Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
815 Leo—Leonardo da Vinci 816
kehoituksen kaikille kirkkokunnille. Vapaampia
uskonnollisia ja kirkollisia suuntia L. jäykästi
vastusti. Korotettuaan kiertokirjeellä Æterni
Patris v:lta 1879 Tuomas Aqvinolaisen kirkon
normaaliteologiksi, hän tuomitsi 1899
ameriikkalaisuudeksi nimitetyn kirkollisen uudistusliikkeen,
ja 1897 ja 1900 hän julkaisi kiellettyjen kirjojen
luetteloita ja antoi kirjasensuurista määräyksiä,
jotka sananmukaisesti selitettyinä kävisivät
sietämättömiksi. Sen sijaan L. ansaitsee täyden
tunnustuksen siitä, että hän erityisellä
kiertokirjeellä suositteli papeille Raamatun tutkimista ja
perusti erityisen Pià società di S. Girolamo
Raamatun levittämiseksi kansan sekaan. Tieteitä L.
edisti avaamalla 1883 Vatikaanin arkiston
rikkaat aarteet tutkijain käytettäväksi. [Des Houx,
„Histoire de Léon XIII” (1900), de Germiny,
„La politique de Léon XIII” (1902), Schneider,
„L. XIII, sein Leben und Wirken” (1903), Spahn,
„L. XIII” (1905).] A. J. P-ä.
Leo [leo], Heinrich (1799-1879), saks.
historioitsija ja politikko, oli professorina v:sta 1825
Berliinissä, v:sta 1828 Hallessa; v:sta 1863
Preussin herrainhuoneen jäsen. Hänen
yltiövanhoillinen kantansa tulee jyrkästi esille hänen
oppikirjoissaan „Lehrbuch der Geschichte des
Mittelalters” (1830) ja „Lehrbuch der Universalgeschichte”
(1835-44), vähemmin teoksissa „Geschichte der
italienischen Staaten” (1829-32) ja „Zwölf Bücher
niederländischer Geschichten” (1832-35) ;
julkaissut myöskin teoksia muinaisgermaanilaisen ja
kelttiläisen kielitieteen alalta, esim. „Beowulf”
(1839) ja „Angelsächsisches Glossar” (1872-77).
J. F.
Leokhares [-ökha’rës], kreik. kuvanveistäjä
(4:nnen vuosis. keskipalkoilla e. Kr.), oli niitä
taiteilijoita (Skopas, Bryaksis, Timotheos ja L.),
joille uskottiin Maussoloksen suurenmoisen
muistomerkin koristaminen veistokuvilla
(Halikarnassoksessa). Muita teoksia: Makedonian Philippos
II:n ja hänen perheensä kullasta ja norsunluusta
tehdyt kuvapatsaat (Olympiassa), Aleksanteri
Suuren leijonanmetsästys (pronssiryhmä
Delphoissa, L:n ja Lysippoksen yhteistä työtä) ja
Zeuksen kotka, joka ryöstää nuoren Ganymedeen
viedäkseen hänet Zeukselle (pronssiryhmä). L:n
teokset ovat hävinneet, mutta kotkaa ja
Ganymedestä on sentään säilynyt marmorinen jäljennös
(Rooman Vatikaanissa; kuva, ks.
Ganymedes); tyylin yhtäläisyyden vuoksi on arveltu
myöskin Belvederen kuuluisan Apollonin ja
Versaillesin Artemiin olevan L:n teosten
jäljennöksiä. O. E. T.
Leon [-o’-]. 1. Sisämaanmaakunta ja ent.
kuningaskunta Luoteis-Espanjassa, pohjoisen
laakamaan länsiosassa; 38,502 km’, 993,362 as. (1910),
ainoastaan 26 m2:llä. — Pohjoisessa L. ulottuu
Kantabrian-vuoriin, etelässä Kastilian
rajavuoriin. Niiden välissä oleva puuton ylätasanko
kärsii idässä sateenpuutetta, ja lännessäkin
tarvitsisi viljava maa keinotekoista kastelua. Pääjoki
Duero. Alkuperäisellä asteella olevat karjanhoito
(lampaita) ja maanviljelys ovat maan
tärkeimmät elinkeinot; huomattava on myös vuorityö
(kivihiiltä Kantabrian-vuorista y. m. ), mutta
teollisuus ja kauppa aivan kehittymättömiä.
