Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lex ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
873
Lex—Leyden
874
Lex (lat., mon. lëges), laki; roomalaisilla
jokainen kansanpiiätöksen mukainen säädös
lukuunottamatta vaaliasioita ja tuomioita.
L. c o m m i s s o r i a. sopimus, että pantti, joka
on annettu lainan vakuudeksi, on ilman muuta
siirtyvä takaajalle, jollei velkaa ajoissa makseta.
L. II e i n z e, jokapäiväisessä puheessa käytetty
nimitys, jolla tarkoitetaan Saksan ankarammaksi
laadittua lainsäädäntöä siveellisyysrikosten
rankaisemiseksi. Nimi johtuu Berliinissä 1S92
Heinze puolisoja vastaan käydystä oikeusjutusta.
Uusi siveellisyyslaki vahvistettiin vasta 1900.
Lain valmistelu oli herättänyt kiivaan taistelun
kirjallisten ja taiteellisten piirien puolelta, kun
tekeillä olevan lain katsottiin asettavan esteitä
vapaalle taiteelliselle luomistyölle. Vastustusta
ajamaan muodostettiin Goethebund ja
seurauksena oli. että vanhoillisten ja keskuspuolueen
muodostama valtiopäiväin enemmistö luopui
kahdesta enimmin vastustetusta pykälästä.
L. Julia et P a p i a P o p p æ a, luultavasti
kaksi eri lakia: L. Julia (de maritandis ordinibns,
erisäätyisten avioliitosta) ja L. Papia Poppæa,
julkaistut, edellinen v. 18 e. Ivr., jälkimäinen v. 9
j. Kr., avioliittojen edistämiseksi ja
lapsettomuuden ehkäisemiseksi. Monessa suhteessa nämä lait
soivat epäedullisemman oikeudellisen aseman
naimattomille kuin naineille. Ne lakkautettiin vasta
Konstantinuksen ja Justinianuksen toimesta.
L. loci contractus (lat.), oikeus, joka on
voimassa sillä paikalla (lat. locus), missä sopimus
(lat. contractus) on tehty.
L. s a 1 i e a, saalilaisten frankkien laki.
Lexell [lel<se’l], Anders Johan (1740-84),
suom. tiedemies, tuli 17G3 matematiikan
dosentiksi Turun yliopistoon, pääsi omasta
pyynnöstään osalliseksi Tiedeakatemian toimesta
Pietarissa suoritettuun Venuksen ohikulun
havaitsemiseen, jonka tulokset hän 1772 julkaisi teoksessa
..Disquisitio de investiganda vera quantitate
paral-laxeos solis ex transitu Veneris ante discum solis
anno 1769". Hänen laskelmiensa mukaan auringon
parallaksi on 8."es, mikä hyvin vähän poikkeaa
myöhemmistä tuloksista. L. jatkoi tutkimuksiaan
Pietarissa varsinkin pyrstötähtien ratojen
laskemiseksi julkaisten 1770 tutkimuksen ..Recherches
sur la vraie arbite de la comète de l’an 1769".
Sam. v. hän keksi hänen mukaansa sittemmin
nimitetyn pyrstötähden (ks. L e x e 1 1 i n
pyrstötähti). Nämä tutkimukset ovat julkaisussa
..Réflexions sur le temps périodique des comètes
en gönéral et principalement sur celui de la
comète observée en 1770" (1772). Samaan aikaan
kuin Laplace osoitti L:kin. että W. ITerschelin
1781 keksimä ja pyrstötäluleksi luulema Uranus
olikin kiertotähti. L. sai ansioistaan suurta
tunnustusta eri tahoilta. V. 1775 L. nimitettiin
Turkuun matematiikan professoriksi, mutta sai heti
virkavapautta, jota nautti eroonsa asti 1780. Eli
loppuikänsä Pietarissa akateemikkona.
Lexellin pyrstötähti, ratansa vaihteluista
kuuluisa pyrstötähti, jonka Lexell (ks. t.) keksi 1770
ja jonka kiertoajan hän sam. v. tekemistään
havainnoista laski olevan 5,» v. Lähempi tutkimus
osoitti, että silloinen rata oli 1767 muodostunut,
jolloin pyrstötähti tuli likelle Jupiteria. V. 1779
Jupiter uudestaan aikaansai häiriön, niin että
ko-meetti vielä kerran muutti rataansa, ja se on
nyt maasta näkymätön. Kaikissa tapauksissa
on vielä epävarmaa, olisiko elokuussa 1895
keksitty pyrstötähti Swift 1895 II, jonka kiertoaika
on 7.5 v. ja joka radassaan osoittaa suurta
yhtäläisyyttä L:n p:n kanssa, sama kuin tämä, kuten
on otaksuttu. Varmuudella on toisaalta todistettu,
että nämät molemmat pyrstötähdet — ynnä
lisäksi pyrstötähti Barnard 1892 V — ainakin ovat
samaa syntyä. Tl. R.
