Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linjakasööri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1003
Linna—Li
nnaoikeus
1004
Glimmingehus (Ruotsissa). Pohjoismaiden ainoa alkup.
asussaan säilynyt ritarilinna.
Koroinen ja Sipoon Sibbesborg. Ne ovat nyt
miltei kaikki ihan raunioina tai kokonaan
hävinneet. — Suomen vesilinnat taas ovat
suhteellisen hyvin säilyneet. Ne ovat Kastelholma,
Kuusisto, Raasepori, Kokemäen linna, Linnamaan
linna, Korsholma, Olavinlinna, Käkisalmi,
Turun, Hämeen ja Viipurin linnat.
Vanhimman tyypin keskiaikuisissa linnoissa,
joihin, joskin jonkun verran poiketen, kaikki
vuorilinnammekin kuuluvat, on yleensä
Euroopassa ollut uloinna ympäröivä vahva kivimuuri;
linnan keskellä on seisonut nelikulmainen tai
pyöreä torni, joka samalla on ollut puolustajain
asuntona. Ristiretkien aikana tapahtui sotataidon
alalla huomattavaa edistystä. Ulkomuurin
yhteyteen rakennettiin sivaisu-torneja, joista voitiin
ampua pitkin muurin kylkiä, ja jousi- v. m.
aukkoja. Iveskitoruin yhteyteen laitettiin
lisärakennuksia. Usein jaettiin itse linnan piha
useampaan umpipihaan, joten linnaa oli helppo
puolustaa, vaikka kehämuuri olikin menetetty. Itse
sisärakennuksiin johtavat oviaukot olivat
korkealla, ja niihin kulkevat portaat voitiin helposti
poistaa, joten linnan pihalle tunkeutunut
vihollinen oli tukalassa asemassa ja joka puolelta
ylhäältä päin ahdistettavissa.
Kun 1400-luvun puolivälistä ruuti ja tuliaseet
ovat yksin käytännössä, rakennetaan kehämuurien
eteen multavarustuksia, kulmikkaat tornit
rakennetaan pyöreiksi tykkien kuulia paremmin
kestämään j. n. e., mutta ennen pitkää käy selväksi
että muuratut linnat eivät enää kestä
ampuma-aseita vastaan, ja varsinainen linna-aika loppuu.
Se merkitsee samalla suurta yhteiskunnallista
mullistusta, feodaalisen aatelissäädyn
itsenäisyyden häviötä. — Elämästä linnoista ja niiden
sisustuksesta ks. Ritarilinna.
Monet tärkeimmät keskiajan kaupungit olivat
jonkinlaisia linnoja, joita ympäröi vallikaivanto
ja vahvat suojelusmuurit, joiden harvoja portteja
suojasivat lujat porttitornit. Suomen keskiajan
kaupungeista on Viipuri tiettävästi ollut
linnoitettu. [Otto Piiper, „Burgenkunde" (1905),
Juhani Rinne. ..Einlands medeltida borgar"
(Nord-mann-Schybergsonin teoksessa, „Finlands
kultur-historia. Medeltiden"), Julius Ailio, „Muinais- ja
keskiaikaiset linnat" (Oma maa IV).]
A. .1/. T.
Linna, kuritushuonerangaistuksen
kansanomainen nimitys (myös viis ti n k i). V:n 1734 lain
mukaan oli vapausrangaistuksen ankarampana
muotona „työ kuninkaan linnassa", „työ kruunun
liunassa tahi pajassa", mikä suoritettiin valtion
linnoissa. A. Ch.
Linnæa ks. V a n a m o.
Linnaesikunta, esikunta- ja linnoituksen
päällikköä linnoituksen johdossa avustamaan
komennettujen yliupseerien muodostama esikunta (ks. t.).
.1/. v. II.
Linnaleiri, eräänlainen sotaväen majoitus
Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulla. Kustaa Vaasan
aikana oli valtakunnasta saatu sotaväki
majoitettuna linnoissa ja kuninkaankartanoissa sekä
myöskin pappien, rälssimiesten, nimismiesten ja
muiden tykönä, joiden katsottiin olevan
edullisemmassa asemassa, mutta sotaväen muu
ylläpito otettiin suostuntaveroina, joita sotamiehet
itse Eerik XIV:n ja Juhanan ajoista kantoivat
ruokatavaroissa ja muussa. Sotaväen vallattomuus
teki l:n Suomen rahvaalle kovin rasittavaksi; se
antoi aihetta alituisiin valituksiin ja oli tärkeim
pänä syynä Nuijasodan syntymiseen. Kaarle IX
lakkautti sen. J. F.
Linnaluoto ks. Aimälän linnaluoto.
Linnalääni, keskiajalla ja uuden ajan alussa
Ruotsissa ja Suomessa hallintoalue, jonka
keskuksena oli joku linna ja ylimpänä hallintomiehenä
tämän linnan päällikkö. L:n alaosina olivat
voutikunnat ja hallintopitäjät. J. F.
Linnamaan linna (väärin Liinamaan 1.),
Linnamaan kylässä Eurajoella, n. s. Verkkokarin
sataman sivulla, pienessä saaressa, jonka nyt
mantereesta erottaa vain alava niitty, mutta joka
ennen epäilemättä on ollut kokonaan veden
ympäröimä. Siinä nähdään nykyään suurenmoiset
suorakaiteenmuotoiset multa vallit. Sitä tarkoitta
nee eräs vanha muistiin pantu runokatkelma:
„Ei silloin hyvin eletty, kuin oli linna
Liinamaissa, kuisti Kumolan kedolla".
Linnanjättei-den arvellaan olevan 1300-luvun loppupuolelta.
[„Hist. Arkisto" IV s. 154; K. Killinen,
„Kiin-teitä muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa"
(Bidr. t. känn. af Finl. natur o. folk 33), siv. 96.]
K. G.
Linnamajuri, linnoituksen tai suuremman
lin-nueen komentajan kanslian esimies
(plats-majuri). M. v. H.
Linnanen (ruots. L i n d n ä s), kartano
Mäntsälän pitäjässä, käsittää 4 rälssitilaa, yhteensä
1 manttaalin, 5,000 ha. Suuret suonviljelykset. Os.
Lappila. — Omistajat aikajärjestyksessä:
ratsumestari Ekblad, luutnantti Hans Stjernvall,
sala-neuvos, parooni Knut Stjernvall ja nykyinen
omistaja parooni Henrik Stjernvall. —-
Päärakennus v:lta 1781, taitekattoinen. A. Es.
Linnankoski, Johannes ks. Peltonen.
V i h t o r i.
Linnanpaltta ks. G 1 a s i i s s i.
Linnanpiha ks. Linna.
Linnaoikeus. Ruotsin valtakunnassa tätä
nimitystä käytettiin määrättyihin tiloihin
kuuluvista tuomioistuimista, joissa näiden tilojen
aatelisilla omistajilla oli pitkälle menevä
tuomiovalta alustalaistensa yli ja joissa tuomittiin sekä
maanlain että kartano-oikeuden mukaan, vieläpä
hengenasioissakin. Nämä l:t lakkautettiin 1692.
— Kuninkaan hoviväkeä ja palvelijoita koskevissa
asioissa istui Kustaa Vaasan ajoista lähtien n. s.
linnaoikeus, ja myöhemmin oli tätä tarkoitusta
varten olemassa kaksi tuomio-istuinta, alempi
ja ylempi 1.. jotka lakkautettiin 1844. J. F.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
