Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanvuokra
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1499
Maanvuokra
1501
saanti. Myös huomattiin se sopivaksi keinoksi
maasta osattoman väestön asuttamiseksi, jota
paitsi se oli omiansa edistämään väestön luvun
lisääntymistä, johon noina aikoina kiinnitettiin
erityistä huomiota. Tällaisten etujen takia
alettiin valtiovallan taholta niinhyvin
lainsäädäntö-keinoilla kuin muutenkin toimia torppien luvun
lisäämiseksi, ja niiden luku onkin sitten näihin
saakka kasvanut. Varsinaisten torppien luvuksi
on arvioitu
v. 1767 (ilman Viipurin lääniä) 8,799
v. 1805 ( t» ») ) 25,397
v. 1865 (Viipurin läänin kanssa) 63,008
v. 1882 ( „ „ „ ) 62,205
v. 1890 ( „ „ „ ) 69,936
v. 1901 ( „ „ „ ) 68.573
Torppien lukumäärä on meillä ollut
korkeimmillaan 1890-luvulla, osoittaen sen jälkeen
hidasta alenemista.
Koko vuokrajärjestelmän nykyisestä
levenemisestä Suomessa antaa tietoja tilattoman väestön
alakomitean toimesta 1901 kerätty tilasto. Sen
mukaan jakautui maaomaisuus Suomessa
sanottuna v. seuraavasti:
maa, mikä erityisen suuri merkitys
vuokrasuhteiden tarkoituksenmukaisella järjestämisellä
meillä on.
1734 v:n lain määräykset yksityisoikeudellisen
maan vuokrasta jättivät vuokrasopimuksen
sisällyksen kokonaan asianosaisten sopimuksen
varaan. Ainoastaan mikäli ei oltu toisin sovittu,
oli lain määräyksiä noudatettava. Niiden mukaan
vuokra-aika ei ollut rajoitettu, vaan voitiin
vuokrasopimuksia tehdä lyhyemmäksi tai
pitemmäksi ajaksi ja myöskin elinkautinen vuokra oli
sallittu. Sopimukset voivat olla joko suullisia
tai kirjallisia. Vuokramiehelle kuului
rakennuskaaressa säädetty vuotuinen viljelys- ja
rakennus-velvollisuus. Jos hän oli tilalla 3 v. sitä
täyttämättä. voi maanomistaja sanoa hänet irti, niin
myös silloin, jos hän ei suorittanut
vuokramaksuansa tai pitänyt tiluksia ja rakennuksia
kunnossa, sekä sitäpaitsi myös jos maanomistaja itse
joutui asunnon puutteeseen ja tarvitsi maansa.
Myöskin kauppa rikkoi muun paitsi
elinkautisen vuokran. Aina kun asianosainen tahtoi
saada vuokraussuhteen lakkaamaan, oli hänen
sanottava sopimus irti ja tuli vuokramiehen saada
nauttia hyväkseen laillinen lähtöaika.
Y i 1 j e 1 m i ä, joiden suuruus oli Viljelmiä
alle 3 ha 3- alle 10 ha 10- alle 25 ha 25- alle 100 ha 100 ha tai yli yhteensä
Viljelmien luku : luku °/o luku % luku °/o luku °/o luku °/o luku %
Viljelmiä omalla maalla. . . . 5,603 5,3 35,232 44.7 43.948 77,i 24,200 88,7 1.646 88,7 110,629 40,*
„ vuokramaalla . . . . 100,859 94,7 43,546 55,3 12.842 22,6 3,069 11,3 209 11,3 160.525 59.2
Yhteensä 106,462 100,o 78,778 lOO.o 56,790 100,o 27,269 lOO.o 1,855 100,o 271.154 lOO.o
Viljellyn maan ala: ha °/o ha % ha % ha °/o ha % [-Yhteensä-] {+Yhteen- sä+} ha °/o
Viljelmillä omalla maalla . . . 8,846 9.2 224,320 49.8 693.256 79a 985,295 89.o 281.523 89.i 2.193.240 77,i
„ vuokramaalla . . . 86,888 90.8 225.695 50.» 182,747 20.9 122,084 11.0 34,537 10.9 651.951 22,9
Yhteensä 95,734 100,o 150.015 100,o 876,003 100,o ,107,379 100,o 316,060 100,o 2.845,191 100,o
Suhteellisesti suurin määrä vuokraviljelmiä oli
Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen
lääneissä, joissa niitä oli keskimäärin 78-79 %
viljelmien koko luvusta ja joissa niille kuuluvan
viljellyn maan pinta-ala oli kaikkiaan n. 29-35 °/c
koko maan pinta-alasta. Koko maassa oli
kaikkiaan 110.629 omalla maalla olevaa viljelmää:
sellaisia talonosan vuokraviljelmiä, joihin kuului
päälle 0,o5 ha viljeltyä maata, oli 152,753 ja
kokonaistalon vuokraviljelmiä 7,772, jotapaitsi
alle 0,o5 ha suurien talonosan vuokraviljelmien
luvuksi arvioitiin n. 10,000. Prosenteissa oli
vuokraviljelmiä n. 60 cfc viljelmien koko luvusta.
