Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lucca ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1175
Lucina— Lude
1176
Lucina [lüci’-] (lat. < lux = valo), Päivätär,
synnytyksen jumalattaren (Junon ja Dianan)
lisänimi.
Lucioperca ks. Kuha.
Lucius [lii-], kolmen paavin nimi.
L. 1 (paavina 253-254), kuoli Roomasta
kar-koitettuna ja luultavasti marttyyrina, oltuaan
Rooman piispana ainoastaan 8 kuukautta. Kirkko
kunnioittaa häntä pyhimyksenä.
L. I I (paavina 1144-45), maallikkonimeltään
Gherardo Caccianamici, valittiin
paaviksi Coelestinus II: n jälkeen, mutta sai
ainoastaan 8-kuukautisen paavina-olon jälkeen
surmansa eräässä roomalaisten nostamassa kapinassa.
L. I I I (paavina 11S1-S5), maallikkonimeltään
Ubaldo Allucingoli, hallitsi roomalaisten
karkoittamana Veronassa. L. julisti valdolaiset
pannaan. Hän jatkoi koko paaviutensa ajan
edeltäjänsä Aleksanteri III:n alkamaa taistelua
keisari Fredrik I:stä Barbarossaa vastaan. [P.
Sclief-fer-Boichorst, ,.Kaiser Friedrichs I. letzter Streit
mit der Kurie" (1866).] A. J. Pii.
Lucknow [laknauj. 1. Osasto (division)
Englannin Etu-Intiassa. United Provinces Agra and
Oudh nimisessä maakunnassa, Ganges-virran
laaksossa: 31,186 knr, 5,977.086 as. (1901). —
2. Edellisen pääkaupunki Gangeksen lisäjoen
Gumtin varrella; 259,798 as. (1911 : 1901: 264,049,
joista 58.4 % hinduja. 38,i % muhamettilaisia,
1,4% kristittyjä). — L:n vanha kaupunki on
enimmäkseen savihökkeleitä, uudemmassa
kaupungissa on useita komeita palatseja: Imambara
(jättiläismäinen, valkoisesta marmorista
rakennettu mausoleo, nyt arsenaalina käytetty),
observator! (nyt pankkirakennus), Muhammed Ali
saliin puolivalmis moskeia y. m. Sivistys- ja
oppilaitoksia: Canning college, La Martinière college
v. m. Asukkaat valmistavat laajalti tunnettuja
kulta- ja hopeaompeleita, musliineja, messinki- ja
kupariteoksia, savenvalajantuotteita y. m.
Muutamia eurooppalaisia tehdaslaitoksia: rauta- ja
paperitehtaita. L. on tärkeä rautatieverkon keskus.
— Seapoy-kapinan aikana 1857-58 L:n
linnoituk-sessä vähälukuinen engl. varusväki piti puoliaan
liki 5 kk. (1857) suuria kapinallisia joukkoja
vastaan, kunnes Colin Campbell marraskuussa
pelasti piiritetyt. Linna ja kaupunki heitettiin
kapinallisten käsiin ja joutuivat vasta seur. v.
Campbellin haltuun. E. E. K.
Lucretia /-<"’-/. room.il. tärinäin mukaan
Spu-rius Lucretius Tricipitinuksen tytär, Lucius
Tar-quinius Collatinuksen vaimo, surmasi itsensä
Sextus Tarquiniuksen häpäisemänä sekä aiheutti
siten kuningassuvun karkoituksen Roomasta;
toisinaan = siveä nainen, vrt. T a r q u i n i u s.
K. J. II.
Lucretius [■<’’-]. Titus L. Carus (n. 97-55
e. Kr.), roomal. runoilija, sepitti kuusimittaisen
runoteoksen „Kaikkien olevaisten luonnosta" (,.De
rerum natura", 6 kirjaa), jossa hän omaksuen
Epikuroksen opin käsitteli maailman syntyä
atomeista, sielun aineellisuutta, aistimusten ynnä
tunteiden aistillista luontoa y. m. L:n palava
innostus aiheeseensa, nerokas käsittely ja
erinomainen kielenkäyttö ovat elävöittäneet itsessään
kuivahkoa ainetta sekä luoneet opetusrunoelman,
jolla ei ole vertaistaan Rooman kirjallisuudessa.
