Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maaorjuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1511
Maapihka—Maarakennus
1512
lakkaavat meidän seudullamme 20-25 m:n
syvyydessä ollen 12-15 m:n syvyydellä vain 0,i° C
(vrt. Geotermiikka). Vuorokautiset
vaihtelut ulottuvat 1-2 m:n syvyyteen. M. l:n
vaihtelut seuraavat ilmakehän lämpötilan vaihteluja
saavuttaen vastaavat maksiminsa ja miniminsä
sitä myöhemmin mitä syvemmälle maaperään
tullaan. Mustialan metsäalueella tehtyjen
mittausten mukaan on m. 1. ollut eri vuosina 2 m
syvällä korkeimmillaan elo- ja syyskuulla ja
alimmillaan huhti- ja toukokuulla, 1 m syvällä
korkeimmillaan elokuulla ja alimmillaan
huhtikuulla sekä 0,5 m syvällä korkeimmillaan
heinä-ja elokuulla ja alimmillaan helmi- ja
maaliskuulla. ./. F. S.
Maapihka 1. otsokeriitti on kellanruskea,
vahan näköinen, 56°-82°:n lämpötilassa sulava
aine ja sisältää useita parafiinisarjan kiinteitä
hiilivetyjä. Se on tärpättiin ja bentsoliin
helposti, alkoholiin ja eetteriin vaikeasti liukeneva
ja erottuu näistä liuoksista kiiltävinä
kidesuo-muina. Om.-p. on noin 0,»s. Tislaamalla ja
valkaisemalla saadaan m:sta väritöntä parafiinia.
Ainetta tavataan vuoriöljylöydösten yhteydessä
Moldovassa, Galitsiassa ja Tselegen-saarella
Kas-pian-meressä. Viimemainitussa paikassa se on
tunnettu nimellä neftgil. P. E.
Maapiki ks. Asfaltti.
Maapirtti, monien, semminkin pohjoisten
kansain (m. m. Tacituksen aikaisten germaanien ja
kansainvaellusten ajan frankkilaisten [screona])
kokonaan tai osittain maanalainen asunto, ks.
Asuinrakennus. U. T. S.
Maapora ks. Maakaira.
Maapyramidit, korkeat ja kapeat sorapylväät,
jommoisia soraperäisissä vuoriseuduissa syntyy
vuorten kupeille sadeveden huuhtelun
vaikutuksesta siten, että yksityiset suurehkot kivet
jäävät suojelemaan alustaansa huuhtelulta
hienomman soran ympäriltä kuluessa syvälle. Kunkin
m:n päässä onkin tavallisesti kivilohkare.
Tunne-tuita m:eja on esim. Bozenin lähellä Tirolissa ja
St. Gervais les Bains’issä Ylä-Savoijissa. P. E.
Maapähkinä. 1. ks. Arachis.
2. Ficaria verna 1. Ranunculus ficaria. L e
i-n i k k ö i s i i n kuuluva matala, keltakukkainen
ruoho herttamaisin t. munuamaisin lehdin. Suom.
nimi johtuu turvonneista lisäjuurista.
Kasvaa varjoisissa lehdoissa Etelä-Suomessa. I.V-s.
Maapähkinäkakut, maapähkinän (Arachis
hypogea, ks. t.) siementen puserrusjätteistä
valmistettua rehua, samantapaista kuin muutkin
n. s. öljykakut. Myydään kaupassa myöskin
jauhoina. Laadulleen parhaat ja puhtaimmat ovat
n. s. Rufisque-kakut, väriltään vaaleammat kuin
muut tavalliset lajit. Huonommissa m:ssa on
usein vaarallisia, jopa myrkyllisiäkin
väärennys-aineita (hiekkaa, risiinikasvin siemeniä t. m. s.).
Puhtaina ja hyvin säilyneinä ne ylipäänsä ovat
terveellistä, ravitsevaa ja maukasta väkirehua
sopien ensi sijassa lypsy- ja lihakarjalle, mutta
myös hevosille, lampaille ja lihotussioille.
