Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luonnonpuisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1247
yhtiö on jo perustettu nimellä A B. Nothamn;
se on ostanut saaristoalueita Snappertunan
kappelissa, toimeenpannakseen siellä täydellisen
luonnonsuojeluksen (etenkin linnuston suhteen).
Osakepääoma on 35,000 mk. jaettuna 100 mk.
osakkeisiin. [J. P. Norrliu, ,.Luonnon
raiskaaminen ja suojeleminen" (Oma maa II); J. A.
Palmén, „Luonnon muistomerkkien suojelemisesta"
(Luonnon ystävä, 1905); Selim Birger,
„Natur-skyddsrörelsen i Sverige" (Svenska
turistföre-ningens årskrift, 1912).] /. F-s.
Luonnonsävelet syntyvät puliallussoittimista
ilman kaikuputken lyhentämistä t. pitentämistä,
pelkästään muuttamalla puhaltamistapaa. L.
vastaavat soittimen matalimman sävelen
„yläsäve-liä". [Ergo, „Dans les propylées de
l’instrumenta-tion" (1908).] ’ I. K.
Luonnontiede, tiede, joka tutkii aineellisia
ilmiöitä. sekä sellaisina kuin ne nykyään ilmenevät
että niiden kehitystä. Pyrkiessään löytämään
yleisiä sääntöjä yksityisten tosiasiain
havaitsemisesta, 1. induktsionin avulla johtuu
kokemusperäisiin luonnonlakeihin, joita se yhdistelee
hypoteesien avulla ja koettaa johtaa yleisemmistä
laki-peräisyys-suhteista. Usein erotetaan kasvi- ja
eläinoppi erikseen luonnonhistorian 1.
biologian nimellä vastakohdaksi yleisille
luonnontieteille, joiden esineenä on
eloton luonto.
Luonnontieteellinen Suomi ks. Suomi.
Luonnontila ks. Luonnonkansa.
Luonnonuskonto, alhainen uskonnonmuoto,
jossa palveluksen esineenä ovat luonnon ilmiöt ja
esineet. ks. L u o n n o n p a 1 v e 1 u s ja
Uskonto. E. K-a.
Luonnon ystäväin yhdistys Kuopiossa on
maamme ensimäinen huomattavampi maaseudulle
perustettu luonnontieteellinen yhdistys, säännöt
vahvistettu 1897. Yhdistys omistaa Kuopion
kaupungin museotaloon sijoitetun Savon ja Karjalan
luontoa edustamaan tarkoitetun
luonnontieteellisen museon. Tämä käsittää n. 30,000 arkkia
sisältävän herbaarion, täytettyjä lintuja —
erityisesti paikkakunnalla esiintyviä lajeja — sekä
kanalintujen värimuunnoksia ja sekasikiöitä,
muna-, imettäväis- (joista etenkin
pikkuimettä-väiset ovat täydellisimmin edustettuja), pääkallo-,
nilviäis-, kiveunäis- ja kivettymäkokoelman,
sitäpaitsi kiinalaisia ja ambolaisia esineitä
sisältävän maantieteellisen kokoelman. Testamentissaan
lahjoitti lehtori A. J. Mela 1904 yhdistykselle
isohkot kasvi-, muna-, kivennäis- ja
kivettymä-kokoelmansa sekä
luonnonhistoriallis-maantieteel-lisen kirjastonsa. Yhdistyksen rahavarat (1912)
3,760:88. jäsenluku s. v. 122. K. /7. E.
Luonnos 1. skitsi tarkoittaa varsinkin
kuvaamataiteissa jonkun taideteoksen ensimäistä,
usein pikaisesti tehtyä piirustus-, maalaus- tai
veistossuunnitelmaa 1. -harjoitelmaa, vrt.
Croquis.
Luonnotar, Neitsyt Marian nimityksiä
suomalaisissa runoissa. Tavataan myös muodossa
„luon-non tytär" ja ,.luonnon vaimo". Usein ilmaantuvat
kolmet luonnottaret vastaavat keskiaikana
sisaruksiksi käsitettyjä kolmea Mariaa. K. K.
Luontainen uskonto ks. Uskonto.
Luontaisoikeus ks. Luonnonoikeus.
Luontaistalous ks. Luontoistalous.
