Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leikkauskoristeet - Leikkauskuoppa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
761
Leikkauskuoppa
—Leikkauslujuus
762
ja usein läpileikkauksena kuten monet muutkin
ailieet (kuva I, 8, 12). — Enemmän
suojelus-merkkeinä kuin koristeina esiintynevät
viisi-kannat (ks. t.) jahannunvaakunat (ks.
t.). —- Suuriin kulttuurityyleiliin perustuvat
jotkut lehtikoristeet, joita erittäinkin on käytetty
län-gissä ja silankaarissa, harvemmin rukinlavoissa.
Köynnöksissä on väliin, samoinkuin jo gotiikassa,
nuppuja (länkipuu kuva II, 12) ; pälkäneläiselle
kaulauslaudalle (kuva I, 16), jossa on eläimen
päähän päättyvä turmeltunut köynnös, tunnetaan
täydellinen, mutta puhdastekoisempi vastine
Norjasta ; taitavammin on sama köynnös leikattu
erääseen pälkäneläiseen kaappiin.
Puunleikkaus-taitomme upeimpia tuotteita ovat sellaiset
lehdillä koristetut silankaaret kuin kuvasta II, (1
nähtävät ylistarolaiset. Mutta omaperäinen
naturalismikin on paikoin kukoistanut, eritoten
Ahvenan saaristossa, josta on kellokaappi ihanine
korkoleikattuine ruusu- ja lehtikoristeineen (ks.
myös kasviaiheita ähtäväläisessä kellokaapissa
Huonekaluja I). — Eläinaiheisia koristeita
tavataan samoissa esineryhmissä kuin
kasviaiheisiakin. Länget päättyvät — lukuunottamatta
itäsuomalaisia — sangen usein teiren (kuvat II.
11, 12), harvemmin hevosen (kuva II, 10), kotkan
(kuva II, 13) tai leijonan päihin, jotka näissä
valjasosissa ovat tavallisia Skandinaaviassakin.
Väliin ne ovat siihen määrin muuntuneet, että
niitä tuskin tuntee. Leijona-aiheisilla
silankaa-rilla (kuva II, 8) on miltei täydellinen
vastineensa Ruotsissa Gästriklandissa. Puhdasta
skan-dinaavilaista muotoa ovat myöskin
hammarlanti-laiset lohikäärmeen päillä koristetut silankaaret
v:lta 1732 (kuva II. 6). Plastillinen
lohikäärmeen pää esiintyy väliin koristeena
vöyriläi-sissä nurkkakaapeissa. — Samoinkuin enimmät
eläinaiheet ovat varmaan ihmisaiheetkin
kansanomaisissa veistotuotteissamme perua
rene-sanssityylistä. Ne ovat parhaastaan kotiutuneet
Vaasan- ja Oulun läänin rannikkoalueelle
esiintyen enimmäkseen rukinlavoissa, joissa ruoto
useinkin päättyy ihmisen päähän. Muutamia
lapoja kaunistaa korkoleikattu enkelipari (kuva I, 6).
Renesanssista juontuu myös laihialainen
riimu-kalenterirasia v:lta 1723 (kuva IT. 1). johon on
leikattu alastoman naisen kuva. Tämä tyyli on
vaikuttanut paitsi erinäisiin huonekaluihin myös
kaulauslautoihin — erittäinkin niiden ulkoasuun.
Todellinen kulttuuritvylin tuote on korpoolainen
kaulauslauta (kuva II, 5). Renesanssin perua ovat
myös ne sydänmäisiksi lehdiksi hajaantuneet
köynnökset, jotka ovat ominaisia monille
ylistarolaisille laudoille (kuva T. 17). Korkoleikattu
ruusuke, samanlainen kuin eräässä
renesanssi-tyylisessä kaapissa, esiintyy jo gotiikassa ja
menee sitten perintönä myöhempiin tyyleihin.
Renesanssiin kuuluvat suomuskoristeet, joita
tavataan paitsi huonekaluissa myöskin
kaulaus-laudoissa. — Mutta paljoa huomattavampia
jälkiä kuin renesanssi on kansanomaiseen
veisto-teollisuuteemme semminkin maan länsiosissa
jättänyt rokoko-tyyli, joka on luonut
kellokaap-pien, rattaiden, rekien, rukinlapain, rullatuolien,
silankaarien ynnä monien muiden esineiden
käyrät ääriviivat ja kuperat pinnat. Onpa tästä
tyylistä omistettu aiheitakin. Sellainen on ennen
kaikkea näkinkenkä evijärveläisessä rukinlavassa
(kuva I. 2), puhumattakaan moninaisista tälle
tyylille ominaisista kiemuroista, joita semminkin
silankaarissa (kuva II, 7) ja längissä nähdään.
Myöhempien kulttuurityvlien vaikutus esiintyy
parhaastaan huonekaluissa, eritoten sohvissa ja
peileissä. Mutta vaikka kulttuurityylien
vaikutus kansanomaiseen leikkauskoristeluumme onkin
melkoinen, havaitaan usein sen jaloimmissakin
tuotteissa huomattavassa määrin itsenäistä
sovitusta ja sommittelua. U. T. S.
Leikkauskuoppa, maakuoppa joka maantietä,
rautatietä y. m. s. puhkaistaessa mäen läpi työtä
tehtäessä muodostuu.
Leikkauslujuus, jähmeiden aineiden kyky
vastustaa niitä leikkaavia voimia. Jos kaksi
alkujaan kohtisuorasti
päällekkäin olevaa
kappaleen pistettä
a ja b ulkonaisten
voimain P
vaikutuksesta siirtyvät,
niin että suora
kulma muuttuu y
kulman verran
niin myös kaksi
etäisyydessä 1
toistensa päällä olevaa
yhdensuuntaista pintaosasta a ja b siirtyvät,
toisiinsa nähden yhdensuuntaisesti, palasen y.
Siirtyminen syntyy leikkausjännityksestä r
kummassakin, pisteessä a toisiaan kohtisuorasti leikkaa-
siirtyminen y n 1
vassa, tasossa. Suhde .-.7,-——.— = — - H = „ on
leikkausjännitys 7- I G
leikkausluku ja G leikkauskertoja
eli leikkauskimmoisuuden kertoja ja
vastaa venytys- ja puristuskimmoisuuden
kertojaa E. Näiden kummankin suureen välillä on
suhde G = s ^ E, jossa m on aineen laadusta
riippuva luku. joka metalleille esim. on I0/3. Siitä
metalleille G = Ö.jss E. G mitataan kg/cm2:ssä ja
leikkauslujuus on nyt se
leikkausjännityksen 7:11 arvo (kg/cm2),
jonka vallitessa toisiinsa
nähden yhdensuuntaisesti
siirtyneet tasot
irtautuvat toisistaan —
leikkautuvat irti. Kuvassa 2
rasittaa ankkurissa
merkityissä leikkauksissa
leikkausjännitys sauvan
pituussuuntaa vastaan
kohti-p
suorasti r-T7 > kuvassa 3
on leikkausjännitys
sauvan suuntainen ja pyrkii
lohkaisemaan palkista palasta fr = —). kuvassa 4
kuormien alla taipuneessa suorassa palkissa
pyrkivät syyt pinnoissa a,
b ja c työntymään
toistensa sivu aivan kuin
neljä löysästi
päällekkäin olevaa lautaa, kun
niitä kuvassa
osoitetulla tavalla
taivutetaan (koetteeksi voi
taivuttaa kokoon taitettua
joustavaa sentimetrimittaa). Tätä työntymistä
vastustaa eheässä palkissa rakennusaine, johon
Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
