Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lähetyskoulu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1341
Lähetyskoulu — Lähteiden palveleminen
1342
viistä toiminnasta pitkän ajan kuluessa. fG.
War-neck. ..Evangelische Missionslehre" I-V
(1897-1902), sama. ..Abriss einer Geschichte der
pro-testantischeu Missionen" (9:s pain. 1910);
Us-sing-Gummerus, ..Evankeliumin voittokulku
kautta maailmaan" (1905); V. Sörensen,
„Missio-nens motiv, maal og midler" (1911).]
L:ksi sanotaan myös sitä toimintaa, joka
tarkoittaa kirkon oinain jäsenten auttamista
hengellisesti tai ruumiillisesti (sisälähetys,
merimieslähetys, kaupunkilähetys), niinkuin myös
toisiin kirkkokuntiin, varsinkin katolilaisiin,
kuuluvain kristittyjen käännyttämistä evankeliseen
uskoon, vrt. Sisälähetys, Merin
ieslähe-t v s. Diakoni, Diakonissa, Pyhäkoulu.
U. P.
Lähetyskoulu. 1. Koulu, jossa kasvatetaan
lähetyssaarnaajia. Sellaisia on ollut pakko miltei
jokaisen lähetysseuran perustaa, kun ei ole saatu
Uihetyssaarnaajatarvetta tyydytetyksi siten, että
papeiksi valmistuneet olisivat tarjoutuneet
lähetyssaarnaajiksi. Kurssi on yleensä 5-7-vuotinen
ja koetetaan antaa niin paljon jumaluusopillisia
tietoja, että ne likipitäin vastaavat niitä
vaatimuksia, joita kotimaan papeillekin asetetaan,
Naislähettejä varten on kouluja, joissa on
lyhyempi t-3-vuotinen oppiaika. -— Suomen
Lähetysseuran mieslähetyskoulu perustettiin 1862,
mutta on ollut keskeytettynä pari kertaa,
viimeksi 1895-97, josta lähtien se on
katkeamatta toiminut. Naislähetyskoulu perustettiin
1906. — 2. Koulu, jota lähetys perustaa
lähetysaloilla sekä pakanallisen että kristinuskoon
kääntyneen nuorison opettamista varten. Näissä
kouluissa opetetaan yleiseen sivistykseen kuuluvia
aineita sekä kristinuskoa. Sellaisia on
lastentarhoista ja alimmista alkeiskouluista alkaen
aina korkeakouluihin saakka eri lähetysaloilla
n. 30,000 ja niissä oppilaita noin 1
miljoonaa. Lälietyskoulutoimiunan tuloksena on
monien suoranainen kääntyminen kristinuskoon Ja
vielä enemmän piintyneiden ennakkoluulojen
poistuminen hyvin laajoissa piireissä. U. P-
Lähetyskunta, suomalainen ks. Suomen
de-putatsioni.
Lähetyssaarnaaja on (tav. papiksi vihitty)
henkilö, joka on antautunut lähetystyöhön
pakanain keskuudessa ja jonka varsinaisena toimena
on evankeliumin julistaminen. Sanaa käytetään
myös, vaikka väärin, merkitsemään jokaista,
joka on lähetystyössä lähetysaloilla (= 1 ä h e 11 i).
Sellaisia on naislähetti, lääkärilähetti eli
lälie-tyslääkäri, käsityöläislähetti j. n. e. U. P.
Lähetyssanomat, aikakauskirja, jossa
käsitellään lähetystyötä pakanain tai juutalaisten
keskuudessa. Suomessa ilmestyy „Suomen
Lähetyssanomia" ja ,,Missionstidning för Finland" (v:s"ta
1859) sekä ,.Autuus pakanoille" ja
,,IIedningar-nas tröst" (v:sta 1906). U. P.
Lähetysseura, järjestö lähetystyön
toimittamista varten. Lähetystoimi on oikeastaan
kristillisen kirkon tehtävä, mutta kun viralliset
kirkot ja niiden viralliset elimet kieltäytyivät
siihen ryhtymästä, syntyi asianhaaran pakosta
lä-hetyksenharrastajain keskuudessa vapaita
yhdistyksiä, lähetysseuroja, joihin nähden kirkot aluksi
asettuivat vastustavalle kannalle, mutta joita ne
sittemmin ovat alkaneet katsoa elimikseen
lähetystyön toimittamista varten, jota ne kyllä pitä-
vät velvollisuutenaan, mutta jota eivät arvele
vi-rastojensa voivan kyllin tehokkaasti suorittaa.