Talonosan vuokraviljelmistä oli sellaisia, joihin
kuului 0,05—alle 3 ha viljeltyä maata, n. 100,000
eli 65,9%; suuruusluokkaan 3—alle 10 ha kuului
41,491 viljelmää eli 27,s % 3 ha tai sitä
suurempien talonosan vuokraviljelmien koko luvusta.
Viljellyn maan alasta oli kaikkiaan 2,193.240 ha
eli 77,09 % omassa hoidossa ja 651,951 ha eli
22,9i fo vuokralla. Maanomistajista oli 60,79 %
sellaisia, joilla ei ollut yhtään talonosan
vuokraviljelmiä. Vertauksen vuoksi mainittakoon,
että vuokraviljelmien luku on Ruotsissa ja
Tanskassa n. 15 % sekä Saksassa n. 24 <yc
viljelmien koko luvusta. Näitä lukuja tarkastaessa
ja kun ottaa huomioon, että meillä on
maaseudulla edellämainittujen lisäksi n. 207,000
kokonaan ilman viljelmää olevaa ruokakuntaa, huo-
1734 v:n lain määräyksiä on sitten
myöhemmin osittain muutettu. V. 1800 määrättiin pisin
vuokra-aika 50 v:ksi, elinkautisen vuokran
jäädessä edelleenkin sallituksi. Vuokramiehelle
tehtiin mahdolliseksi kiinnittämällä turvata
vuokraoikeutensa tilan uutta omistajaa vastaan. V. 1864
määrättiin, että tilanosia vuokralle annettaessa
vuokramaksun tuli olla todellinen ja vuotuinen,
jota paitsi kirjallinen vuokrasopimus määrättiin
niihin nähden pakolliseksi. Sittemmin
maan-vuokrakysymys rupesi 1880-luvulla kiinnittämään
erityistä huomiota. V:n 1885 valtiopäivillä
säädyt anoivat hallitukselta arm. esitystä uudeksi
tarkoituksenmukaiseksi vuokralaiksi. Tiimän
johdosta laaditun arm. esityksen perusteella saatiin
aikaan v:n 1892 maanvuokralaki. Siitä on
mainittava, että se sisälsi vain 6 §:ää, joissa
kirjallinen muoto sekä määrätty vuotuinen
vuokramaksu säädettiin kaikissa vuokrasopimuksissa
pakolliseksi. Tällainen asetusehdotus ei
kuitenkaan säätyjä tyydyttänyt, ja sentähden ne,
samalla kuin ne sen hyväksyivät, anoivat, että
hallitus, hankittuaan erityisen komitean kautta
selvityksen asiassa, antaisi valtiopäiville
ehdotuksen täydelliseksi laiksi maan vuokraamisesta
maalla. Tämä aiheutti v:n 1893
maanvuokra-komitean asettamisen. Se sai valmiiksi
mietintönsä 1897, ja sen perusteella saatiin aikaan
19 p. kesäk. 1902 julkaistu laki maan vuokrasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
