Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liibya ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
927
Lii ka vakuutus—Liike
928
den tällainen tapaus saattaa esiintyä vain
paikallisesti, kun on kysymys helposti pilaantuvista
ja vaikeasti kuljetettavista tavaroista, joten
sillä ei voi olla mitään kansantaloudellista
merkitystä. Useammin voi sattua, että eräiden
tuotantovälineiden (esim. koneiden) tuotanto paisuu
niin suureksi, ettei ainakaan toistaiseksi voida
saattaa niitä käytäntöön. Erinomaisen tärkeä on
n. s. taloudellinen 1., joka on olemassa
silloin kun jotakin tavaraa tarjotaan kaupaksi
niin suuret määrät, että sen hinta laskee niin
alhaiseksi, että suuri osa tuottajia kärsii
tappiota tai ei ainakaan voi saada normaalia
voittoa. Useat taloustieteilijät, esim. Say ja Mill.
väittävät, että kaikkien tavarain 1. on
mahdoton. Kokemus osoittaa kuitenkin, että jollakin
tärkeällä tuotantoalalla esiintyvä 1. siirtyy
suuremmassa tai pienemmässä määrässä muillekin
tuotantoaloille. Olettakaamme, että koneiden
tuotanto vilkkaan kysynnän johdosta lisääntyy
tuntuvasti, että vanhoja tehtaita laajennetaan ja
uusia perustetaan. Ennemmin tai myöhemmin
tämä koneiden suuri tarve kuitenkin tulee
tyydytetyksi, kysyntä alkaa heiketä ja konetehtaiden
täytyy supistaa tuotantoansa. Ainakin osa niissä
kiinni olevaa seisovaa pääomaa jää käyttämättä,
osa työväkeä joutuu työttömäksi, työpalkat
alenevat, samaten osingot, mahdollisesti ei voida
jakaa mitään voittoa. Tästä on seurauksena
muidenkin tuotteiden kysynnän väheneminen, mikä
taas saa aikaan liintain alenemisen ja voiton
vähenemisen muillakin tuotantoaloilla osoittaen,
että liikatuotantoa on näilläkin aloilla olemassa.
Mutta yleinen 1. on vain lyhytaikainen ilmiö.
Kun hintain alennus on pysähtynyt, ovat ne
tuotannonhaarat, joissa se on vähimmin tuntunut,
suhteellisesti edullisessa asemassa, koska ne
voivat käyttää edukseen palkkojen ja
raaka-aineiden hintojen tuntuvaa alennusta, pääoman
kertyminen edistyy niissä vilkkaasti ja niistä lähtevä
lisääntynyt kysyntä kohottaa jälleen hintoja
muillakin tuotantoaloilla, varsinkin jos näillä
aloilla on tarkoituksenmukaisella tavalla
supisteltu tuotantoa.
Sama tila, mikä kapitalistiselta kannalta
katsoen ilmenee liikatuotantona, esiintyy
työväenluokalle aivan toisessa valossa. Kapitalistisen l:n
aikaansaama tuotannon supistaminen ja palkkain
alennus saattaa vähentää työväen tuloja siinä
määrässä, että se huolimatta tavarain hintain
alenemisesta ei saata pitää yllä normaalia
elin-kantaansa ja niinmuodoin joutuu a 1 i k u 1 u t u
k-s e n tilaan, vrt. L i i k e p u 1 a. (J. F.)
Liikavakuutus syntyy, kun esine vakuutetaan
todellista arvoaan suuremmasta määrästä.
Liika-vakuutus tulee siis kysymykseen
esinevakuutuk-sessa, niinkuin palo-, kuljetus-, lasi-, eläin- y. m. s.
vakuutuksessa. Yleensä ei kuitenkaan
vakuutusyhtiötä voida velvoittaa suorittamaan suurempaa
vakuutussummaa kuin vakuutetun esineen
kärsimän vahingon arvo on. Muutamissa maissa
vilpillisessä mielessä tapahtuneesta l:sta tuomitaan
rangaistukseen. 0. IV. L.
Liikavarvas (clavus), jaloissa, etenkin
varpaissa tavattava ihon sarveiskerroksen rajoitettu,
valkoinen tai kellertävä paksunnos, jonka
aiheuttaa kestävä puristus. L:n keskustassa on
sarveisaineitten keila n. s. l:n juuri, joka painaa alla
olevaa verinahkaa vastaan tehden tämän ohueksi.