Suomessa on Suomen lähetysseura alun pitäen
perustettu Suomen kirkon pakanalähetyselimeksi
(1859). " U. P.
Lähetystö. 1. Kaksi henkilöä taikka useampia,
jotka ovat saaneet toimekseen saattaa perille
jonkun ilmoituksen, pyynnön v. m. — 2.
Kansainvälisessä oikeudessa, lähettilään eli
diplomaattisen asiamiehen virasto sekä siihen kuuluvat
henkilöt, toisinaan sekä nämät että myöskin
lähettilään perhe, palvelijat ja muu
„lähettiläshotel-liin" kuuluva väki. R. E.
Lähetystöneuvos, se l:n virkamiehistä,
joka on arvonsa puolesta l:n päämiestä lähinnä:
I arvonimi. — Lähetystösi h teeri, edellistä
alempi virkamies l:ssä.
Lähetysvälittäjä ks. Speditööri.
Lähiarvo ks. Likiarvo.
Lähteenkorva, Aksel August, ent.
nimeltään Borenius (s. 1846),
kansakouluntarkastaja, vliopp. 1863. fil. kand. 1871, Suom.
kirj. seuran kirjaston ja
kustantamavaras-ton hoitajana 1876-79, v:sta 1887
kansakoulujen tarkastajana m. m. Viipurin kaupungissa
(1891-95), Itä-Karjalan (1895-1902), Heinolan
(1902-06) ja Lahden piirissä (1906:sta). Paitsi
kansansivistyksen työmaalla, jossa L. on m. m.
erikoisesti harrastanut heikkokykyisten lasten
opetuksen järjestämistä, on L. muistettava
laajoista ja erinomaisella tarkkuudella
suoritetuista keräyksistään ja tutkimuksistaan
suomalaisen kansanrunouden alalla. Tässä kohden
hänen työnsä on ollut suorastaan perustavaa
laatua. Kun Kalevalan toisintojen painatukseen
ryhdyttiin, lähetettiin L. etsimään Lönnrotin
jäljiltä, määrättyä suunnitelmaa noudattaen, lisiä ja
täydennyksiä entisiin runovaroihin, ja hän teki
tässä tarkoituksessa keruumatkoja vv:na 1871,
1872 ja 1877 Vienan lääniin, Aunukseen ja
Suomen-Karjalaan, ulotuttaen viimeisen matkansa
aina Inkeriin ja Viroon. 1872 vuoden matkalla
hän oli erityisen Suom. kirj. seuran lähettämän
retkikunnan johtajana, 1877 hän muistoonpani
arvokkaan kansansävelkokoelnian ja keräsi eri
laulualueilta vanhoja kanteleita, jotka nyt
säilytetään Suomen kansallismuseossa. Vv. 1875-76
L. keräsi kansallispukuja, vanhoja esineitä ja
valokuvia ylioppilaiden kansatieteellistä museota
varten. Paikannimiä ja maantieteellisiä tietoja
on L. etenkin Venäjän-Karjalasta
muistoonpan-nut. Vv. 1872-75 L. järjesti Suom. kirj. seuran
käsikirjoitukset määräten ne ajoiltaan ja
paikoiltaan, ja Kalevalan toisintojen painatustyö
1880-luvulla oli hänelle uskottu, mutta
taloudellisista syistä, tieteelle suureksi vahingoksi, täytyi
hänen se heittää kesken. Matkojensa tuloksista
L. julkaisi 1873 Suomen kuvalehdessä
käänteentekevän kirjoituksensa „Missä on Kalevala
syntynyt?", tutki runosävelten rakennetta (esitelmä
Helsingissä marrask. 1875). julkaisi ..Suomalaisia
kansanlauluja" 1880 ja tutkimuksen „Suomen
keskiaikaisesta runoudesta. I. Luojan virsi"
(Virittäjässä 1886). A. N.
Lähteiden palveleminen. Veden
uskonnollinen palveleminen on ikivanha. Merkillistä on,
kuinka samat lähteet kautta pitkien aikojen
meidän päiviimme saakka ovat säilyttäneet pyhyyden
maineen, lleliopoliksen (Egyptissä) auringon ju-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
