Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luzerni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1297
Luzerni —Lybeck
1298
monine vanhoine rakennuksineen; pohjoisessa
sitä ympäröi 9-torninen kaupunginmuuri (v:lta
1385). Keussin yli vievistä silloista
mainittakoon katetut: Kapellhriicke (1333) historiallisine
maalauksineen ja Wasserthurm-torneineen (nyk.
sisältää kaupungin arkiston) sekä Miihlenbriicke
(1408), myös maalauksilla kaunistettu. Vanhoja
rakennuksia ovat: St Leodegar niminen
hiippa-kunnankirkko (1033-35), hallitusrakennus (jossa
valtionarkisto, 90,000 nid. käsittävä
kanttoninkir-jasto y. m.), raatihuone (1519-1605; siinä
historiallinen museo). Matkailijaliikenteen keralla
L. on saanut paljon uudenaikaisia, komeita
rakennuksia; mainittakoon asemarakennus,
kylpyhuone, St Gotthard-radan hallintorakennus, monta
hienoa hotellia, kauniit rantakäytävät. —
Oppilaitoksia: pappisseminaari, kanttonikoulu y. m.—
Nähtävyyksiä on jäätikköjen vaikutuksesta
syntynyt ..Gletschergarten" (m. m. n. 30
hiidenkirnua, joista suurin 8 m läpimitaten), ja sen
ääressä kuuluisa, Tuileries-palatsin
puolustuksessa 10 p. elok. 1792 viimeiseen mieheen
kaatuneen sveitsiläis-kaartin muistoksi
(Thorvaldse-nin luonnoksen mukaan) kallioseinään hakattu
9 m pitkä, 5.« m korkea leijonamuistomerkki.
— L. on Sveitsin matkailijaliikenteen keskus, ja
matkailijaliikenne onkin painanut leimansa
siihen (n. 150,000 matkailijaa vuosittain, 80
hotellia). Teollisuus on melkoisen vilkasta.
Historia. L:n kaupunki, johon aikaa myöten
kanttonin eri osat ovat liittyneet, syntyi
varhain keskiajalla perustetun luostarin ympärille;
joutui 1291 Habsburgeille, yhtyi 1332
Vierwald-stätter-kanttonien liittoon, joka Sempachin
taistelussa 1386 turvasi itsenäisyytensä.
Uskonpuhdistuksessa L. pysyi uskollisena katolilaisuudelle,
jonka eturintamassa se taisteli; kaupungissa oli
paavillisen nuntiuksen istuin 1579-1874. Hallitus
joutui harvain valtaan ; sellaisena se pysyi
Ranskan vallankumouksen valloitusjoukkojen
maahantuloon 1798, jolloin L. tuli Helvetian tasavallan
pääkaupungiksi (v:een 1802). V. 1815 valta
uudelleen joutui ylmystön ja papiston käsiin:
1831 maa vihdoin sai vapaammat asetukset, mutta
nämä poistettiin jo 1841, ja 1844 jesuiitat
kutsuttiin maahan. L. oli Sonderbundin etunenässä,
ja sen jouduttua tappiolle taistelussa, pääsivät
vapaamieliset L:ssa valtaan 1S47. V:sta 1871
vanhoilliset jälleen saivat kanttonissa
enemmistön, mutta kaupunki pysyi vapaamielisten
hallussa. E. E. K.
Luzerni ks. Mailanen.
Luzon [lupo’n], suurin ja (pääsaarista)
pohjoisin Filippiinein ryhmässä; 106,109 km2,
3,798.507 as. (1903). L. on kaksiosainen:
pohjoisosa on verrattain yhtenäinen (Lingayenin,
Manilan lahdet), mutta siihen kaakossa 7 km
leveällä kannaksella liittyvä pienempi osa,
Cama-rines, on aivan meren rikki uurtelema (Ragayn,
Albayn, Lagonoyn, S. Miguelin lahdet).
Pinnanmuodostuksessa vallitsee kaksi pohjoisesta etelään
kulkevaa graniittista vuorijonoa, joiden välissä
on alluviaalitasanko. Tulivuoria on runsaasti
etelässä, useat vielä toimivia. Viimeksi tuhoisa
tulivuorenpurkaus tapahtui 1911, jolloin
Taal-vuori (2,250 m yi. merenp.) Bombonin järvessä
tuotti surman 1,250 hengelle. Pääjoet: Cagavn.
pohjoiseen, Pampanga etelään. Järviä on useita.
