Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leuthen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
861
Leuthen—Lévay
862
Leuthen [löitan], Sleesiassa, Breslausta 17 km
länteen oleva kylä, jossa jouluk. 5 p. 1757
Fredrik Suuren johtamat preussilaiset (35,000)
voittivat Lothringenin prinssin Kaarlen
komentamat itävaltalaiset joukot (65,000). Voittajain
mieshukka 17,7 %, voitettujen 41,5 %. Taktillinen
arvo 2,2. -lskm-.
Leutze [löise], Emanuel (1816-68),
saks.-amer. taidemaalari; synt. Württembergissä,
asunut Ameriikassa paitsi 1841-57, jolloin m. m.
oleskeli K. F. Lessingin oppilaana Düsseldorfissa.
Tehnyt enemmän aiheillaan kuin suorituksellaan
huomiota herättäneitä historiamaalauksia, esim.
„Washington kulkee Delawaren yli” (1851,
Bremenissä, kuuluisin teos) ja „Washington
Montmouthin taistelussa” (1854, Washingtonin
Kapitolissa, jonka porraskäytävän L. myös koristi
eräällä monumentaalimaalauksella). E. R-r.
Lev (oik. „leijona”), bulgaarialainen
rahayksikkö v:sta 1880, = 1 frangi = 1 Smk.
Lewald [-valt], Fanny (1811-89), saks.
kirjailijatar, jonka romaaneille ominaista on
erittäin tarkka havaintokyky, muovailun plastillinen
selkeys ja tyylin kirkkaus. Hänen
maailmankatsomuksensa on tuiman realistinen ja usein
kuivanjärkevä, mikä ainoastaan harvoin antaa
tilaa runollisille vaikutelmille. Hänen
runsaslukuisista romaaneistaan mainittakoon „Klementine”
(1842), „Prinz Louis-Ferdinand” (1849), „Die
Reisegetahrten” (1858), „Villa Riunione” (1868),
„Nella” (1870), „Helmar” (1880), „Stella” (1884),
„Die Familie Darner” (1887). [K. Frenzel,
„Erinnerungen a. Strömungen” (1890).] J. H-l.
Levander [-a’-], K a a r l o M a i n i o (s. 1867),
eläintieteilijä, yliopp. 1886, fil. kand. 1889. fil.
toht. ja eläintieteen dosentti 1894. 1902 määrätty
eläintieteilijänä Suomen puolesta ottamaan osaa
kansainvälisiin meritutkimuksiin, eläintieteen
professori 1910. L. on vesiemme mikroskooppisen
eläimistön etevin tuntija (suuri luku julkaisuja
etenkin „Soci?tas pro fauna et flora fennica”n
Acta ja Meddelanden sarjassa), toimittaa Suomen
tiedeseuran eläinfenologisen aineiston
julkaisemista. Suomeksi julkaissut Marshall-Hurstin
oppikirjan „Eläintieteellisiä leikkelyharjoituksia I”
(1896), Boasin „Eläintieteen oppikirjan kouluja
varten” (1899), „Luonnon Ystävä”n perustaja.
Levanki (ruots. levang). 1. Vinoon
kiinnitetyllä varrella varustettu, vankka pesuharja, jota
käytetään aluksen kannen ja muiden pintojen
pesemiseen. — 2. Aluksen kannen poikki kulkeva
rautakanki, rautakövsi tai ketju, johon purjeen
jalusnuora (kuutti) on kiinnitetty siten, että se
tarpeen tullessa voi liukua aluksen toiselta
puolelta toiselle. F. W. L.
Levantin komppania, ruots. kauppaseura, joka
1738 sai yksinoikeuden käydä kymmenen vuoden
aikana kauppaa Levantissa; erioikeudet
uudistettiin 1748 edelleen kymmeneksi vuodeksi, mutta
1756 L. k. luopui niistä. Sen liiketoiminta oli
koko ajan laimeata. Tärkeimmät vientitavarat
olivat rauta, teräs, messinki, ruuti, laudat,
turkikset; tuontitavaroita olivat rusinat, viikunat,
korintit, puuvilla, puuvillalanka y. m. J. F.
Levantti (it. il Levante = auringonnousu,
itämaa < levarsi = nousta), Välimeren itäosan
rantamaat, ahtaammassa merkityksessä ainoastaan
Vähän-Aasian ja Syyrian rannikot. L:n kauppa
käsittää näiden seutujeni tuotteita; sitä välittää
nykyään etupäässä Marseille ja Triest.