Luonteenkasvatus, kasvatusopillinen iskusana,
1248
joka on tullut yleisesti käytäntöön herbartilaisen
kasvatusopin tunnetuksi tullessa ja hyvin
kuvastaa sitä suuntaa, joka mainitussa kasvatusopissa
on vallitsevana. Kasvatuksen tarkoituksena,
tapahtuipa se kodissa taikka koulussa, on lujan
siveellisen luonteen muodostaminen. Siihen tulee
tähdätä niin hyvin kurin (hallinnan ja johdon)
kuin opetuksen. Opetus palvelee
luonteenkasva-tusta herättämällä oppilaassa monipuolisen
harrastuksen ja kiinteitä ajatussarjoja, jolloin
voimakkaat tunnevaikuttimet kannattavat oppimista
ja tiedonkehitystä ja antavat suuntaa ja lujuutta
tahdolle. Ulkopuolellakin herbartilaisen
kasvatusopin on luonteen ja tahdon kasvattaminen
kiinnittänyt yhä yleisemmin huomiota, ja sekä
opetusta että kouluelämää on pyritty muodostamaan
tälle tarkoitusperälle mahdollisimman edulliseksi.
[Soininen, „Yleinen kasvatusoppi" (1900), sama,
,,Opetusoppi" I II (2 :nen pain. 1907, 1911);
W. Ruin, „Om karaktärbildningens didaktiska
hjälpmedel" (1887); Foerster, ,,Koulu ja
luonteen-kasvatus", sama, „Nuorison kasvatus" (1913);
Payot, „Talidon kasvattaminen" (1912).]
O. M-e.
Luonteri, kaunis saarekas selkä
Pohjois-Saimaassa, Louliiveden koillispuolella, pituus n.
2 penink., pituussuunta lounaasta koilliseen; vrt.
Saimaa. L. H-nen.
Luonto on 1) ihmistä ympäröivä maailma
kaikkine siihen kuuluvine esineineen, semmoisina
kuin ne ovat ,,luodut", s. o., kun ihminen ei ole
niitä muovaillut. L. on siis kulttuurin ja kaiken
keinotekoisen vastakohta. L. ja kaikki siinä
tapahtuvat muutokset ovat varmojen lakien alaiset.
L:oon kuuluvat, paitsi elottomat esineet,
myöskin elävät olennot ja ihminen, vieläpä ihmisen
sielunelämäkin, mikäli käsitämme ihmistä,
hänessä tapahtuvia muutoksia ja hänen
sielunelämäänsä yleisten „luonnonlakien" tuotteiksi. Sitä
vastoin emme sano luonnon tuottamiksi niitä
ihmisen tekoja, joita käsitämme vapaiksi, hänen
vapaasta tahdostaan eli mielivallastaan, taikka
muuten hänen korkeammasta, henkisestä
toiminnastaan johtuneiksi. 2) Usein ymmärretään 1:11a
yksinomaan ulkonaista, aineellista olevaista ja
fyysillisiä tapahtumia, sielunelämän
vastakohtana, — niin esim. kun asetetaan vastakkain
luonnontieteet ja henkitieteet (ks. n.). 3)
Esineen I. eli olemus on sen perusomituisuus, sen
olennaiset ominaisuudet eli tunnusmerkit, joista
kaikki sen toiminta eli sen aikaansaamat
vaikutukset saavat selityksensä. A. Gr.
Luontoistalous ks. Rahatalous ja
Talous.
Luontoisvero, luonnossa suoritettava vero.
Rahatalouden päästessä valtaan, valtiotalouden
tullessa enemmän kauppaliikkeen tapaisesti
järjestetyksi ja valtiomenojen lisääntyessä l:t ovat
vähitellen lakanneet. Kuitenkin on niitä
vieläkin olemassa. Suomessa on esim. maavero vielä
osittain 1.
Luopio sanaa käytetään henkilöstä, joka on
eronnut aikaisemmin omaksumansa
uskontunnustuksen tai yhteiskunnallisen ja valtiollisen
ohjelman kannattajain joukosta, vrt.
Kerettiläinen ja Lapsi. -1. J ■ P-ä.
Luopioinen (ruots. Luopiois). 1. K u n t a,
Hämeen 1., Jämsän khlak.,
Luopioisten-Kuhma-lahden nimismiesp. (johon kuuluu myös osa
Luonnonsävelet—Luopioinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
