Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lassar ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Lastauspaikka—Lasten paran tola
628
Suomessa 011 lastausmerkkiä koskeva asetus
parhaillaan (1913) valmistuksen alaisena. F. TT. L.
Lastauspaikka, satama, jossa alukset ottavat
ja purkavat lastia: toisinaan rajoitetummassa
merkityksessä maaseudulla oleva, ilman
tulli-y. m. s. laitoksia oleva satamapaikka.
Lastausprofiili, muoto ja rajat, joiden sisällä
rautatien avonaisiin kuormavaunuihin pannun
kuorman täytyy määräysten mukaan pysyä. L.
riippuu kauttakulku-profiilista.
Lastausraide, raide rautatieasemilla tai
py-säyspaikoilla, missä tavaravaunut lastataan.
Pienemmillä asemilla ja pysäkeillä kolmas 1.
uloim-mainen rinnakkaisista raiteista. J. C-én.
Lastaussilta, kivestä taikka tav. puusta
rauta-tieraiteen viereen tehty kohokelava. jolta
tavaroita lastataan rautatievaunuihin. L. tehdään niin
korkea, että sen kansi on vaunun lattian
tasalla. Lastattavat tavarat tuodaan sille joko
ajamalla kuorma l:lle nousutietä pitkin taikka l:n
viereen toiselle puolen, jolloin tietä kohotetaan,
niin että kärryjen lava tulee l:n kannen tasalle.
J. C-én.
Lastenhalvaus ks. L a p s e n h a 1 v a u s.
Lastenhampaat ks. Lapsi.
Lastenjauhot, useita erilaisia
jauhovalmis-teita, joista keitettyä ohutta lientä annetaan
lapselle ravinnoksi. Mitkään tällaiset valmisteet,
yhtävähän kuin muutkaan keinotekoiset
ravintoaineet eivät kuitenkaan kykene korvaamaan äidin
maitoa, mutta ovat vanhemmille lapsille usein
hyvinkin sopiva ravinto, sillä ne ovat
tavallisesti hienoksi jauhettua ja sen vuoksi helposti
sulavaa jauhoa. Toisten l:n ravintoarvoa on
sitäpaitsi lisätty sekoittamalla niihin erilaisia
ravintoaineita, tai on jauhoissa alkujaan oleva
tärkkelys muutettu helpommin sulavaksi
dekstrii-niksi tai sokeriksi. Yleisimmin tunnetut ovat
Nestlen 1. Ne sisältävät seuraavia aineita:
vettä ja muita juoksevia aineita 5.34 %, suoloja
I,74%, rasvaa 4,68%, munanvalkuaisaineita
II.46%, hiilihydraatteja 76.69 % (näistä veteen
liukenevia 41,32 %) sekä selluloosaa 0,i %.
Y. K.
Lastenjumalanpalvelus ks.
Sunnuntaikoulu.
Lastenkodit. Kaikki kasvavan sukupolven
hoitoa ja kasvatusta tarkoittavat laitokset, joihin
on yhdistetty asumalaitos. ovat jossain määrin
1:ja. Mutta yleensä ymmärretään 1:11a sellaisia
laitoksia, joissa turvattomia ja hyljättyjä,
pahoinpideltyjä tahi muista syistä kodeistaan erotettuja
lapsia hoidetaan ja kasvatetaan. Varsinaisiin
l:ihin sijoitetaan kernaimmin ainoastaan
hyväntapaisia lapsia, kun sitävastoin siveellisesti
liuono-boitoiset lapset asetetaan n. s.
kasvatuslaitoksiin. Aikaisimmin syntyneet 1. olivat
kirkon keskiaikana perustamat lövtölastenkod;t.
Nykyään on l:ja kaikissa sivistysmaissa, ja ne ovat
niissä kunnallisten viranomaisten, erittäinkin
vaivaishoitoviranomaisten tai yhdistysten tai
yksityisten henkilöiden perustamia. Meidänkin
maassamme, varsinkin kaupungeissa, on joku
määrä 1: ja. Sellaisia henkilöitä, jotka
suuremmassa määrin ovat työskennelleet lastenkotien
järjestämiseksi ja perustamiseksi, ovat: St.
