Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maamiestalvikurssit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-153
Maamiestalvikurssit
—Maanalainen rata
1454
myöhemmin jonkun verran alentunut senvuoksi,
että entisille alueille on perustettu yhä uusia
seuroja. Jäsenmaksut ovat yleensä pienet, tav.
vaihdellen 50 p:stä 1 inkiaan v:ssa.
M:t ovat toimeenpanneet kilpailuja ja
näyttelyjä:
yh- keskimäärin
teensä seuraa kohti
1902 164 l,i
1906 653 2.6
1907 736 2.8
1908 857 2,9
1909 1,227 2,7
1910 1,657 Sj.
1911 1,856 3,2
Maamvyrä.
Kilpailut ovat nykyisin m:in toiminnassa
kaikkein tärkeimpänä puolena ja niitä
järjestetään maatalouden kaikilla aloilla. Tavallisimpia
ovat olleet kesannonhoito-, lannanlioito-,
uutis-viljelys-, juurikasviviljelvs- ja vihantarehun
vil-jelys- sekä karjanhoito- ja sammalkuivikkeen
nostokilpailut. — Omia neuvojia oli m:illa
1911 173. — Kuluvan sataluvun alkuvuosina
muodostivat m:jen yhteisostot tärkeän puolen
niiden toiminnasta (1902 ostojen raha-arvo n.
1 ’/2 milj. mk.). Sittemmin maanviljelijät ovat
toimittaneet yhteisostojaan yhä enemmän
varsinaisten osuuskuntien välityksellä. — M:jen
tuloista muodostavat huomattavan määrän (1910
55.2 %,) maanviljelysseuroilta saadut apurahat.
Viime vuosina m:t ovat kuitenkin koettaneet
yhä enemmän hankkia itsekin tuloja, ja
oma-varaisuusperiaatetta on varsinkin Etelä- ja
Länsi-Suomen m:issa voitu jo huomattavassa määrin
toteuttaa. Useimmat ni:t ovat nykyisin
maan-\ iljelvsseurojensa ainoita päätösvaltaisia jäseniä.
./. E. S.
Maamiestalvikurssit ks.
Maatalousope-t u s.
Maammekirja, Z. Topeliuksen kouluja
varten kirjoittama lukukirja (ruots. ..Boken om vårt
land"). 20-vuotiseu valmistelun jälkeen se
ilmestyi painosta ensi kerran 1875 sekä ruotsin- että
suomenkielisenä; suomennoksen oli tehnyt J.
Bäckvall. Neljänteen painokseen Topelius teki
tuntuvia muutoksia ja korjaili sitä
myöhemminkin. Runoilijan kuoleman jälkeen toht. K. J.
Hagfors 1903 tarkasti tekstin kokonaisuudessaan.
Myöhemmät suomennokset ovat Paavo Cajanderin
tekemät. V. 1911 julkaistiin kirjasta 12:s
ruotsinkielinen, 1910 20: s suomenkielinen painos. V.
1907 oli kirjaa painettu ruotsinkielisenä 70 tuh.,
1908 suomenkielisenä 270 tuh. kappaletta. — M.
oli alkujaan tarkoitettu jatkoksi 1856
ilmestyneelle ..Luonnonkirjalle" n. 10-vuotisten ja sitä
vanhempain luettavaksi. Tekijä sanoo
tavoitel-leensa kirjallaan kolmea päämäärää: selvää
lukemista, tiedon ja ajatusvoiman kehitystä sekä
rakkauden herättämistä määrättyyn ajatusten ja
tunteiden piiriin. Hän valaisee kirjassaan
isänmaan, sen luonnon, kansan, kansanrunouden,
menneisyyden ja nykyisyydenkin. Suorasanaisen
esityksen katkaisevat siellä täällä runot. Kirjaa
elähyttää kauttaaltaan isänmaallinen ja
uskonnollinen henki. Se on vieläkin varsin yleisesti
kävtännössä sekä oppi- että kansakouluissa.
