Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 617-618 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lasittaa ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

usein esine värjättyyn lasiin, jolloin pinnalle
tarttuu ohut, värillinen kerros.

Himmeäksi saadaan lasipinta joko
syövyttämällä erilaisilla fluorinpitoisilla aineilla tai
puhaltamalla hienoa hiekkaa erinäisillä koneilla
lasia vasten. — Lasista voidaan valmistaa
myöskin verrattain sitkeää, hienoa ja taipuisaa
lasivillaa (ks. t.).

Viime aikoina lasinpuhaltamista on ryhdytty
osittain toimittamaan myöskin koneilla;
yksinkertaisempia esineitä voidaankin täten nopeasti
valmistaa, esim. pulloja, ikkunalaseja y. m. s.,
mutta monessa suhteessa on puhaltajan työ
vielä korvaamaton. — Lasiteollisuuden tärkein
ala on pullojen valmistus (etenkin Saksassa,
Itävallassa, Ranskassa, Englannissa ja
Yhdysvalloissa). Ikkunalasivalmistuksen suhteen ovat
etusijassa Belgia, Saksa, Englanti ja
Yhdysvallat. Hienoja lasitavaroita valmistetaan suurissa
määrin Böömissä, Šleesiassa, Baierissa,
Pariisissa y. m. Suurin lasintuotanto maailmassa on
Saksalla (vuotuinen vienti nykyään yli 100
miljonaa markkaa).

Suomessa ovat useimmat suuret lasitehtaat
sopineet limiittijaosta (tammik. 1 p:stä v. 1912
5 vuodeksi). Eri tehtaitten välillä ovat limiitit
jaetut seuraavasti:

Rakkolan lasitehdas	..................	22 %
Rauman „	..................	20 „
Kinnarin „	..................	17 1/2 %
Kalliokosken „	..................	11 1/2 „
Nuutajärven „	..................	10 1/2 „
Karhulan „	..................	10 1/2 „
Ristiniemen „	..................	8 %

Vientiä tullee olemaan huomattavasti, sillä
useilla yllämainituista tehtaista on suurempi
tuotanto kuin limiitti. S. V. H.

Lasittaa, valmistaa kiiltävä, kova pinta
posliini- ja savitavaroihin. Lasimainen pinta
kaunistaa esinettä ja muuttaa sen myös vettä
läpäisemättömäksi. Lasitus valmistetaan monista
eri raaka-aineista, joiden laatu vaihtelee
esineiden mukaan. Posliinia lasitettaessa käytetään
runsaasti piihappoa sisältäviä ja savenpitoisia
aineita, joihin lisätään esim. lyijyoksidia, jotta
lasitus saataisiin helpommin sulavaksi. —
Tavallisimpia lasitusaineita ovat hiekka, kvartsi,
savi, lasi, posliinisavi, maasälpä, keittosuola,
liitu ja muutamat metallioksidit, joilla lasitus
saadaan värjätyksi. S. V. H.

Lasitus ks. Lasittaa.

Lasitusmaalaus ks. Emaljimaalaus.

Lasivakuutus, esinevakuutuksen laji, jonka
tarkoituksena on korvata lasin särkymisestä tahi
muusta sen arvon vähentymisestä johtuva
vahinko. L. on varsinkin viimeisten
vuosikymmenien aikana kehittynyt, kun lasia on alettu
käyttää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Niinpä
nykyaikaisen l:n esineinä ovat ikkunain ja
näyteikkunain lasit, lasiovet, myymäläpöytien ja
nimikilpien lasit, peilit, lasikruunut, lasimaalaukset
y. m. — Suomessa harjoittaa l:ta „Suomen
lasivakuutusyhtiö” (per. 1898), Keskinäinen
vakuutuslaitos Sampo sekä kaksi ulkomaalaista yhtiötä.
V. 1910 oli ensinmainittujen vakuutuskanta Smk.
984,389:— ja jälkimäisten Suomessa Smk.
142,799:— eli yhteensä Smk. 1.127,188:—.
O. W. L.

