Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lister og Mandel amt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1043
Lisäainekset—
Lisääntyminen
1044
Strafreclit", ,.Das Völkerreclit". L. on myöskin
..Zeitschrift für die gesammte
Sträfrechtswissen-schaft" nimisen aikakauskirjan perustajia ja
julkaisee ..Abhandlungen des kriminalistischen
Se-minars". A. Ch.
Lisäainekset vuorilajeissa ovat semmoiset ki
vennaiset, jotka ovat hyvin pienenä osana
vuori-laiin ainemäärästä, mutta semmoisina niissä
hyvin yleisiä ja levinneitä. L:ina esiintyviä
kivennäisiä ovat apatiitti, titaniitti. magnetiitti, joita
tavataan miltei kaikissa vuorilajeissa. Toiset
taas, kuten hematiitti, ilmeniitti ja
magneettikiisu ovat l:ina levinneimpiä emäksisissä
magma-vuorilajeissa, kun taas esim. zirkoonin
leviäminen rajoittuu happamiin vuorilajeihin. P. E.
Lisäarvo ks. Marx, H. K.
Lisäjäsen, oikeastaan apu jäsen, henkilö,
joka astuu kollegin varsinaisen jäsenen sijaan,
kun tämä syystä tai toisesta 011 estetty
hoitamasta tointaan tahi käsittelemästä kollegissa
vireillä olevaa asiaa eikä kollegi sattuneen
esteellisyyden takia ole jäsenmäärältään päätösvoipa.
Säännön mukaan kollegi itse saa määrätä
apumiehen. jos 011 kysymys lyhyestä ajasta. Jos
estettä kestää kauemmin, on apumiehen
määrääminen sen viranomaisen asia, jonka alaisena
kollegi on. Näin 011 laita Suomen kollegisiin
virastoihin ja tuomioistuimiin nähden, ks.
Sijainen, T u o m a r i n s i j a i n e n,
Viransijainen, V i r k a v a p a u s. A. Ch.
Lisäkasvu ks. Kas v u.
Lisäkasvukaira ks. K a s v u k a i r a.
Lisäke (lisäsäe. lisälauseke. lisäsikermä.
lisä-jakso) ks. C o d a.
Lisäluettelo ks. A k s e s s i o n i 1 u e 11 e 1 o.
Lisämaksu ks. O s uustoimint a.
Lisämunuaiset (Glandulæ stiprarenales) ovat 2
pientä, litteätä. pyöreästi kolmikulmaista rauhasta,
joissa erotetaan kovempi kellertävä kuorikerros
ja pehmeämpi ruskeanpunainen ydinkerros. h.
sijaitsevat kummankin munuaisen ylipäässä.
Niihin tulee runsaasti verisuonia ja hermoja, mutta
omituista näille rauhasille 011 se, että niiltä
kokonaan puuttuu rauhastiehyt. Niiden erittämät
nesteet joutuvat suorastaan itse rauhasessa
kul-kevain verisuonien vereen. Tällaisia rauhasia,
joita 011 muutamia muitakin ruumiissamme,
sanotaan umpinaisiksi rauhasiksi. L:n merkitystä
ei toistaiseksi tarkemmin tunneta, tiedetään vain.
että niillä on hyvin tärkeä tehtävä ruumiissa,
että eläimet, joilta on molemmat 1. leikattu pois,
sairastuvat säännöllisesti pian leikkauksen
jälkeen ja kuolevat lyhyessä ajassa. Uuttamalla on
hsta saatu nestettä 11. s. adrenaliinia (ks. t.).
joka ruumiiseen ruiskutettuna aikaansaa
verisuonien kutistumisen ja kohottaa veren painetta.
Kaiken todennäköisyyden mukaan järjestävät 1.
jollain tavoin verenpainetta. Sitäpaitsi oletetaan
niiden hävittävän muutamia ruumiissa (etenkin
lihasten toimiessa) svntvneitä myrkyllisiä aineita.
y. K.
Lisäsilmu ks. S i 1 111 u.
Lisätauti. Useihin tauteihin voi toisissa
tapauksissa liittyä sairaloisia ilmiöitä, jotka
varsinaisesti eivät kuulu alkuperäiseen tautiin, mutta
joille tämä on valmistanut
syntymismahdollisuu-den. Toisinaan hn oireet yhtyvät niin
alkuperäiseen tautiin, että niitä 011 mahdoton erottaa
toisistaan. toisinaan ovat taudit selvästi erotettavissa.
