Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maamagnetismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1449
Maamagnetismi
1450
Kartta 2.
vaihteluihin ei varmuudella tunneta. — Jos
mag-neettineula pääsee vapaasti kääntymään
magneettisen meridiaanin tasossa painopisteensä läpi
kulkevan vaakasuoran akselin ympäri, niin
pohjoisella maanpuoliskolla sen pohjoispää ja
eteläpuoliskolla eteläpää painuu alas. Kulmaa, jonka
magneetin akseli tekee vaakasuoran tason kanssa,
sanotaan inklinatsioniksi. Sen suuruus
on erilainen eri paikoilla maanpintaa.
Yhdistämällä kartalla paikat, joiden inklinatsioni on
sama, saadaan isokliineiksi sanottuja
viivoja (kartta 2). Magneettisilla navoilla
inklinatsioni on 90°. 0-asteen isokliinia sanotaan a
k-liniksi 1. magneettiseksi tasaajaksi.
Se mutkailee päiväntasaajan kummallekin
puolen, ylettyen aina 10°:een pohj. ja 16°:een etel.
lev. Samoinkuin deklinatsionissa on
inklinatsio-nissakin havaittu sekulaarisia vaihteluja.
Euroopassa inklinatsioni vähenee. Pariisissa esim.
inklinatsioni oli 1671 75° ja on nykyään 65°.
Helsingissä oli inklinatsioni 1830 72° 0’
(Hanstee-nin määräys) ja sekulaarinen vaihtelu — l’,o
vuodessa. Oulussa olivat vastaavat luvut 1825 74°44’
(Hansteen) ja —0’,«. V. 1910 oli inklinatsioni
Helsingissä 70°42’ ja Oulussa 74°3’ (Hintikka).
In-klinatsionin suuruus määrätään tav. koneella,
jota sanotaan n e u 1 a-i n k 1 i n a t o r i u m i k s i.
— M:n kenttävoimakkuus voidaan ilmoittaa
kolmella eri tavalla, joko siten, että esitetään
inkli-natsionineulan suunnassa vaikuttava koko
voimakkuus, tämän pystysuora tai vaakasuora
komponentti. Viimemainittu tapa on tavallisin. M:n
vaakasuoran komponentin suuruudet eri paikoilla
maanpintaa voidaan verrata toisiinsa tutkimalla
montako kertaa sama deklinatsionineula
heilahtaa sekunnissa m:n vaikutuksesta, kun se
poikkeutetaan tasapainoasennostaan. Ne
suhtaantu-vat näet toisiinsa kuten heilahduslukujen neliöt.
Siten saadaan kuitenkin m:n voimakkuudesta
vain suhteellisia määräyksiä. Absoluuttinen arvo
saadaan havaitsemalla ensin vaakasuorassa
tasossa heilahtavan magneetin heilahduksia ja sitten
paljonko tämä sama magneetti määrätyllä
etäisyydellä poikkeuttaa tietyn deklinatsionineulan.
jos edellisen akselin suuntaviiva on jälkimäisen
keskinormaali. M:n vaakasuora komponentti on
suurin päiväntasaajan tienoilla ja pienenee
navoille päin. Kokonaisvoimakkuus taas kasvaa
yleensä päiväntasaajalta navoille, olematta
kuitenkaan suurin itse magneettisilla navoilla. Sen
pienin arvo on 0,s (20° etel. lev. Atlantin
valtamerellä) ja suurin 0,j absoluuttista yksikköä (72°
pohj. lev. ja 90° länt. pit., sekä 65° pohj. lev. ja
118° it. pit.). Helsingissä vaakasuora
komponentti oli 1830 O.isio abs. yksikköä ja 1910 0,ns«.
Oulussa tämä komponentti oli 1825 O.use ja 1910
0,i402 abs. yks. Paitsi sekulaarisia vaihteluja
huomataan m:n elementeissä myös päivittäisiä ja
vuotuisia vaihteluja, jotka nähtävästi johtuvat
maapallon pövrimisestä akselinsa ympäri sekä
maan asennosta aurinkoon verraten.
Deklinatsionineulan pohjoispäällä on pohjoisella
maan-puoliskolla itäisin asentonsa klo 8 aikaan
aamulla ja läntisin klo 1-3 i. p. Åärimäisten
asentojen muodostama kulma on
päivittäinen amplitudi (4’—14’ suuruinen).
Eteläisellä maanpuoliskolla deklinatsionineulan liike on
päinvastainen kuin pohjoisella. Deklinatsionin
vuotuinen vaihtelu on aivan pieni.
Inklinatsio-nilla on kummankin maanpuoliskon
keskimäi-sillä lev.-asteilla suurin arvonsa klo 10-11
aamupäivällä ja pienin yötunneilla. Kuumassa
vyöhykkeessä inklinatsioni sitävastoin on suurempi
yöllä kuin päivällä. Vuotuinen vaihtelu 011
meillä sellainen, että inklinatsioni on suurin
talvella. pienin kesällä. M:n vaakasuora
komponentti vaihtelee myöskin vuorokauden- ja
vuodenaikojen mukaan. — Paitsi säännöllisesti ja
jaksollisesti tapahtuvia m:n vaihteluja
(variatsio-neja) huomataan m:ssa myöskin äkkiä ja
jaksotto-masti tapahtuvia häiriöitä 1.
perturbat-sioneja n. s. magneettisia myrskyjä.
Niinpä deklinatsionineula on sangen levoton, jos
taivaalla esiintyy muuttelevia revontulia pitkine.
l IsoklimiKama v 1895
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