Lexington [leksiriton]. Useiden Yhdysvaltain
paikkakuntain nimi. 1. Kaupunki Kentuckyn
valtiossa, pienen, Ohion lisäjokeen Kentuckyyn
laskevan joen varrella, Louisvillestä länteen:
35,099 as. (1910); 1900 oli asukkaista 10,130
neekeriä. L"sean rautatien risteys. Transylvania
University (per. 1836, sijoitettu tänne 1865: 645
oppilasta, 60 opettajaa 1908), State University
(ent. nimi State Agricultural College; per. 1865,
2,308 oppilasta, 103 opettajaa 1908). y. m.
oppija ammattikouluja; useita
hyväntekeväisyyslaitoksia. Perust. 1775. — 2. Kunta
Massachusettsin valtiossa, 10 km luoteeseen Bostonista; 4,918
as. (1910). Täällä tapahtui vapautussodan ensi
mäinen varsinainen taistelu 19 p. huhtik. 1775. —
3. Kaupunki Missourin valtiossa, Missourin oik.
rannalla; 4.190 as. (1900). Kaksi korkeampaa
nais-oppilaitosta, sotakoulu: tärkeitä
kivihiilikaivoksia, sekalaista teollisuutta. Perust. 1819. —
4. Kaupunki Virginian valtiossa, pienen James
Riverin lisäjoen varrella. 3,203 as. (1900). Lee
and Washington University (per. 1749; 468
oppilasta, 42 opettajaa 1909), sotakoulu. Leen ja
Jacksonin haudat. E. E. K.
Lexis, Wilhelm (s. 1837), saks.
taloustieteilijä, v:sta 1887 professorina Göttingenissä;
kansainvälisen tilastollisen laitoksen varapresidentti.
L., joka on nykyajan terävä-älyisimpiä
taloustieteilijöitä, on julkaissut m. m. ..Die französiscben
Ausfuhrprämien" (1870), „Einleitung in die
Tlieo-rie der Bevölkerungsstatistik" (1875). ..Zur
Theo-rie der Massenerscheinungen in der menschlichen
Gesellschaft" (1877). „Gewerkvereine und
LTnter-nehmerverbände in Frankreich" (1879), ..Erörte
rungen tiber die Währungsfrage" (1881), ,,Die
Wirkung der Getreidezölle" (18S9). „l)er
gegen-wärtige Stand der Währungsfrage" (1896).
..Ab-handlungen zur Theorie der Bevölkerungs- und
Moralstatistik" (1903), „Allgemeine
Volkswirt-schaftslehre" (1910), useiden muiden
myötävaikutuksella : ,,Die Reform des höheren Schuhvesens
in Preussen" (1902) ja „Das Unterrielitswesen im
Deutschen Reich" (1904) ; on myöskin
kokoelma-teoksen „Hand\vörterbuch der
Staatswissen-schaften" ja aikakauskirjan ..Jahrbiicher der
Na-tionalökonomie und Statistik" julkaisijoita.
J. F.
Leyden ks. Leiden.
Leyden ks. Lucas van Leiden.
Leyden [Iiii-], Ernst von (1832-1910), saks.
lääkäri, tuli 1865 professoriksi Königsbergiin,
1872 Strassburgiin, 1876 Berliiniin. V:sta 1880
toimittanut Frerichsin kanssa aikakauskirjaa
,,Zeitschrift fiir klinische Medizin". Hänen
julkaisuistaan mainittakoon „Klinik der
Rücken-markskrankheiten" (2 osaa, 1874-76). Y. K.
Leyden [lei-], John (1775-1811), engl.
runoilija, jonka runot osoittavat W. Scottin
vaikutusta. Niiden joukossa or, oivallisia balladeja,
kuten ,.The mermaid". Hänen runoteoksensa
,.Poe-tical remains" ilmestyivät 1819. J. H-l.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