Ilmasto troopillinen, kostea ja kuuma: kolera
Luzula pilnsa.
ja kuumetaudit hävittäviä. Kasvullisuus
erinomaisen rehevä. Suuria petoeläimiä ei ole. —
Saaren alkuasukkaat, negritot, ovat melkein
täydellisesti sulautuneet myöhemmin tulleisiin
malai-jilaisiin (igorrotit y. m.). Toisen kerran
maahan-tulleita malaijilaisia (tagaaleja, visayalaisia y. m.)
asuu alkuasukkaihin sekoittumattomina
rannikoilla. Vielä on L:lla kiinalaisia, espanjalaisia
ja sekarotuisia. Hallinnollisesti L. jaetaan 22
maakuntaan. Pääkaupunki on Manila. —
Elinkeinoista, historiasta y. m. ks.
Filippiinit. E. E. K.
Luzula, piippo, kasvisuku J
luicaceæ-heimossa, n. 40 lajia, useimmat pohjoisessa
lauhkeassa vyöhykkeessä,
heinä-mäisiä yrttejä, joilla on
säännöllinen 6-lukninen
kukka ja yksilokeroinen,
kolmesiemeninen kota.
Lehdet litteät, karvareunaiset,
tupelliset. Meillä
yleisimmät lajit ovat
kevät-p i i p p o (L. pilosa) ja k e t
o-piippo (h. cnmpestris),
edellinen lehdoissa,
jälkimäinen niityillä. J. .4. W.
Luzzatti [lutsa’tti],
Luigi (s. 1841), it.
taloustieteilijä ja politikko
juutalaista sukuperää: v:sta 1898
professorina Roomassa. Valittiin 1870
edustaja-kamariin. jossa liittyi oikeistoon; otti 1878
tehokkaasti osaa Italian uuden tullitaksan laatimiseen
ja neuvotteluihin, joista oli seurauksena sarja eri
maiden kanssa tehtyjä kauppasopimuksia; oli
verokamariministerinä 1896-98. 1903-05 ja 1906.
jolloin suoritti edullisen valtiolainan
konvert-tauksen, maanviljelysministerinä 1909-10,
pääministerinä ja ulkoasiain ministerinä 1910-11. L.
on 1860-luvulta alkaen harrastanut
osuustoiminnan tunnetuksi tekemistä ja osuuskuntien ja kan
sanpankkien perustamista: julkaisuja: ..Schulze
Delitzseh" (1883), ,.Le elassi dirigenti e gli
ope-rai in Inghilterra" (1893) ia „La libertä di
cos-eienza e di scienza" (1909).
Liibeck ks. Lyypekki.
Lübeck [lybek], Oldenburgin
suurherttuakuntaan kuuluva ruhtinaskunta Pohjois-Saksassa,
Itämeren rannalla, Lyypekin ja Holsteinin
alueitten välissä; 541 km2, 41,300 as. (1911). Maa on
viljavaa, aaltomaista tasankoa, jossa on
viehättäviä järvimaisemia. Asukkaat ovat
alasaksalaisia, melkein kaikki protestantteja. — L.
jakaantuu Eutinin kaupunkikuntaan sekä Eutinin ja
Schwartaun amteihin. Eutinissa asuu hallitus
(presidentti ja 6 jäsentä), ja siellä kokoontuu
provinsiaalineuvosto (15 jäsentä). — L. kuului
alkuaan 948 Oldenburgissa perustettuun
Lyypekin hiippakuntaan; hiippakunnan istuin
muutettiin 1163 Lyypekkiin, mutta piispan asunto oli
Eutinissa. V:n 1586:n jälkeen piispat valittiin
Holstein-Gottorpin ruhtinassuvusta; yksi näistä,
Aadolf Fredrik, tuli 1751 Ruotsin kuninkaaksi.
Westfalenin rauhassa piispat saivat sijan Saksan
valtiopäivillä. V. 1803 Oldenburgin herttua sai
hiippakunnan alueen ruhtinaskunnaksi; siihen
lisättiin 1867 preussilainen Ahrensböckin amti.
(E. E. K.)
Lybeck [ly-], Karl Mikael (s. 1864). ruot-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