Sulavia ravintoaineita on Rufisque-kakuissa
(Kell-nerin muk.): raakaproteiinia 46,? f0 (siitä
valkuaista 45,i), raakaa rasvaa 6,i typettömiä
liuosaineita 20,a % ja raakaa kasviusvytä 0,s
~E. v. K.
Maapäivät (saks. Landtag), nimitys, jota
käytetään Itävallan ..kuningaskuntien ja maiden"
eduskunnista. Näiden perustuksena ovat 1861
annetut ..maajärjestykset" (Landesordnungen)
vaalilakeineen; näillä on todellisten
perustuslakien asema ja merkitys. — Saksan kielessä
Landtag-sanasL käytetään myöskin Saksan
valtakuntaan kuuluvien osavaltioiden (ja samoin
Suomen) eduskunnista; suomeksi näitä ei sanota
maapäiviksi, vaan valtiopäiviksi. R. E.
Maara (Dolichotis patagonica), marsun
heimoon kuuluva, Patagonian aroilla elävä, n. 50 cm
Maaroja.
pitkä ja n. 45 cm korkea pehmeä- ja
kiiltävä-turkkinen nakertaja. Seisoessaan m. on eräitten
sarvettomien pienten antilooppieläinten
näköinen, istuessaan se muistuttaa jänistä.
Pyydystetään nahkan vuoksi. P. B.
Maarakennus 1. maatyöt on yhteinen
nimitys niille maan tasoitus-, kaivamis- ja
täyttämistöille ja niiden tuloksille, joita erittäinkin teitä,
rautateitä, kanavia, satamia, joenoikomisia y. m.
tehtäessä on tarpeen. Semmoisia ovat erittäinkin
tie- ja kanavaleikkaukset ja penkereet,
kaikenlaiset peruskuopat sekä tukiseinät ja tukimuurit
teillä, kanavilla, satamissa, silloissa y. m. —
Maatöiden suunnittelua varten on pohja tutkittava
maakairalla taikka maakoettimella maakerrosten
laadun ja asennon selville saamiseksi.
Liikuteltavat, s. o. kaivettavat taikka täytettävät
maa-määrät, s. o. maakuutiot, lasketaan maanpinnan
korkeusmittausten, punnituksen 1. vaakituksen,
nojalla tehdyistä korkokartoista ja profiileista.
Tierunkoa rakennettaessa koetetaan lien pinta
nousuineen asettaa niin, että maatyöt tulevat
mahdollisimman pienet ja että kaivoksista saatu
maamiiärä riittää syvennysten täyttämiseen. Tätä
varten laaditaan tiestä pitkittäin profiili, johon
tulevan tiepenkereen pinta merkitään n. s.
ta-soitusviivalla, niin että leikkaukset tulevat
yhtäsuuret kuin täytteet ja kuljetusmatkat
mahdollisimman lyhyet. Kun tällainen tasaaminen ei aina
ole mahdollinen, on joko liikamaata kasattava
sivuun, taikka lisämaata otettava sivulta
vara-maakuopasta. Maa irroitetaan lapioilla,
maa-hakuilla, rautakangeilla, kiiloilla, dynamiitilla,
ruoppauskoneilla, höyrylapioilla v. m. Maan
kuljetukseen käytetään työntökärryjä, hevoskärryjä,
kuljetusratoja kiskoilla joko hevosen taikka
veturin vetämine kaatovaunuineen (ks.
Kenttä-rautatie) sekä köysiratoja. Leikkauksen
kai-vamistyö aloitetaan sen päästä muodostamalla
jyrkkä kaivausrinta leikkauksen tulevaan
pohjaan saakka. Rinnasta irroitetaan maa ja
pudotetaan alas täytteeseen kuljetettavaksi. Suurten
leikkausten rinta muodostetaan eri korkeuksilla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
