Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lovisin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1171
Lucania
i—Lucca
1172
tarpeen mukaan hiljakseen painavat voidetta
hie-uoja putkia myöten koneiston eri kohtiin.
Männät saavat liikkeensä näkkiruuvin ja -pyörän tai
heilahtelevien vipujen avulla jostain liikkuvasta
koneen osasta. Toisissa höyrysylinterejä ja
luisti-kaappeja varten käytetyissä l:eissa öljyä putkiin
työntävä paine saadaan aikaan siten, että
johdetaan höyrynpaine vaikuttamaan öljysäiliöön, josta
silloin öljyä poistuu putkiin, samassa määrässä
kuin säiliöön karttuu vettä tiivistyneestä
höyrystä. Voideputkien läpi virtaava höyry vie
sitten öljyn edelleen mukanaan voideltaville
pinnoille. ’ V. n.
Lucania [-<V-], vanhan ajan maakunta
Etelä-Italiassa, Tarenton-lahden ja Tyrrhenan-meren
välissä, vastaten nykyistä Basilicatan maakuntaa
sekä osia Salernon ja Cosenzan provinsseista.
Pohjoisessa rajoina olivat Silarus ja Bradanus
nimiset joet, etelässä Laus ja Cratliis. Asukkaat
olivat samnilaisten heimoon kuuluvia lukaaneja,
jotka olivat ottaneet maan haltuunsa n. 400 e. Kr.
Kooman alueisiin L. liitettiin 272.
Lucanus [lücä’-], Marcus Annæus (39-65
j. Ivr.), roomal. runoilija, s. Espanjassa Corduban
(nyk. Cordovan) kaupungissa, Senecan (ks. t.)
veljenpoika, eli enimmäkseen Roomassa lähellä
hovipiiriä. L. surinasi itsensä v. 65 tuomittuna
osallisuudesta salaliittoon keisari Neroa vastaan.
Hänen tärkein runoteoksensa ,.Pharsalia" (myös
„De bello civili", 10 kirjaa), joka hänen
kuollessaan jäi epätäydelliseksi ilman viimeistelyä,
kuvailee etevästi tasavaltalaiseen henkeen
Caesarin ja Pompeiuksen välistä kansalaissotaa.
Julkaisivat C. Hosius (2:nen pain. 1905), C. M. Franken
(1896-97). [C. v. Friesen. ,.De vita et scriptis
M. Annæi Lucani" (1S79).] K. J. H.
Lucanus cervus, t a m m i h ä r k ä,
kovakuoriainen lehtisarvisten alalahkossa. Koiras, joka
tulee 7-8 cm pitkäksi ja tunnetaan helposti
suuresta päästään ja valtavista, haaraisista
yläleuois-taan („sarvet"), on palearktisen vyöhykkeen
suurin kovakuoriainen. Koiraat käyvät usein
ankaraa taistelua naaraitten omistamisesta ja
käyttävät tällöin leukoja aseinaan. Yleinen
Keski-Eu-roopan vanhoissa tammimetsissä. Tavattu myös
Etelä-Ruotsissa. U. S-s.
Lucas, evankelista, ks. Luukas.
Lucas [lykä’ ], Charles Jean Marie
(1803-89), ransk. oikeusoppinut ja
vankeinhoito-mies; teoksessaan „Système pénal en général et
de 1’abolition de la peine de mort en particulier"
(1827) hän jo vaati kuolemanrangaistuksen
poistamista ja vapausrangaistusten uudistamista
humaaniseen suuntaan. Näiden tarkoitusten hyväksi
hän toimi tarmokkaasti sekä kirjailijana että
myöskin virkamiehenä, sittenkuin hän 1836 oli
nimitetty Ranskan vankilain ylitarkastajaksi.
M. m. hän harrasti nuorten pahantekijäin
pitämistä erillään vanhemmista rikollisista ja sai
1847 edellisiä varten perustetuksi
maanviljelys-siirtolan Bourges’in läheisyyteen; erosi virastaan
1865 vaikean, sokeuteen päättyvän silmätaudin
vuoksi. V:n 1870 sodan jälkeen hän myöskin
toimi sodan kauhujen ehkäisemiseksi ja oli
so-vinto-oikeusaatteen ensimäisiä ja innokkaimpia
kannattajia. L:n teoksista mainittakoon vielä:
„Le système pénitentiaire en Europe et aux
États-Unis" (1830), ..Théorie de remprisonnement
préventif, répressif et pénitentiaire" (1836-38).