Lasivilla on hienointa lasisilkkiä, joka
näöltään muistuttaa villaa tai puuvillaa. Sitä
käytetään pääasiallisesti kemiallisina suotimina
syövyttäviä happoja sekä emäksiä puhdistettaessa.
Suuren lämmönpidätyskykynsä takia käytetään
sitä myöskin kuten puuvillavanua reumaattisten
ruumiinosien kääreenä. E. J. S.

Laskaarit (< pers. laškar = sotajoukko) ovat
Etu-Intian rannikkoväestöstä englantilaisiin
Aasian vesillä kulkeviin aluksiin pestattuja
laivamiehiä. Usein käytetään nimeä kaikista
itämaalaisista merimiehistä, jotka palvelevat eurooppalaisilla aluksilla. Hyvin usein l. ovat
höyryaluksilla lämmittäjinä. V. 1910 Ison Britannian
kauppalaivastossa palvelleista merimiehistä 43,934
(16%) oli l:ja. E. E. K.

Laskaris, bysanttilainen sukunimi. L. nimisistä henkilöistä mainittakoon 1. Theodoros,
Nikaian keisarina Theodoros I (1206-22); myös
hänen tyttärenpoikansa Theodoros Dukas
(Theodoros II, hall. 1254-58) ja tämän poika
Johannes (Johannes IV, hall. 1258-61) käyttivät
L.-nimeä. 2. Konstantinos L. (1434-1501),
kreik. oppinut, siirtyi Konstantinopolin
valloituksen (1453) jälkeen Italiaan, missä toimi
prinsessa Ippolita Sforzan opettajana Milanossa ja
opetti sitten kreikan kieltä Roomassa, Napolissa
ja Messinassa. K. L:n teoksista on tunnetuin
hänen kreikan kielioppinsa („Erotemata”),
ensimäinen painosta ilmestynyt kreik. kirja, pain.
Milanossa 1476. 3. Johannes (Janos) L.,
kreik. oppinut (n. 1445-1535), edellisen veli tai
serkku, siirtyi Italiaan, missä eli Lorenzo di
Medici’n hovissa Firenzessä, ja vaikutti sitten
kreikan kielen opettajana Pariisissa, Roomassa ja
Venetsiassa. Julkaisi useita kreik. teoksia, m. m.
„Anthologia Planudea” nimisen runokokoelman
(1494). E. R-n.

Lasker, Eduard (1829-84), saks. politikko
juutalaista sukuperää, toimi aluksi oikeusalalla,
valtuutettiin 1870 asianajajaksi ja oli sam. v:sta
lähtien myöskin Berliinin kaupungin
hypoteekkilaitoksen asiamiehenä; 1865-79 edustajana
Preussin maapäivillä, 1867-70 Pohjois-Saksan
valtiopäivillä ja v:sta 1871 Saksan valtiopäivillä. L.
kuului alkuansa edistyspuolueeseen ja saavutti
harvinaisen kyvykkäänä puhujana ja väittelijänä
pian johtavan aseman tämän puolueen
keskuudessa, mutta erosi siitä jo 1866, jolloin
muutamien muiden samanmielisten kanssa perusti
kansallisvapaamielisen puolueen. L. otti tehokkaasti
osaa Preussissa ja Saksassa 1860- ja 70-luvuilla
suoritettuun lainsäädäntötyöhön; kannattaen
kansallisen yhteyden harrastajana monessa asiassa
Bismarckin politiikkaa hän kuitenkin aina pysyi
periaatteiltaan vapaamielisenä ja asettui
Bismarckia jyrkästi vastustavalle kannalle, kun
tämä 1879 rupesi ajamaan
suojelustullipolitiikkaa; seur. v. L. myöskin erosi
kansallisvapaamielisestä puolueesta; kirjoittanut m. m. „Die
Zukunft des Deutschen Reichs” (1877), „Fünfzehn
Jahre parlamentarischer Geschichte, 1866-80”
(1902). [Bamberger, „E. L.”] J. F.

Laskeuma, siirrosten ympäröimä vajonnut
maankuoren osa. Geologisesti nuori l. esiintyy
maanpinnassakin todella alanteena, niinkuin esim.
Tyrrhenan-meren syvänne, joka geologisesti
puhuen on aivan hiljakkoin syntynyt l. Mutta jos
siirrokset ovat tapahtuneet kaukaisina

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>