Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lapsivuodekuume ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Lapsivuodekuume l. puerperaalikuume
on haavakuume, joka johtuu siitä, että
synnytyksessä naisen sukupuolielimiin tulleisiin
haavoihin on joutunut märkäbakteereja. L. alkaa
vilunpuistatuksilla ja kuumeella tavallisesti 3-5
vuorokautta synnytyksen jälkeen. Se on hyvin
vaarallinen, yleisen verenmyrkytyksen tavoin
kulkeva tauti, joka sangen usein johtaa kuolemaan.
Varemmin, kun ei tunnettu l:n syytä, vaati se
vuosittain runsaat määrät uhreja; nykyisen
aseptisen hoitotavan aikana tämä tuhoisa tauti
sitävastoin on saatu melkein kokonaan
häviämään. L:tta voidaan karttaa noudattamalla
äärimmäistä puhtautta sekä synnytyksen että
lapsivuoteen aikana. Y. K.
Lapsus (lat.), virhe, hairahdus. — Lapsus ca1ami,
kirjoitusvirhe. — Lapsus linguæ,
kielenkompastus. — Lapsus memoriæ,
muistierehdys.
Lapträski (ruots. Lappträsk). 1. Kunta,
Uudenmaan l., Pernajan kihlak., kirkolle
Lapträskin rautatienasemalta (Loviisan radalla) 6
km, Loviisan kaupungista n. 21 km. Pinta-ala
331,4 km2, josta viljeltyä maata 10,496 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 2,813 ha) (1910) ;
manttaalimäärä 57,7071, talonsavuja 314,
torpansavuja 55 ja muita savuja 632 (1907). 5,051 as.
(1910), varsinaisista asukkaista 46,4%
suomenkielisiä (1910): 1,097 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 634 (1901).
921 hevosta, 3,227 nautaa (1910). —
Kansakouluja 9, joista 5 ruotsinkielistä, 3 suomenkielistä
ja 1 kaksikielinen (1912). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Lapträskin tulitikkutehdas,
Rudomin ja Sjökullan tiilitehtaat; Labbyn.
Käkikosken, Porlammen, Pehrssonin, Saaren ja
Norrbyn ynnä kirkonkylän sahat ja myllyt;
Sjökullan saha; Porlammen (Storbyn), Seppälän
ja Ambergin myllyt: Labbyn, Hindersbyn,
Norrbyn, Pockarin kylän, Pockarin kartanon,
Porlammen kylän, Porlammen kartanon ja
Sjökullan myllyt. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Porvoon hiippak., Tuomiorovastikuntaa;
Pernajaan kuulunut kappeli, mainitaan jo
ainakin 1414, tuli omaksi khrakunnaksi 1575,
annettiin Porvoon kymnaasin jumaluusopinlehtorin
anneksiksi 1730 ja pysyi sellaisena vuoteen 1883.
L:iin on kuulunut Artjärvi kappelina. Kirkot
(suomalainen ja ruotsalainen) puisia, rakennetut
1744 (sijaitsevat aivan vierekkäin). [Ad.
Neovius. „Ur Finlands historia”, sivv. 481-94.]
L. H-nen.
Lapua (ruots. Lappo). 1. Kunta, Vaasan
l., Lapuan kihlak., Lapuan-Nurmon nimismiesp.;
Lapuan rautatienasema kirkonkylän laidassa;
kirkonkylä Lapuanjoen vierellä. Pinta-ala 801,6
km3, josta viljeltyä maata 20,406 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 784 ha) (1910) ;
manttaalimäärä 70 1/3, talonsavuja 646 ja torpansavuja
333 (tarkempia tietoja muista savuista puuttuu)
(1907). 12,960 as. (1910); 2,064 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
1,427 (1901). 830 hevosta, 6,015 nautaa (1910).
- Kansakouluja 11 (17 opettajaa) (1912),
yhteiskoulu (perust. 1904; yliopistoon johtava),
emäntäkoulu, vakinainen pientenlastenkoulu.
Kunnanlääkäri, sairaala, houruinhuone; apteekki.
Säästöpankki (perust. 1901). —
Teollisuuslaitoksia: Lapuan konepaja, Hissan harmoonitehdas,
naulatehdas, 2 puunjalostustehdasta, 3 sahaa,
2 osuusmeijeriä, tiilitehdas, 17 vesimyllyä,
3 virvoitusjuomatehdasta. — Historiallisia
muistoja: kirkolla Lapuan taistelutanner, jossa
Adlercreutz löi Rajevskin 14 p. heinäk. 1808;
paikalle on pystytetty muistopatsas. —
Luonnonnähtävyyksiä: Simsiönvuori (130 m yl. merenp.).