O. SI-e.
Maammelaulu, Suomen kansallislaulu,
Runebergin sepittämä ja Paciuksen säveltämä,
esitettiin ensi kertaa ylioppilaitten Flora-juhlassa 13
p. toukok. 1848 (vrt. Kansallislaulu).
7. K.
Maamuurain ks. Mesimarja.
Maamyyrä (Talpa europæa), hyönteissyöjiin
kuuluva n. 132 + 25 mm pitkä mustanharmaa tai
musta, lyhyt- ja
hieno-karvainen pikkuimet-täväinen. Kuono
venynyt lyhyeksi,
liikkuvaksi kärsäksi, häntä
lyhyt, silmät hyvin
pienet, karvanpeittä-
mät. Ulkokorvia ei ole. Eturaajat ovat
kehittyneet vahvoiksi lapiomaisiksi kaivinelimiksi;
ne ovat vaakasuoraan sivullepäin suunnatut.
Niitä liikuttavat voimakkaat rintalihakset, jotka
kiinnittyvät rintalastassa olevaan korkeaan
harjaan. Eturaajan ja hartian luut ovat kaikki
hyvin lyhyet ja tanakat; ranteessa kämmentä
leventävä sirpimnuotoinen lisäluu. Kynnet
pitkät. Raaja 011 suurimmaksi osaksi ruumiin
sisässä, ainoastaan kämmenet ovat näkyvissä.
Takaraajat ovat tavallista muotoa, mutta
matalat. M. on täydellisesti mukautunut maan si-
Maamyyrän pesä. A sivultapäin, R päältäpäin.
a. b. ii, e käytäviä, e pesä.
sässä liikkumiseen ja siellä elämiseen. Maan
pinnalla se liikkuu vain harvoin (öisin). Se
kaivaa pehmeään maahan käytäviään
ihmeteltävällä nopeudella ja vainuaa saaliinsa (jona
ovat lierot, toukat, hyönteiset, sammakot,
hiiret, linnunpojat y. m.) erittäin tarkan kuulonsa
ja haistinsa johdattamana. On suursyöjä ja
hyvin verenhimoinen. Pesänsä m. kaivaa
mättääseen tai multakasan alle ja varustaa sen
useammalla pitkällä uloskäytävällä. jotka ovat
rengaskäytävillä toistensa yhteydessä.
Synnyttää toukokuussa 3-7 sokeata poikasta. M. on
kotoinen suurimmassa osassa Eurooppaa (Ruotsissa
melkein yksinomaan Göötanmaassa. ei Norjassa),
Siperiassa Leena-jokeen asti. Yleinen
Suomen etelä- ja kaakkoisosissa. P. B.
Maanakselin muuttuminen ks.
Nutit-s i o n i.
Maanalainen rata, rautatie, joka on
rakennettu maanpinnan alla kulkevaan käytävään 1.
tunneliin. Niitä rakennetaan suurkaupungeissa
yhdistämään vilkasliikkeisiä paikkoja
nopeakulkuisilla sähköjunilla, joille ei ole tilaa kaduilla
eikä katujen päällisillä silloilla (vrt. Katu ja
Kaupunkirata). Ensimäiset m:t r:t
Lontoossa rakennettiin niin suurista valurautaisista
torvista, että juna voi kulkea niiden läpi.
Nykyään ne rakennetaan tav. siten, että katuun
kaivetaan syvä avonainen kaivanto, johon
betonista tehdään vahva pohja ja sivuseinät
eristyk-sineen ja näiden varaan raudasta ja betonista
taikka betoniholvista vahva katto. Kun katon
päälle täytetään maata, voidaan katu rakentaa
entiselleen ja sen alle on muodostunut tunneli,
jossa rautatie on katuliikkeestä aivan erillään
niin että junat sillä voivat liikkua
suurimmalla-kin nopeudella (ks. K a t u kuva 4: Kaupunki-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