Lisäteriö ks. Teriö.
Lisävakuutus, erityisestä maksusta
vakuutukseen yhdistetty sivuvakuutus jonkin muun
vaaran varalta kuin alkuperäinen vakuutus. Siten
voidaan henkivakuutukseen liittää esim.
työkyvyttömyyden varalta 1., joka oikeuttaa
eläkkeeseen tahi vakuutusmaksujen vähennykseen
ennenaikaisen työkyvyttömyyden sattuessa; tai
voidaan siihen liittää n. s.
keuhkotautilisävakuu-tus, joka oikeuttaa yhtiön kustantamaan
paran-tolahoitoon. jos vakuutettu vakuutusaikana
sairastuu keuhkotautiin. Palovakuutukseen voidaan
liittää 1. siltä varalta, että vakuutettu irtaimisto
tai osa siitä siirretään vakuutusaikana muuhun
paikkaan, kuin missä se vakuutussopimuksen
mukaan säilytetään, koska palovakuutusyhtiö ei
ilman tällaista hta olisi velvoitettu toiseen
paikkaan siirretystä irtaimistosta vakuutussummaa
suorittamaan. Myöskin muunlaatuisia hia
voidaan näihin ja muihin vakuutuksiin liittää.
O. W. L.
Lisäverhiö ks. V e r h i ö.
Lisääntyminen. 1. Kasvit., on joko suvutonta
tai suvullista. Edellisessä tapauksessa irtaantuu
osa kasvin kasvullisesta ruumiista ja kehittyy
uudeksi yksilöksi, jälkimäisessä kaksi solua yhtyy
alkioksi, joka kehittyy edelleen. Yksinkertaisin
muoto suvutonta l:tä on jakautuminen:
yksisoluinen kasvi, bakteeri, levä jakautuu
kahtia s. o. solun jakautuminen ja 1. ovat
identtisiä ilmiöitä. Sitäpaitsi esim. sienet lisääntyvät
irti repeytyneistä rihmaston, rihmalevät
seko-varren ja sammalet varsikon kappaleista.
Kasveilla 011 kuitenkin yleensä erikoiset suvuttomasti
syntyneet lisääntvmiselimet. Sekovartisten ja
putkilosalasiittiöisten yleensä 1-soluisia
lisään-tvmiselimiä nimitetään itiöiksi. Sitä paitsi
viimeksimainitut ja siemenkasvit lisääntyvät
tavallisten silmujen tai versojen avulla
yksinkertaisesti siten, että emokasvi takaapäin kuolee,
niin että esim. silmu tai juurakonpää
irtaantuvat yhteydestään emokasvin kanssa ja pääsevät
kehittymään itsenäisiksi yksilöiksi (esim.
kynsilaukka. kaisla y. m.). Toisissa tapauksissa
kasveilla on erityiset pitkäniveliset maanalaiset tai
-päälliset lisääntymisversot (lonkerot, rönsyt),
joiden päissä olevat silmut juurtuvat
lehtihangoistaan ja kehittyvät uusiksi yksilöiksi (esim.
mansikka, valkopeippi). Vielä kehittyneempi 011
suvuton lisääntyminen, milloin kasvit sen varalle
tuottavat erityisiä irtaantuvia soluja (sammalet)
tai silmuja n. s. itusilmuja (monet sammalet,
saniaiset, korkeammista kasveista esim. Dentaria
hnlbifrra. Lilium bulbiferum, 11. s. vivipariset
heinät). Kasveilla on yleensä hyvin suuri
regene-ratsionikyky, jonka vuoksi niitä voidaan
keinotekoisestikin lisätä pistokkaiden, taivukkaiden ja
erilaisten hedelmäpuuviljelyksessä käytettyjen
jalostusmenetelmien avulla. Suvullisesta
lisääntymisestä ks. Siitos. .1. A. IV.
2. Eläint.. 011 eläimillä kuten kasveillakin joko
suvuton tai s u v u 11 i 11 e n.
Ttsestäänsyntv-mistä (ks. A 1 k u s v 11 t y) ei ole koskaan voitu
huomata eikä todistaa. Kaikki eliöt syntyvät
samanlaisista yksilöistä kuin mitä itsekin ovat
(omne vivian ex viro). Yksisoluiset eläimet
lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla
kahdeksi. joskus useammaksikin samanarvoiseksi
tvtärsoluksi: nämä jakautuvat jälleen, tultuaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
