsee
muinaisen Lambæsis nimisen roomalaiskaupungin
paikalla. Tämän rauniot ovat Pohjois-Afrikan
huomattavimmat, käsittäen temppelien,
voittokaa-rien, akveduktien, teatterien, kylpyhuoneitten ja
palatsien jäännöksiä. Tutkimukset ovat tuoneet
päivänvaloon suuret määrät arvokkaita
piirtokirjoituksia. Läheisyydessä olevan kenttäleirin sekä
kolmannen legioonan leirin jäännökset ovat
antaneet paljon lisätietoja roomalaisen leirin
järjestämisestä. [R. Cagnat, »Lambèse", »Les deux
camps de la Légion III:e Auguste ä Lambèse".]
(E. E. K.)
Lambeth-konferenssi [lämbath],
anglikaanisen kirkon piispain yleinen kokous, mikä on
saanut nimensä kokouspaikasta, Lambeth-palatsista.
ks. Anglikaaninen kirkko.
Lambin [läbä’J, Denis 1. Dionysius
Lambinus (1516-72), ransk. filologi, lopuksi
kreikan kielen professorina Pariisin Collège
roya-lissa 1561, julkaisi erittäin tarkasti ja taitavasti
kreik. ja roomal. kirjailijain (Demosthenes,
Cicero, Horatius, Lucretius, Plautus y. m.) teoksia.
K. J. n.
Lamblia intestinalis 1. Cercomonas i. on
ihmisen, myös rottien, hiirien y. m. nisäkästen,
ohutsuolessa elävä flagellaatteihin kuuluva, muodoltaan
päärynämäinen alkueläin, jonka takapää on
venynyt siimakarvoja kantavaksi lisäkkeeksi.
Pituus 0,oi-0,o2 mm. Ei liene vaarallinen loinen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