— 2. Seurakunta, konsistorillinen, Turun
arkkihiippak., Lapuan rovastik: perustettu
alkujaan kappeliksi Pietarsaaren ja Isonkyrön
seurakuntain osista, erotettiin omaksi khrakunnaksi
1581. Kappeleina ovat L:aan kuuluneet: Nurmo,
Kauhava, Ylihärmä ja Alahärmä. — Kirkko
puinen, rak. 1827 (arkkitehti C. L. Engelin
piirustusten mukaan) ; korjattiin 1886. [J. R.
Koskimies, „Lapuan historia” (Suom. kirjallisuuden
seuran Pitäjänkertomuksia VIII) ; Hans
Löwendal, „Geografisk beskr. öfver Lappo sockn.”
(Abo Tidn. 1774) ; P. A. Gadd, „Oeconomiska
Anmärkningar öfver Lappo Sockn. i Österbotten”
(Abo Tidn. 1774 N:t 20 ja 22); And. Wargelin,
„Om Lappo socken” j. n. e. (Abo Tidn. 1792
N:t 46 ja 47).] — 3. Rautatienasema
(IV l.) Seinäjoen-Oulun rataosalla, 23 km
Seinäjoelta. L. H-nen.
Lapuanjoensuu („Lapu Åminne”),
muinainen lapualaisten satamapaikka. Nimeä käytettiin
myös aluksi 1607 Pietarsaaresta lohkaistusta
Uudenkaarlepyyn seurakunnasta ja paikalle
myöhemmin perustetusta Uudenkaarlepyyn
kaupungista. A. Es.
Lapuanjoki (ruots. Nykarlebyälf) alkaa
n. s. Suomenselän vedenjakajalta ja laskee
Pohjanlahteen lähellä Uuttakaarlepyytä, n. 166 km
pitkä. Vastaanottaa alkujuoksussaan Pahajoen
reitin. Suurimmat lisäjoet ovat Nurmonjoki ja
Kauhavanjoki. L:n koko sadealue on n. 4,619 km3.
Tulvalla ei ole jyrkkää rajaa siksi, että tulvavesi
menee äyräitten yli ja siten hankkii itselleen
melkoisen laajalti kokoontumissäiliöitä. Tulvaveden
paljous lasketaan keskimäärin 185 m3:ksi sek:ssa,
mutta runsasvetisinä vuosina 280 m3:ksi sek:ssa
ja enintään 375 m3:ksi sek:ssa; sen
keskimääräinen matalanveden paljous on n. 12 m3 sek:ssa ja
pienin vesimäärä 5 m3 sek:ssa. Suhde
matalan- ja tulvaveden paljouksien välillä on keskimäärin
1:15 ja poikkeustapauksissa 1:75.
Keskimääräinen vedenpaljous on n. 20 m3 sek:ssa, joka määrä
on lähempänä L:n keskimääräistä matalanveden,
kuin keskimääräistä tulvaveden paljoutta, näiden
veden paljouksien keskimäärä kun on 96 m3
sek:ssa. Suurimmat kosket ovat: Karsinakoski
(9,7 m put.-kork.), Talinkalma ja Paasilan
kosket (12,7 m), Mäkelän, Pato, Hakolan ja
Popparin kosket (15,3 m), Hourunkoski (5,3 m),
Huruskoski (9,1 m), Kantolankoski (7,5 m),
Jylhänkoski (10,2 m). Jylhänkoskessa on rullatehdas,
Keppoforsissa kehruu- ja värjäystehdas,
Mjölnarsforsissa kehruutehdas ja Kärrforsissa
luumylly. Muuten on L:n rannoilla 7 sahaa ja 39
myllyä. Pitkiä matkoja L. juoksee kuitenkin
verrattain tyynenä. Suvannoissa kuljetaan usein
peninkulmittain sillä tavoin, että veneitä
lasteillensa vedetään eteenpäin hevosvoimalla pitkäin
köysien avulla. Rannat ovat yleensä matalia:
laakso viljava. Tukinuittoon L. on sangen sopiva.
L:n suussa on verrattain kova virta, joka kasaa
paljon hiekkaa saariston sisäosiin. Talven aikana
se hiekkamatalikkoja taas kuluttaa. J. E. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
