Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Larsson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jäsenenä 1867-90, ensimäisen kamarin jäsenenä
1890-96 ; 1885-87 ja 1889-90 toisen kamarin
varapuhemies; uskonnonvapauden ja myöhemmin
myöskin äänioikeuden laajentamisen vastustaja,
säästäväisyyden, raittiusasian ja suojelustullien
kannattaja; suojelustullien kannattajani
eroaminen maamiespuolueesta ja „uuden
maamiespuolueen” muodostaminen oli suureksi osaksi hänen
tointansa. J. F.
Lartet [-tē’], Édouard (1801-71), ransk.
paleontologi ja arkeologi, nykyaikaisen
esihistoriallisen arkeologian perustajia. Oikeastaan L.
oli lakimies ja ammatiltaan asianajaja, mutta
harjoitti sivussa paleontologisia ja arkeologisia
tutkimuksia ja antautui yksityistiedemiehenä
lopuksi kokonaan tälle alalle, kunnes 1869
nimitettiin Pariisin „Museum d’histoire naturelle”
laitoksen professoriksi. L. oli ensimäinen, joka
sukupuuttoon kuolleitten eläinmuotojen perusteella on
laatinut kronologisen jaoituksen
kvartäärikaudelle: elephas antiquus-aika,
mammuttiaika ja poroaika, mikä jaoitus vieläkin
olennaisesti muuttumattomana on voimassa.
Huomattavimmat L:n tutkimuksista ovat
kohdistuneet Sansanin luuesiintymiin (mieltäkiinnittävä
ihmisapinalöytö v. 1837), Grotte de Richardin
luolaan sekä Moustier’n, Madeleinen, Gorge
d’Enferin y. m. tunnettuihin vanhemman
kivikauden asuinpaikkoihin. Näissä tavatuista
erikoisluonteisista paleoliittisen ajan taide-esineistä
tehdään selvää L:n yhdessä avustajansa
englantilaisen tehtailija Christyn keralla julkaisemassa
tutkimuksessa (1864): „Sur les figures d’animaux
gravées et sculptées et autres produits d’art et
d’industrie rapportables aux temps primordiaux
de la période humaine”. L:n ja Christyn
kuoleman jälkeen ilmestyi heidän suuri teoksensa
„Reliquiæ aquitanicæ” (1875). V. A. K-io.
L’art pour l’art [lār pūr lār] (ransk.). „taide
taiteen vuoksi”; puheenparsi, jolla tahdotaan
ilmaista, että taidetta on harjoitettava ainoastaan
sen oman itsensä vuoksi antamatta sille mitään
moraalista, sosiaalista tai muuta tarkoitusperää
tai toivomatta siitä mitään aineellista voittoa.
Esteettisenä terminä lienee tätä puheenpartta
käyttänyt jo V. Cousin 1818, myöhemmin sen on
tehnyt tunnetuksi varsinkin T. Gautier (ks. t.).
(E. R-r.)
La Rue [larȳ’], Pierre de (k. 1518), alank.
kuoronsäveltäjä, Okeghemin oppilas, jäljittelevän
kontrapunktin taiturillisimpia mestareita. I. K.
Larus ks. Lokit.
Larvik, kaupunki Etelä-Norjassa, Jarlsberg og
Larvikin amtissa, Larvikin-vuonon rannalla
Farriselvenin ja Numedalslaagenin suitten
ympärillä; 10,151 as. (1910). Sahoja, puuhiomo-, sähkö-,
mylly-, kone- y. m. teollisuuslaitoksia. Colin
Archerin kuuluisa laivaveistämö, jolla m. m.
„Fram” rakennettiin, on nyttemmin lakkautettu.
Kauppalaivastossa oli 1909 28 purjealusta, joiden
nettovetoisuus oli 11,561 rek.-ton., sekä 51
höyryalusta, 26,971 rek.-ton. Puutavarat, graniitti ja
kalat ovat L:n tärkeimmät vientituotteet. —
Rautatie yhdistää L:n Kristiaaniaan. —
Tunnettu, 1880 per. kylpylä. — L. sai
kaupunginoikeudet 1671. E. E. K.
Larvikiitti, Etelä-Norjassa Kristiaanian- ja
Langesundin-vuonojen seuduilla laajalti levinnyt
harmaanvärinen augiittisyeniitti-vuorilaji. P. E.