Vin-cenz de Paula. Johann TIinrich Wiehern. Thomas
John Barnardo ja Anders Stepliansen. L. ovat
järjestetyt monin eri tavoin: niiden joukossa on
suurempia ja pienempiä. Viimemainitut ovat
pidettävät parempina, koska l:n tulee asettaa
päämääräkseen niin paljon kuin mahdollista vastata
kotia ja korvata lapsille oman kodin puutetta.
Suuremmissa l:ssa täytyy senvuoksi lapset jakaa
pienempiin ryhmiin eli «perheisiin", jotka
kukin kohdaltaan koettavat muodostaa erityisen
kodin. Lapset työskentelevät voimiensa ja ikänsä
mukaan l:ssa kulloinkin esiintyvissä töissä ja
saavat kouluopetusta l:ssa tai sen ulkopuolella.
L. ovat yleensä välttämättömiä laitoksia
yhteiskunnan lastenhoitoa järjestettäessä, vrt.
Suo-j e 1 u s k a s v a t u s. A. v. B.
Lastenmaito. Niissä tapauksissa, joissa lapsi
ei syystä tai toisesta voi saada äidinmaitoa,
ruokitaan sitä keinotekoisesti valmistetulla 1:11a,
ionka kokoomus koetetaan saada mahdollisimman
täydellisesti äidinmaitoa vastaavaksi. L:oa
lehmän-maidosta valmistettaessa tulee ottaa huomioon
seuraavat seikat: lehmänmaito sisältää enemmän
munanvalkuaista ja suoloja, mutta vähemmän
rasvaa ja sokeria kuin ihmisen: sitäpaitsi sen
munanvalkuaisaineet sulavat lapsen
ruuansulatuskanavassa vaikeammin kuin äidinmaidon. Sen
vuoksi lehmänmaito 011 miedonnettava samalla
kuin siihen on lisättävä maitosokeria ja keimaa.
Miedonnus toimitetaan puhtaalla vedellä (tai
hv-\ in heikolla kauraliemellä), jota eri-ikäisille
lapsille lisätään seuraavat määrät:
1-kuukautiselle 2 osaa vettä 1 osa maitoa
2- „ 1 osa „ 1 „ „
3-4- „ 1 „ ,, 2 osaa „
5-7- „ 1 ,. „ 3 „
Vastasyntynyt voi saada sekoitusta, jossa 011
ruokalusikallinen kermaa, toinen maitoa sekä
kuusi ruokalusikallista vettä ja teelusikallinen
maitosokeria. Kahdeksan-kuukautinen ja sitä
vanhempi lapsi voi saada miedontamatonta
leh-mänmaitoa. Sekoituksesta toiseen on siirryttävä
vähitellen. L:oa valmistettaessa on vielä muistet
tava, että useat taudinsiemenet voivat levitä
ravintoaineiden ja juuri maidon välityksellä. Sen
vuoksi pitää 1., sen jälkeen kuin se on valmiiksi
sekoitettu, asettaa pieniin pulloihin, joiden suut
suljetaan puuvillatulpalla, ja nämä pullot
pannaan vesikattilaan, jota lämmitetään, kunnes vesi
kiehuu. Keittämistä jatketaan n. 10 min. (liian
pitkäaikainen keittäminen muuttaa maidon
lapselle epäedulliseksi). Sen jälkeen maitopullot
poistetaan ja säilytetään kylmässä paikassa. Paras
011 valmistaa koko päivän maito yhdellä
kerralla useammassa pienessä pullossa, joista kukin
vetää sen verran maitoa kuin lapsi syö yhdeksi
ateriaksi. Y. K.
Lastenparantola, yleensä heikoille mutta
etenkin risatautisille lapsille perustettuja
parantoloita. joissa lapsia hoitamalla koetetaan
vahvistaa heidän elimistöään ja siten estää heitä
myöhemmällä iällään sairastumasta
tuberkuloosiin tai muihin hivuttaviin tauteihin. Tällaisten
parantolain suuri kansantaloudellinen merkitys
on huomattu useissa paikoin ulkomailla.
Meilläkin on Högsandissa toiminut 1. v.sta 1901 sekä
v:sta 1905 samanlainen 1. Suomussalmella.
Edellisessä on 30, jälkimäisessä 50 sijaa. V. 1912
perustettiin Oulunkylään lähelle Flelsinkiä n. s.
kesä-päiväparantola heikoille lapsille. Mainitussa
parantolassa lapset viettävät ainoastaan päivät,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
