Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lange ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
527
Langebek—Langland
528
joittanut novelleja, lavean romaanin „Hjærtets
gærninger” (1900) sekä kriitillisiä tutkielmia.
Täyspainoisinta hänen kirjallisessa tuotannossaan
ovat kuitenkin hänen henkevät ja taidokkaasti
rakennetut näytelmäkappaleensa, joista eräs,
„Samson og Dalila” (1908), on suurella
menestyksellä esitetty meilläkin. A.-M. Tn.
Langebek, Jakob (1710-75), tansk.
historiantutkija: tuli 1748 sala-arkivaarioksi. L. keräsi
uutterasti Tanskan historiaa valaisevia
asiakirjoja ja lähteitä; julkaisuja: kokoelmat „Danske
magazin” (1745-52) ja „Scriptores rerum
danicarum” (1772-74), „Kristian I:s historie” (1749).
Hänen kokoamansa Tanskan diplomatariumi on
olemassa käsikirjoituksena.
Langeland, saari Tanskan saaristossa. Ison
Beltin eteläosassa, Fynin ja Lollandin välissä,
edellisestä 10 km päässä, jälkimäisestä 14 km
leveän, 55 km pitkän ja 30 m syvän L:n Beltin erottama. Saaren pituus koillisesta
lounaiseen on 55 km. leveys vaihtelee 4-10 km,
pinta-ala 284 km2, 19,541 as. (1906). L. on viljavaa,
kaunista mäkimaata, jolle monet metsiköt
antavat viehättävää vaihtelua. Rannat lahdettomat,
paitsi länsirannikon eteläosaa. L:n ainoa
kaupunki on Rudkobing (3,537 as. 1910),
länsirannalla. Hallinnollisesti L. kuuluu Svendborgin
amtiin. Suuri osa saaresta on liitetty L:n
kreivikuntaan. — L. oli jo esihistoriallisena aikana
taajaan asuttu, jota todistavat runsaat löydöt.
— Kaarle X:n Kustaan sotaretkellä Tanskan
saaristossa L:n asukkaat tekivät kovaa vastarintaa
(1659). E. E. K.
Lange-Müller, Peter Erasmus (s. 1850),
tansk. säveltäjä. Tunnetuimmat ovat hänen
laulunsa, mutta myös hänen draamalliset ja
orkesteriteoksensa ovat tulleet huomatuiksi. I. K.
Langen, Albert (1869-1909), saks.
kustantaja. Perusti 1894 Müncheniin kustannusliikkeen,
joka hyvällä menestyksellä on m. m. julkaissut
saks. käännöksiä pohjoismaisten kirjailijain
teoksista. Tunnetuimmaksi L. tuli perustamalla 1896
kuuluisan „Simplicissimus” nimisen pilalehden.
E. R-r.
Langenbeck. Bernhard Rudolf
Konrad von (1810-87), saks. kirurgi, tuli
professoriksi Kieliin 1842 ja Berliiniin 1847, jossa
virassa toimi v:een 1882. Perusti saksalaisen
kirurgiseuran 1872, tunnettu kirurgiassa
resektsioniopin esitaistelijana. (Y. K.)
Langenskjöld [-söld], Karl Fabian
Teodor (1810-63), vapaaherra, valtiomies; yliopp.
1825. fil. kand. 1832, tuli 1838 venäjän kielen
opettajaksi Haminan kadettikouluun. 1843
venäjän kielen kääntäjäksi senaattiin ja 1847
valtiosihteerinvirastoon, jossa 1851 yleni ensimäiseksi
toimitussihteeriksi; 1853 Mikkelin läänin
kuvernööriksi, 1854 Uudenmaan läänin v. t.
kuvernööriksi, 1856 Turun ja Porin läänin kuvernööriksi,
1857 senaatin talousosaston jäseneksi ja sam. v.
jäseneksi komiteaan, jonka tuli laatia
yleiskatsaus Suomen valtion raha-asiain tilaan 1853-57.
V. 1858 L. nimitettiin L. G. v. Haartmanin
jälkeen valtiovarain toimituskunnan päälliköksi.
