Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ludvik Filip ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1193
Ludvik Fil
ip—Lugano
1194
oli kihloissa Brandenburgin vaaliruhtinaan
(sittemmin keisari) Sigismundin kanssa, molempain
valtakuntiensa perijäksi, mutta L:n kuoltua
puolalaiset korottivat hallitsijakseen L:n nuoremman
tyttären Hedvtgin, joten valtakunnat erosivat
toisistaan.
2. L. T I (1506-26), Unkarin ja Böömin
kuningas, Vladislav II :n poika (Jagello-sukua),
seurasi isäänsä Unkarin ja Böömin
valtaistuimelle 1516. L. osoittautui kykenemättömäksi
ylläpitämään kruunun arvoa ylimyksiä vastaan, eri
kansallisuudet riitelivät keskenään, ja
uskonpuhdistus lisäsi häiriötä. V. 1526 Turkin sulttaani
Soliman II hyökkäsi suurella sotavoimalla
Unkariin, L. kärsi taistellessaan häntä vastaan
Mo-håcsin verisen tappion 1526 ja hukkui
pakomatkalla. Hänen puolisonsa oli Maria, Kaarle V:n
sisar. L:n jälkeen sai Böömin sekä osan Unkaria
hänen lankonsa Ferdinand, joka oli nainut L:n
sisaren Annan, muu osa Unkaria joutui
Sieben-biirgenin voivodille Juhana Zäpolyalle, Turkin
vasallille. ’ O. R.
Ludvik Filip, Ranskan kuningas, ks.
Lud-v i k. Ranskan kuninkaita, 19.
Ludvik XIV:n tyyli, Ludvik XTV:n aikainen,
1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa
Ranskassa vallitseva loistava palatsitvyli ja hovitaide,
ransk. barokki. Ulkoarkkitehtuurissa
suurenmoiseen monumentaalisuuteen tähtäävänä
(Versaillesin palatsi ja puisto, Louvren kolonnadi) tyyli
pakottaa luonnonkin mukautumaan kireän
symmetrian lakien alaiseksi, koristelu samaten on
symmetrinen ja runsaan rikas, mutta
sisäarkki-tehtuurissa prameileva, loisto ja muotorehevyys
vieläkin yltyvät. Suuret väljät korusalit
kysyivät arkkitehtoonista muotoilua, ja huonekalutkin
ollakseen arkkitehtuurin kanssa sopusoinnussa
koristellaan ylellisen rikkaasti marketerioilla ja
kullatuilla ornamenteilla. Suunnanmääräjänä
si-sustustaiteessa esiintyy alkupuolella taiteilija
Lebrun, joka muutenkin, perustamillaan
taideakatemioilla luo taidepyrintöiliin yhteyttä ja
täten Ranskalle takaa johtoaseman taiteen ja maun
maailmassa lähes pariksi vuosisadaksi. — L.
XIV:n t. kaikessa ylellisessä rikkaudessaan ja
loistossaan on akateemisen viileä sävyltään.
Suuremman vapauden ja iloisemman muotoilun
kaipuu johtaakin 1700-luvun alussa, yli välittävän
rtjrence-tyylin, uuteen tyylimuotoon, syntyy n. s.
Ludvik XV :n tyyli 1. r o k o k o. R. vallitsee
Ranskassa n. v:n 1750 vaiheilla ja on melkein
yksinomaan sisustus- ja koristetyyli. Edellisen
ajan suuret korusalit supistuvat intiimin pieniksi,
kodikkaiksi suojiksi, joiden koristeluviivoissa ja
huonekaluissakin suoraa viivaa näkyy
huolellisesti vältetyn. R. on antiikin viimeinen
kehitysaste, ornamentiikka, viimeiset varansa
tyhjen-nettyään, uudelleen alkaa ammentaa luonnon
suuresta aarreaitasta, koristelussa mielikuvituksen
luomat, sovinnaiset muodot sekä naturalistiset
kasvi- ja muut luonnonmuodot viihtyvät
rinnatusten. Ludvik XVI:n tyyli reaktsionina
ro-kokon vallattomuuksille palauttaa koristetaiteen
ja huonekalujen pääpiirteisiin suoraviivaisuuden,
mutta säilyttää muuten rokokon hennon sirouden.
Hienopiirteinen, uudelleen elpyneen
antiikinhar-rastuksen aiheuttama L. XVI:n t. ei ollut
pitkäikäinen; vallankumouksen ja Napoleonin
aikainen antiikkia orjallisesti matkiva empiretyyli
sen täydelleen lopettaa, ks. II uonekalut y
y-lit. U-o A.’