Asukkaat toimettomia ja sivistymättömiä. Parissa
paikassa on säilynyt jätteitä länsigooteista ja
keltibereistä. — L. jakaantuu nykyään Salamancan, Zamoran ja Leonin provinsseihin. — L:n
kuningaskunta syntyi 910, siihen liitettiin
sittemmin Asturia ja Galicia, se kärsi paljon
arabialaisten hyökkäyksistä, joutui lyhyen kukoistusajan
jälkeen 1037 Carrionin onnettoman taistelun
johdosta Kastilialle. — 2. Provinssi edellämainitun
maakunnan pohjoisosassa; 15,377 km2, 394,119 as.
(1910), 26 km2:llä. — 3. Edellisten pääkaupunki,
pienen, Dueron Esla nimiseen lisäjokeen laskevan
Bernesgan varrella; 15,580 as. (1900). Komea
goottilaistyylinen tuomiokirkko 1300-luvulta, ja
muita huomattavia vanhoja rakennuksia.
Jonkunverran teollisuutta ja villa- y. m. kauppaa.
Rautatienristeys. — L. syntyi roomalaisen legionan
asemapaikalle. — 4. Samannimisen
departementin pääkaupunki Nicaraguan valtiossa
Keski-Ameriikassa, kuivalla tasangolla 20 km Isosta
valtamerestä ; n. 45,000 as. Kuuluisa Pietarin
tuomiokirkko (rak. 1746-74), mainioin espanjalaisen
Ameriikan rakennustaiteellinen tuote. —
Rautatien varrella. Aikaisemmin L. oli paljon
huomattavampi, mutta on 1800-luvulla kärsinyt paljon
vallankumousten ja ryöstöjen tähden. — 5. L. d e
los Ald a m a s, kaupunki Keski-Meksikossa,
Guanajuaton maakunnassa; 57,334 as. (1910).
Harjoittaa kutomo- ja nahkateollisuutta sekä
viljakauppaa. Rautatien varrella. — 6. Provinssi
Ecuadorin valtiossa, Andien välisellä
ylätasangolla; 6,722 km2, 109,600 as. (1893).
E. E. K.
Leon [-o’n], Fray Luis de, tunnettu myös
nimellä Luis Ponce de (1527-91), esp.
kirjailija, toimi jumaluusopinprofessorina
Salamancassa. Dominikaanit epäilivät häntä
kerettiläiseksi ja juutalaiseksi; hänen selityksensä
Korkeaan veisuun, jota hän piti paimenidyllinä,
tuottivat hänelle viiden vuoden vankeuden. Hän
sai kuitenkin takaisin professorinvirkansa, jota
hän ryhtyi hoitamaan niin kuin ei mitään olisi
tapahtunut alkaen luentonsa sanoilla „Como
decianos ayer” („Niinkuin viimeksi sanoimme”).
Jouduttuaan uudestaan vainon alaiseksi, hän
selvisi siitä voittajana. L. oli erittäin oppinut,
hänen kielenkäyttönsä on ylevää, hänen
uskonnollisuutensa syvällistä; lyyrikkona hän on
oivallinen; suorasanaisena kirjailijana hänet asetetaan
Luis de Granadan rinnalle, hänen
raamatunselityksensä ovat itsenäisiä ja syvällisiä. L:n
teoksista mainittakoon „Canción á nuestra senora”,
„De los nombres de Cristo” (3 nid.), „La perfecta
casada” (1583) sekä kokoelma lyyrillisiä
runoelmia.
Leonardo da Vinci [-a’r- -tsi], Toscanan
murteella Lionardo d. V. (1452-1519),
firenzeläisen notaarin, Ser Pieron, ja Caterina nimisen
maalaistytön avioton poika, it.
renesanssitaiteilija, oman aikansa ja kenties kaikkien aikojen
monipuolisin taiteilija- ja tutkijanero. Hän ei
ollut ainoastaan kaikinpuolinen taiteilija, maalari,
kuvanveistäjä ja arkkitehti, musiikkimies ja
runoilija, vaan myöskin taideteoreetikko, filosofi
ja luonnontutkija, joka yhtä suurella
kiintymyksellä ja älyllä käsitteli fysikaalisia ja
matemaattisia kuin kehitysopillisia ja anatomisia
kysymyksiä. Tämän kaiken lisäksi hänellä oli suuri
käytännöllinen aisti; hän toimi it. ruhtinaiden
palveluksessa sotainsinöörinä,
kanavanrakentajana ja muiden mitä erilaisimpien mekaanisten
töiden suorittajana. — L:n laajat teoreettiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