Se on tuntuvasti vaikuttanut myöhempiin
kirjailijoihin sekä kautta aikojen saanut suurta huo-
miota osakseen. Kuitenkin teos jäi viimeistelyä
vaille L:n kuollessa (erään kertomuksen mukaan
hän teki itsemurhan mielenhäiriössä). L:n
runoelma „De rerum natura" on useasti painettu;
julk. viime aikoina K. Lachmann (4:s p. 1871).
J. Bernays (viini. p. 1894), A. Brieger (2:n p.
1899), H." A. J. Munro (4:s p. 1886-91), C.
Gius-sani (1896-98). [L. Friedländer, „Das Gediclit
des Lucrez vom Weltall" (1893); F. Marx, „Der
Dichter Lucretius" (1899) ; C. Martha, ,.Le
poème de Lucrèce" (5:s p. 1896); G. Trezza,
,.Lucrezio" 4:s p. 1885); E. Fehr, „T. Lucretius
Carus. Om naturen" (1897); A. Jakobsson, „Om
världsalltet" (1903-04); K. J. Hidén, „De casuum
syntaxi Lucretiana" (1896, -99).] K. J. II.
Lucrum (lat.), voitto, hyöty. L. c e s s a n s,
tappio, joka on syntynyt siten, että
tappion-kärsinyt on jäänyt saamatta aineellista etua.
menettänyt voiton. A. Ch.
Lucullus [lücu’11-J, muinaisroomal.
Licinius-ten suvun muuan haara. — Lucius
Licinius L. (106-n. 56 e. Kr.), roomal. valtiomies
ja päällikkö, tuli 74 konsuliksi sekä
ylipäälliköksi sotaan Pontuksen kuningasta Mitliridates
VI:ta vastaan, voitti hänet Kyzikoksen ja
Ka-beiran taisteluissa sekä edelleen Mithridateen
ynnä hänen vävynsä, Armeenian kuninkaan
Tig-raneen m. m. Tigranokertan luona. Mutta kun
L:n sotamiehet kyllästyneinä pitkälliseen
sodankäyntiin ja ankaraan sotakuriin rupesivat
kapinoimaan ja L:n valtiolliset vastustajat
velikei-livät häntä vastaan, riistettiin häneltä
ylipäällikkyys ja annettiin lopulta 66 Gnæus
Pompeiuk-selle (ks. t.). L. pani toimeen voittojulilan 63
ja vietti sitten erillään valtiontoimista
upporikkaan ylimyksen ylellistä ja loisteliasta elämää.
L. edisti innokkaasti tieteitä ja taiteita, kokosi
ympärilleen, suojeli ja auttoi oppineita ja
taiteilijoita sekä esiintyi itsekin kirjailijana. Hän
kuoli mielenhäiriössä n. 56 e. Kr. A". J. II.
Lucus a non lucendo (lat.; Quintilianus, „De
institutione oratoria" I, 6), ,,metsä on latinaksi
lucus, koska siinä non luccl" (s. o. koska siinä ei
ele valoisaa), lauseparsi, jolla pilkataan huonoja
sananjohtoja ja epäonnistunutta sanankäyttöä.
Luddiitit. Tämän nimen saivat Englannissa
19:nnen vuosis. alkupuolella ne työväenjoukot.,
jotka silloin väkisin tunkeutuivat tehtaisiin ja
hävittivät koneita. Työväen viha koneita vastaan
johtui siitä, että ne tekivät paljon työväkeä,
varsinkin täysi-ikäisiä miehiä, työttömiksi (vrt.
Industrialismi). Nimi johtuu eräästä
heikkopäisestä miehestä Ned Luddista, joka.
ajettuaan takaa pahankurista poikaa erääseen
sukan-kutomoon, ryhtyi, kun ei saanut poikaa kiinni,
särkemään siellä olevia koneita. L. panivat
ensinnä toimeen häiriöitä 1811 Nottinghamissa ja
sen läheisyydessä. Metelit uusiintuivat 1816
Nottinghamissa, mistä ne levisivät melkein koko
Englantiin; syynä oli sillä kertaa se liätä ja
taloudellinen pula, joka oli seurauksena v:n 1815
rauhasta ja huonosta sadosta. [Walpole, „His
tory of England", T.l J. F.
Lude (Acanthia 1. Cimex
Icc-tularia), hyönteinen
nivelkär-säisten lahkoa. Ruumis hyvin
litteä ja leveä, punaisenruskea;
siivet surkastuneet; tuntosarvet
4-niveliset. sukamaiset. Imee ih-
Kotihide.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