Lueger [lüeger], Karl (1844-1910), itäv.
poli-tikko; tuli 1874 asianajajaksi ja 1875 Wienin
kaupunginvaltuuston jäseneksi, valittiin 1885
Itävallan valtakunnanneuvoston edustajakamariin
ja 1890 Ala-Itävallan maapäiville. L:sta tuli
yksi uuden, juutalaisvihollisen
kristillis-sosiaali-sen puolueen huomattavimpia johtajia. V. 1895
hänet valittiin Wienin varapormestariksi ja
huolimatta hallituksen vastustuksesta sam. v. kaksi
kertaa pormestariksi. Keisari kieltäytyi
vahvistamasta hänen vaaliansa, mutta kun hänet oli
1896 valittu vielä kolmannen kerran samaan
toimeen, saatiin aikaan kompromissi, jonka mukaan
L. tyytyi varapormestarin paikkaan. Iluhtik.
1897 hänet taas valittiin pormestariksi, mikä
vaali nyt sai asianomaisen vahvistuksen; sen
jälkeen hänet valittiin yhä uudelleen. Wienin
kunnallishallinnon johtajana L. toimi
väsymättömällä innolla ja suurella taidolla uudenaikaisten
kunnallisten parannusten toimeenpanemiseksi ja
kaupungin kaunistamiseksi saaden m. m. aikaan,
että valaistus, vesijohto ja raitiotiet joutuivat
kunnan haltuun. Valtiollisella alalla hän viime
vuosinaan koetti yhdistää Itävallan eri puolueita
kansalliseen kokoomuspolitiikkaan, varsinkin
Unkarin vaatimuksia vastaan. J. F.
Luento tarkoittaa suusanallista esitystä,
esitelmää, aineesta mistä hyvänsä. Tätä nimitystä
käytetään varsinkin yliopiston opettajien
suusanallisesta esityksestä sekä niistä esitelmistä,
joita erinäisissä tilaisuuksissa pidetään kansan
valistamiseksi. O. M-e.
Lues ks. Kuppatauti.
Luettelo ks. K i r j a s t o.
Luffa, kurkkukasvisuku, 7 lajia
tropiikki-maissa, kiipijäkasveja, joilla on 5-7-sormiset
lehdet, keltaiset kukat ja pitkänomaiset hedelmät.
Aasiassa villinä kasvavalla ja Ameriikassa
viljellyllä L. cylindricatta. on kurkunmuotoiset
hedelmät, joita nuorina syödään vihanneksina, ja
joiden sitkeästä kuitukudoksesta valmistetaan
m. m. ..pesusieniä", irtopohjia kenkiin,
tropiikki-hattuja. J. A. W.
Lug [l’ifl]- engl. pituusmitta = 5 ’/, yards =
5,029155 m. Yhdysvalloissa = 5 yards = 4.571959 m.
Luga. 1. Piirjkunnankaupunki Venäjällä,
Pietarin kuvernementissa, Pietarista etelään.
Lau-kaanjoen ja Pietarin-Varsovan rautatien varrella ;
5,617 as. (1897). Puutavarakauppaa. — L.
perustettiin 1777. — 2. ks. Laukaa n joki.
E. E. K.
Lugano f-(V ] (saks. Lauis), kaupunki
Etelä-Sveitsissä, Ticinon kauttonissa, Lugano-järven
pohjoisrannalla; 5,456 as. (1900; kuntana 9.553
as.; 1910: 12.961 as.), enimmät italialaisia,
kant-tonin suurin kaupunki. L:lla ja sen viehättävän
kauniilla ympäristöllä on läpeensä it. leima.
Rakennuksista huomattavat tuomiokirkko S. Lorenzo
marmorifasadeiiieen (nuor-renesanssin ajoilta) ja
Santa Maria degli Angioli kirkko (n. 1499)
arvokkaine, Luinin maalaamine freskoineen.
Vilk-kaanlainen teollisuus sekä viini-, silkki- ja
karja-kauppa. St Gotthardinrata, joka kulkee L:n
kautta, 011 suuresti vaikuttanut
matkailijaliiken-teen kasvamiseen; tasaisen, lämpimän ilmastonsa
takia L. on suosittu toipumispaikka. —
Italiankielisen Sveitsin arkkipiispan istuin. — Ympä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
