Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loukko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1159
Lou vois—Louvre
1160
try.
Louvre.
kaiikurien ammattikunnan 1317
tavaramakasiiniksi rakentama, 1679 yliopistolle luovutettu
talo, Pietarin kirkko y. m. L:n kuuluisa
yliopisto, katolisuuden ja vanhoillisuuden tuki
Belgiassa, perustettiin 1426; 1500-luvulla se oli
Euroopan etevimpiä, jolloin siellä opiskeli
vuosittain 6.000 ylioppilasta. Ranskan
vallankumouksessa se lakkautettiin, perustettiin uudelleen 1817,
lakkautettiin taas 1834; seur. v. papistou
kokoamilla varoilla se jälleen saatiin toimeen, ja on
yhä edelleen yksityisluontoinen. Siinä ynnä
poly-teknillisessä opistossa oli 1909-10 2,540
opiskelevaa. Kirjastossa on 70,000 nid.; vielä on
maa-lariakatemia, musiikkiopisto, filosofinen,
yhteiskuntatieteellinen ja poliittinen sekä kauppaopisto,
kaksi seminaaria y. m. oppilaitoksia. — L: n
luona Saksan kuningas Arnulf voitti
pohjoismaalaiset viikingit S91. L. oli 1000-luvulla
Bra-bantin herttuain hallituskaupunki. Sittemmin se
tuli kukoistavan verkateollisuuden keskustaksi;
kankurien ammattikunnassa oli 1300-luvulla 2,400
jäsentä. Porvarien käymä ankara taistelu
patriiseja ja herttuaa vastaan päättyi heidän
häviöönsä vuosisadan lopulla. Niiltä ajoin L:n
taloudellinen rappeutuminen alkoi. E. E. K.
Louvois [luvuä’], Francois Michel Le
Tellier (1639-91), L:n markiisi, ransk.
valtiomies; tuli isänsä Michel Le Tellier’n jälkeen
1666 sotaministeriksi. L. lisäsi arineian
lukumäärää, alisti sen tarkemman valvonnan
alaiseksi ja pani sotalaitoksessa toimeen useita
tärkeitä parannuksia ja uudistuksia saattamalla
käytäntöön esim. univormut, muonamakasiinit,
kasarmit, sotilassairaalat, painetin ja
kehittämällä insinöörikuntaa. Hän loi siten sen armeian,
jolla Ludvik XIV saavutti voittonsa. Colbert’in
kuoleman jälkeen 1683 L. tuli myöskin
julkisten rakennusten ylivalvojaksi ja hänen
johdollaan ryhdyttiin rakentamaan m. m.
Invalidi-hotellia Pariisissa. Hän oli erinomaisen
työkykyinen ja alaansa perusteellisesti perehtynyt,
mutta samalla kopea, tyly, omavaltainen ja
häikäilemätön. Tehdäkseen itsensä kuninkaalle
välttämättömäksi hän yllytti häntä alituisiin sotiin.
Häntä on syytetty useiden Ludvik XIV:n
väkivallantekojen, esim. reunionien, alkuunpanijaksi,
ja varmaa on, että hän tehokkaasti otti osaa
hugenottien vainoomiseen järjestämällä n. s.
dragonadit (ratsumiesten majoituksen
hugenotti-perheisiin). L:n käskystä pantiin myöskin
toimeen Pfalzin hirveä hävitys 1674 ja 1689.
Ludvik XIV suosi häntä aluksi suuresti, mutta
kyllästyi lopulta hänen omavaltaisuuteensa; erään
kiivaan välikohtauksen jälkeen L. äkkiä kuoli.
fRousset, „Histoire de L."] J. F.
Louvre flävrj, moniosainen, useita pihoja
ympäröivä palatsi Pariisin sisäosassa, Seinen oik.
rannalla, joka luoteispäässääu olleen,
kommunar-dien 1871 hävittämän Tuileries-palatsin keralla
peitti liki 20 lia:n alan. L:ea alettiin rakentaa
Frans I:n toimesta 1546 vanhan linnan paikalle,
joka alkuaan oli ollut metsästyslinnana (L. <
kesk. lat. Lupara, mahdollisesti =
„sudenmetsäs-täjäin kokoontumispaikka"). Myöhemmät
hallitsijat lisäilivät L:een uusia, eri aikojen tyyliin
rakennettuja osia. Viimeiset työt suoritettiin
1874-78. Pääosa 1. varsinainen L. on
neliömäinen rakennusryhmä palatsin kaakkoispäässä.
ympäröiden 14.400 nr:n suuruista linnanpihaa. Siitä
lähtevät Seinen rantaa ja Rue de Rivoli-katua
reunustaen kaksi, lähes km pitkää
siipirakennusta, joiden päät yhdisti toisiinsa
Tuileries-palatsi. L:ea käytetään v:sta 1793
kansallismuseona, muutamiin huoneistoihin on sijoitettu
hallinnollisia virastoja. Kansallismuseon
kokoelmat ovat Euroopan kallisarvoisimpia ja
jakaantuvat seuraaviin osastoihin: egyptiläinen museo,
aasialaisten muinaisesineiden kokoelma,
Kaukaisen idän museo (Kiina ja Japani), antiikin
veistoksia (yli 3,000 kappaletta, m. m. Milolainen
Venus, Samotraken Nike, Borghesen miekkailija),
antiikin pronssiesineitä, koristeita ja
keramiikkaa, keskiajan ja renesanssin veistoksia,
emal-jeja sekä kultasepäntöitä, uudeu ajan veistoksia,
taulukokoelma (3,000 numeroa), jossa etenkin
ovat edustettuina italialaiset (Mantegna.
Leonardo da Vinci, Luini, Tizian, Veronese),
flaamilaiset (Rubens, van Dyck, Teniers) ja hollanti-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