L:t ovat ahtaiden puristavien kenkien seuraus,
jonkavuoksi kaiken puristuksen poistaminen on
ensimäinen ehto niitä hoidettaessa. Y. K.
Liikaverisyys (plethora) merkitsee ruumiissa
olevan verimäärän liiallista runsautta. Sille on
ominaista ihon ja näkyväin verisuonien
kirkkaanpunainen väri, vahva suonenlyönti, taipumus
sydämen tykytykseen, täyteläiset laskimot, painava
tunne rinnassa, hengenahdistus ja taipumus
verenvuotoihin. Kaikki tämä näyttää kuin todella olisi
kysymys ruumiissa olevan veren kokonaismäärän
liiallisesta runsaudesta (n. s. polyæmiasta), mikä
seikka kuitenkin on epävarma. Y. K.
Liikaväestö ks. Väestö.
Liike. Pisteen tai kappaleen, joka määrätyn
ajan kuluessa muuttaa tasajatkuisesti asentoaan
avaruudessa, sanotaan olevan l:ssä. Piste tai
kappale, joka ei siirry paikaltaan avaruudessa, on
levossa. Puhutaan varsinaisesta
(absoluuttisesta) ja suhteellisesta (relatiivisesta)
l:stä tai levosta. Varsinainen 1. tai lepo s. o.
kappaleen 1. tai lepo sinänsä huomioonottamatta sen
asemaa muitten kappalten asemaan nähden on
merkitystä vailla, koska kappaleen l:tä tai lepoa
tutkittaessa aina täytyy ajatella sen asentoa
muihin esineisiin verrattuna. L. tai lepo on siis itse
asiassa aina suhteellinen. Esim. jos henkilö
kävelee hiljaa eteenpäin hipuvan laivan kannella
päinvastaiseen suuntaan, kuin minne laiva
kulkee ja samalla nopeudella kuin tämä, on hän
laivaan verrattuna liikkeessä, mutta järven pintaan
nähden levossa. Ilän samoin kuin laivakin
liikkuvat sen ohessa suurella nopeudella avaruudessa
maapallon mukana taivaankappaleisiin nähden. —
Viivaa, jota myöten l:ssä olevan kappaleen jokin
piste kulkee, sanotaan sen pisteen radaksi.
Rata voi olla suora tai käyrä. Suoraviivaisessa
l:ssä rata itse osoittaa l:n pysyväistä suuntaa.
Käyräviivaisen l:n muuttuvaista suuntaa
ilmoittaa radan kussakin pisteessä siihen piirretty
käyrän tangentti. — Kappaleen 1. on
translato-r i n e n, jos sen kaikki pisteet liikkuvat yhteellisiä
ja yhdensuuntaisia ratoja pitkin.
Rotatsioni-eli p y ö r i m i s-1 :ssä kappaleen pisteet kiertävät
ympyräviivan muotoisia ratoja pitkin, joitten
keskipisteet ovat kaikki samalla suoralla 1. a k
selillä. Huomioonottamalla ajan, minkä kappale
tarvitsee radan erinäisten osien kulkemiseen, l:n
sanotaan olevan joko tasaisen tai
epätasaisen. Kappaleen 1. on tasainen, jos se
yhtäpit-kissä ajoissa aina kulkee yhtä pitkät matkat,
muissa tapauksissa epätasainen. Tasaisessa
l:ssä kappaleen nopeuden lukuarvo
on yhtäsuuri kuin kappaleen
aikayksikössä kulkeman matkan
lukuarvo. Kun nopeutta merkitään c:ksi, aikaa
<:ksi, on siis matka s = c.t., josta saadaan c = .
Jos epätasaisessa l:ssä samoin jaetaan matkan
lukuarvo ajan lukuarvolla, saadaan kappaleen
keskinopeus puheenalaiselta ajalta s. o. se
nopeus, jolla tasaisesti liikkuva kappale kulkisi
määrätyn matkan määrätyssä ajassa. Kuta
lyhyempi aika on, jolta keskinopeus määrätään,
sitä enemmän kappaleen todellinen nopeus ja
keskinopeus lähenevät arvoltaan toisiaan.
Matkan ja ajan suhteen raja-arvo, kun aika
äärettömästi lyhenee, on epätasaisen 1 :n nopeus siinä
hetkessä, josta alkaen aika luetaan. Jos epätasaisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