Lucas f-ü-J, Eduard (1816-82), saks.
pomo-logi; toimittuaan Holienheimin
maanviljelys-opiston puutarhakoulun johtajana y. m. hän
perusti 1860 Reutlingeniin Saksan ensimäisen
pomo-logisen laitoksen, jossa monet ulkomaalaisetkin
ovat saaneet valmistuksensa. L. opetti uusia
ja-lostustapoja, sai aikaan parannuksia
hedelmäpuiden hoidossa, keksi uusia puutarhatyökaluja y. m.
Julkaissut suuren joukon teoksia, alallaan
Saksan parhaita, m. m. „Illustriertes Handbucli der
Obstkunde" (8 os., 2 täydennysos. 1858-79, yhdessä
Oberdieckin kanssa), „Vollständiges Ilandbueh
der Obstkultur" (1881. 4:s pain. 1903), „Die
Lehre vom Baumschnitt" (7:s pain. 1899),
homologiselle Tafeln zum Bestimmen der Obstarten"
(1S67-69), „Einleitung in das Studium der
Pomo-logie" (1877), ..Die Lehre vom Obstbau" (8:s pain.
1898).
Lucas van Leyden (Leiden), oik. Luca»
Jacobsz (1494-1533), holl. taidemaalari,
vasken- ja puunpiirtäjä; isänsä Huygh Jacobszin
ja Cornelis Engelbrechtsenin oppilas, työskenteli
etupäässä syntymäkaupungissaan Leidenissä. Jo
14-vuotiaana L. valmisti huomattavia
vaskipiirroksia. joiden tekijänä hän sai kunnianimen
..Hollannin Diirer". Vaskipiirrokset olivatkin hänen
pääalansa, jonka kautta hänestä tuli
kansallis-hollantilaisen taiteen uranaukaisija ja jolla alalla
vain Diirer tähän aikaan oli häntä etevämpi.
Luon-tehikkaisuutta ja todenmukaisuutta tavoittavissa
sekä laatukuvalliseen tapaan esitetyissä
piirroksissaan L. käyttää aiheinaan kansanomaisesti kä
siteltyjä Raamatun kertomuksia ja alhaisen
kansan. etenkin talonpoikien elämästä otettuja
kohtauksia. V:een 1520 saakka L:n tyyli ja tekotapa
osoittaa suurinta itsenäisyyttä (esim. piirrokset
„Maitotyttö", ..Kristuksen näytteille
asettaminen", suuri „Ecce Homo", ,,Kuninkaiden
kumarrus" ja „Tuhlaajapoika"). Tultuaan 1521
Ant-verpenissä tutuksi Diirerin kanssa L. joutui
hänen vaikutuksensa alaiseksi (esim. Keisari
Mak-similianin muotokuva, „Kärsimyshistoria", „Ham
maslääkäri" ja ..Puoskari"). Jälkeen v:n 1528 hän
on italialaisen taiteen, varsinkin Marcantonion
vaikutuksen alaisena, käyden lopuksi aivan
ma-neerimaiseksi. Maalarina L:lla ei ole yhtä suurta
merkitystä, vaikkakin hänet voi lukea holl.
laatu-maalauksen perustajiin. Hänen harvoista
maalauksistaan mainittakoon „Viimeinen tuomio"
(Leidenissä), „Sokean parantaminen" (Pietarin
Eremitagessa) ja „Shakinpelaajat" (Berliinin
Kai-ser-Friedrich-museossa). [Evrard. ..Lucas de
Leyde et Alb. Durer" (1883) ja Volbehr, „L. van
Leiden" (1888). Teoksia julk. Duplessis (1898).]
E. R-r.
Lucca [lukka]. 1. Provinssi Italian
länsirannikolla Toscanassa. Serchio-joen ympärillä; 1,445
km3, 346,971 as. (1911). Asukkaat harjoittavat
etupäässä maanviljelystä, vaikka viljaa ei saada
riittämiin; marmori-, alabasteri-, kipsi- y. m. s.
teoksia valmistetaan suuressa määrässä ja
kaupitellaan ympäri Euroopan. — 2. Edellisen
pääkaupunki tasangolla Serchion varrella, usean
rautatien risteyksessä; 30,634 as. (1901; kuntana
76.037; 1911). Istutuksilla kaunistetut vanhat
vallit ympäröivät kaupunkia, jonka monista
arvokkaista, osaksi keskiaikaisista rakennuksista
mainittakoon: S. Martinon tuomiokirkko
(1000-luvulta), jonka 8-kulmaisessa il Tempietto nimi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