Senaattorina ollessaan L. tehokkaasti vaikutti
useiden tärkeiden taloudellisten uudistusten
aikaansaamiseen. V. 1859 järjestettiin Suomen ja
Venäjän väliset kauppasuhteet ja tulliseikat
Suomelle edullisemmiksi. Sam. v. laajennettiin
kauppa- ja elinkeinovapautta. Valtion metsätalous järjestettiin uudelle kannalle, joukko salhaliikettä rasittavia maksuja ja rajoituksia poistettiin, Suomen ensimäinen rautatie (Helsingin-Hämeenlinnan rata) rakennettiin, y. m. Erityisesti muistettava on L:n toiminta oman rahan
hankkimiseksi Suomelle. Hänen alkuunpanostaan
määrättiin 1860 markka ja penni Suomen
rahayksiköksi, erityinen rahapaja perustettiin ja
muihin valmistaviin toimiin ryhdyttiin, mutta vasta
L:n seuraajan J. V. Snellmanin onnistui ajaa
rahareformi perille. Paljon moitetta L. sai
osakseen siitä, että hän 1861 otti aloitteen n. s.
tammikuunvaliokuntaa koskevan, perustuslailliseita kannalta arveluttavan julistuksen antamiseen. Hänen viimeinen huomattava toimensa oli
Suomen ensimäisen ulkomaisen valtiolainan hankkiminen. Erehdyksistään huolimatta L. oli
Suomen uusimman ajan merkillisimpiä valtiomiehiä.
J. F.
Langettava tauti ks. Kaatuvatauti.
Langhans. 1. Karl Gotthard L.
(1733-1808). saks. arkkitehti. V. 1786 Breslausta
Berliiniin kutsuttuna Knobelsdorffin suunnittelemaa
Opernhausin sisustaa uudelleen muodostamaan
L. siellä rakensi m. m. Brandenburger Torin
(1788-91). ensikerran Saksassa käyttäen kreik.
tyyliä, sekä 1797 Preussin valtion ensimäisen
kohotien Berliinistä Steglietziin. — 2. Karl
Ferdinand L. (1781-1869), edellisen poika,
arkkitehti, Schinkelin aikainen, Berliinissä kei
sari Wilhelm I:n palatsin rakentaja, mutta L:n
erikoisalaa olivat etenkin teatterit (Berliinin
oopperan uusintelu v:n 1843 palon jälkeen, Stettinin, Breslaun kahdesti palanut ja uudesta
rakennettu, Leipzigin uusi y. m. teatterit). U-o N.
Langhoff, Carl Fredrik August (s.
1856), vapaah.„ ministerivaltiosihteeri, kenraaliluutnantti, tuli upseeriksi 1877, oli mukana ven.-turkk. sodassa; Uudenmaan pataljoonan päälliköksi 1894, Suomen sotaväen esikuntapäälliköksi
1896, Suomen kaartinpataljoonan komentajaksi
1897, Semenovin rykmentin päälliköksi 1899.
1:n kaartin jalkaväkidivisioonan 1:n brigadin
komentajaksi 1904. Suomen ministerivaltiosihteeriksi 1906.
Langiewicz [-je’vits], Marian (1827-87)
puol. vapaudensankari, otti 1860 osaa Garibaldi’n
Sisilian ja Napolin retkeen; kun Puolan kapina
1863 alkoi, järjesti L. vapaajoukon Sandomierzissa ja saavutti venäläisistä useita voittoja: julistautui Mieroslawskin jouduttua tappiolle Puolan diktaattoriksi 10 p. maalisk., mutta jo 19 p.
sam. kuuta hänen täytyi paeta Itävallan alueelle
missä vangittiin; päästyään 1865 vapaaksi meni
Turkin palvelukseen.
Langinkoski, Kymijoen itäisen suuhaaran läntisimmässä laskuhaarassa juuri vähää ennen sen
laskemista mereen, n. 6 km Kotkasta (länteeni) :
putouksen pituus 400 m, putouskorkeus 3,1 m.
keskiveden aikaan 5,291 hevosv. — Kosken
rannalla keisari Aleksanteri III:lle rakennettu
kalastuspaviljonki. L. H-nen.
Langland [laaland], William (1332-99)
engl. runoilija, oli saanut huolellisen teologisen
sivistyksen ja siirtyi synnyinseudultaan
Shropshiren kreivikunnasta Lontooseen, missä elätti itseään virsienlaulajana ja rukoilijana. L:n pääteos on „Visions concerning Piers the plowman”
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