Laryngaali (kreik. laryηks = kurkunpää) l.
kurkkuäänne, kieliäänne, jonka
ääntämispaikka on kurkunpäässä. L:eista ovat
tavallisimmat umpiäänne ’ ja rakoäänne h; edellistä, n. s.
loppuhenkosta l. loppuaspiratsionia äännettäessä
ilmavirta katkeaa kurkunpään ääniraon hetkeksi
sulkeutuessa (esim. anna’ omena); jälkimäistä
äännettäessä ilmavirta hankautuu kurkunpään
ääniraon reunoihin (ks. H).
(Y. W.)
Laryngitis (lat. laryngī’tis, < kreik. laryηks
= kurkunpää) ks. Kurkunpääntulehdus.
Laryngologia (kreik. laryηks = kurkunpää, ja
logos = oppi) on se lääketieteen osa, joka tutkii
kurkunpään rakennetta, toimintaa ja tauteja.
Laryngoskooppi ks. Kurkkupeili.
Laryngoskopia (kreik. laryηks = kurkunpää, ja
skope’in = katsoa), kurkunpään tarkastaminen, ks.
Kurkkupeili.
Laryngotomia (kreik. laryηks = kurkunpää, ja
tomē’ = leikkaus), leikkaus, joka aukaisee kurkun
pään.
Larynx ks. Kurkunpää.
La Sale, myös La Salle [lasa’l],
Antoine de (1388-1470), eli Provencessa Ludvik II:n,
Ludvik III:n ja Renén palveluksessa. Oli 1422
Roomassa. V. 1448 hänestä tuli Luxemburgin
Ludvigin kolmen pojan kasvattaja. Siirtyi sieltä
v:n 1459 vaiheilla Flanderiin herttua Filip
Hyvän hoviin. L:n teoksista ansaitsevat
mainitsemista „Chronique du petit Jehan de Saintré”
(1459), historiallinen romaani, jonka määränä on
kuvata sen ajan ritarillista kehitystä; lisäksi
„Quinze joyes de mariage”, satiiri avioliitosta,
sattuvasti havaittu ja hienon sukkelasti esitetty.
[Gossart, „A. de La Sale” (1903, 2:nen pain.) ;
Neve, „A. de la Salle, sa vie et ses ouvrages”
(1903) ; W. Söderhjelm, „Notes sur A. de L.”
(1904).] J. H-l.
La Salle [lasa’l], René Robert Cavelier de
(1643-87), ransk. tutkimusretkeilijä ja
uutisasutuksen edistäjä Pohjois-Ameriikassa. L. S.
asettui 1666 uutisasukkaaksi Kanadaan
Montrealin läheisyyteen, lähti 1669 etsimään
kauppatietä Isolle valtamerelle ja Kiinaan; hän löysi
Ohion, jota seurasi, mahdollisesti Mississippiin
asti (hänen muistiinpanonsa ovat kadonneet,
joten puuttuu yksityiskohtaisia tietoja), sekä
palasi Erie-järvelle. Täältä L. S. kulki Huron- ja
Michigan-järviä myöten sekä sitten maitse
Illinois-joelle. Ennen v. 1673 hän oli palannut
Montrealiin. Samoihin aikoihin oli saatu
tarkempia tietoja Mississippistä, ja L. S. päätti,
Kanadan kenraalikuvernöörin ja Ranskan hallituksen
suosimana ja laajoilla oikeuksilla varustettuna,
lähteä tutkimusretkelle Mississippin laaksoon.
Suuria järviä ja Illinois-jokea myöten L. S. 1681
saapui mainitulle virralle sekä 1682 sen suulle.
Läpikulkemansa alueen hän otti Ranskan
kuninkaan haltuun, antaen sille nimeksi Louisiana
Ludvik XIV:n kunniaksi. Matkan varrelle hän oli
perustanut pari linnoitusta. V. 1684 L. S. lähti
Ranskasta neljällä aluksella perustamaan
siirtolaa ja linnoitusta Mississippin suulle, mutta
retkikunta joutui harhaan, ja hänen pyrkiessään
maitse Illinoisiin ja Kanadaan L. S:n
murhasivat muutamat kapinoivat seuralaiset. [Cox, „The
journeys of R. R. Cavelier, sieur de La Salle,
as related by his faithful lieutenant Henri de
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