Levantilaisiksi nimitetään L:ssa syntyneitä
eurooppalaisten jälkeläisiä. Ovat tärkeitä L:n kaupan
välittäjiä, mutta yleensä epärehellisyytensä takia
huonossa maineessa. (E. E. K.)
Levanus [-a’-], Kustaa (1696 [?]-1749),
pappi. Harjoitettuaan opintoja Upsalassa ja
Turussa sekä toimittuaan jonkun aikaa
lastenopettajana Virossa L. määrättiin vielä papiksi
vihkimättömänä apusaarnaajaksi Viipurin
tuomiorovasti Melartopæukselle. Seur. v. hänet vihittiin
papiksi ja nimitettiin Toksovan kirkkoherraksi.
V. 1733 Pietarin suomalais-ruotsalaisen
seurakunnan kirkkoherraksi nimitettynä L. sai arvokkaan
toimialan, jossa pysyi kuolemaansa asti.
Seurakunnan yhteistä parasta vilpittömästi harrastaen
hän osasi liittää ruotsalaiset ja suomalaiset
yhteiseen toimintaan sen eteen, pani toimeen
kirkollisen kirjanpidon, hankki seurakunnalle oman
kirkon, järjesti jumalanpalveluksen, taloudenhoidon
ja papin palkkauksen ajanmukaiselle kannalle.
Suuri suru kohtasi häntä, kun eräs entinen
koulupoika ja karannut suomalainen sotamies
Nordenberg, joka oli väärillä todistuksilla pettänyt
hänet itsensäkin, sai seurakunnan v. 1745 jaetuksi
ruotsalaiseen ja suomalaiseen. A. J. P-ä.
Levasovo, rautatienasema (III l.)
Viipurin-Pietarin rataosalla (Venäjän puolella),
Valkeasaaren ja Pargalan asemien välillä, 110 km
Viipurista, 19 km Pietariin. L. H-nen.
Levasseur [levasö’r], Pierre Èmile
(1828-1911), ransk. talous- ja tilastotieteilijä,
historioitsija ja maantieteilijä; oli v:sta 1872 Collège de
Francen professorina ja samalla opettajana
kahdessa muussakin opistossa; v:sta 1868 instituutin
jäsen; v:sta 1903 Collège de Francen johtajana;
v:sta 1885 kansainvälisen tilastollisen la;toksen
varapresidenttinä. L:n monilukuisista julkaisuista
ovat huomattavimmat hänen historialliset
tutkimuksensa Ranskan työväenluokkien asemasta eri
aikoina: „Histoire des classes ouvrières en France
depuis la conquète de Jules César jusqu’ à la
révolution” (1859), „Histoire des classes
ouvrières en France depuis 1789 jusqu’ à nos jours”
(1867), „Questions ouvrières et industrielles en
France sous la troisième république” (1907), ja
Ranskan väestöä koskeva historiallinen ja
tilastollinen tutkimus „La population française”
(1889-92); muita teoksia: „Recherches historiques
sur le système de Law” (1854), „La France et
ses colonies” (1890-92), „L’ouvrier américain”
(1898), „Salariat et salariés” (1909), „Histoire
du commerce français” (1911). J. F.
Levau [lavö’], Louis (1612-70), ransk.
arkkitehti, rakensi 1653 Mansardin ja Le Nôtren
piirustusten mukaan Vaux’n linnan ja toimi v:sta
1660 Louvren sisäfasadien ja osaksi
ulkofasadienkin sekä Tuileriain jatkamistöissä. Palais des
quatre nations (Pal. de l’institut) on L:n
suunnittelema. U-o N.
Lévay, Jözsef [lëvai jözef] (s. 1825), unk.
runoilija, v:sta 1852 unkarin ja latinan kielen
opettaja Miskolczin lukiossa, v:sta 1865 Borsodin
komitaatin ylinotaari, 1894-95 saman komitaatiu
ali-ispaanina. Julkaissut runokokoelmia 1852, 1856
ja 1898, unkarintanut viisi Shakespearen draamaa
sekä R. Burnsin runoelmat (1892). L:n lyyrilliset
runot ovat koruttomia, luonnollisia,
tunnelmallisia, kielimuodoltaan kauniita. (Y. W.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
