Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousopetus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1552
Maatalousoppi—Maatiaisvoi
1556
lussa käynyt yhteensä G83 oppilasta, joista 525
suoritti täydellisen agronomitutkinnon. Kuten
muissakin maissa alkoi Suomessakin herätä
epäilyksiä siitä, oliko tarkoituksenmukaista ylläpitää
syrjäisellä maaseudulla muusta tieteellisestä
elämästä eristettyä maatalouskorkeakoulua.
Vuosikymmeniä, 1850- ja 1860-luvuilta lähtien
pohdittiin tätä kysymystä sanomalehdissä,
valtiopäivillä (esim. 1867), kokouksissa, virastoissa ja
komiteoissa (1890). Erimielisyys kohdistui lähinnä
siihen, oliko maataloudellinen korkeakoulu
yhdistettävä yliopistoon, polvteknikoon vai
jatkettava erillisenä joko maaseudulla tahi
pääkaupungissa ja yhdessä eräiden muiden
taloudellisten opinnonliaarojen kanssa. Lopuksi annettiin
1898 asetus maanviljelys-taloudellisen osaston
perustamisesta Aleksanterin yliopiston filosofiseen
tiedekuntaan, jota eräillä myöhemmillä
asetuksilla on täydennetty (m. m. 1906 tiedonnäytteistä
pätevyyden osoittamiseksi opettajatoimiin ja
muihin valtion virkoihin maanviljelyksen alalla).
V. 1900 ja 1901 täytettiin maanvil
jelyske-mian ja -fysiikan sekä maanviljelysopin
professorin toimet ja 1910 kotieläinopin ja
maanviljelystaloudeu professorien toimet.
Sen-lisäksi on perustettu useita apulaisten
(kasvifysiologian, liyönteis-, meijeri- ja kotieläinop n) ja
ylim. opettajain (agraaripolitiikan, rakennusopin,
kenttämittauksen) toimia. Useita tieteellisiä
väitöskirjoja on jo tullut julkisuuteen. Oppilaita
oli 1912-13 tiedekunnan osastossa 259,
metsätieteen ylioppilaat siihen luettuina. Viltiou
maanviljelys-taloudellinen koelaitos Anäsissä on
läheisessä yhteydessä maanviljelys-taloudellisen
tiedekunnan osaston kanssa, jonka professoreja
on koelaitoksen osaston johtajina.
Ruotsissa, jonka maan maatalousoloja
aikaisemmin käytettiin esimerkkinä toimenpiteitä
Suomessa järjestettäessä, on pitemmän
seisaus-tilan jälkeen alemman maanviljelysopetuksen
järjestäminen viime vuosina tullut
päiväjärjestykseen. Käytännöllis-tietopuolisia
maanviljelyskouluja (landtbruksskolor), jotka aikaisemmin
olivat opetuksen päämuotona, on vähennetty m. m.
oppilaiden vähyyden takia; niitä oli 1910 vielä
18, joista 4 1-vuotista, muut 2-vuotisia, ja niissä
kävi silloin 274 oppilasta eli n. 15 kutakin
koulua kohti. 1880-luvulta lähtien on ollut toimessa
myöskin maamieskouluja (landtmannaskolor), 1910
yhteensä 32; enimmät kansanopistojen
yhteydessä ja niiden jatko-osastoina. Niissä oli main. v.
498 oppilasta eli 15,s koulua kohti. Valtioapua
nauttimattomina on sitäpaitsi muutamia
maamieskouluja, jotka johtajainsa henkilökohtaisten
ominaisuuksien ja toimeliaisuuden takia ovat
tulleet kuuluisiksi, kuten ,.Nordiska
landtbruksskolan" Hagabergissä lähellä Jönköpingiä, jonka
johtajan (samalla yli 100-oppilaisen koulun ainoa
opettaja) „maanviljelysapostoli" Pehr Jönsson
Rösiön toiminta kirjailijana, kansanpuhujana ja
pienviljelijäin herättäjänä on saavuttanut
ansaittua huomiota maan rajojen ulkopuolellakin.
Yksi- ja kaksivuotisia karjanhoitokouluja on
muutamia. Karjantarkastusyhdistysten
kontrolli-assistentteja valmistetaan 10 eri kurssilla (useat
maamieskoulujen yhteydessä). Varsinaisia
meijeri-kouluja 1910 oli 2 sekä sen lisäksi 31
meijeri-asemaa, joissa oppilaat harjoittelevat 2 v. (2 eri
paikassa kukin). Valtionapua nauttivia puutarha-
kouluja on 2 (36 opp.). Turvepehku- ja
suo-teollisuutta varten on erityinen koulu
(Torf-skolan vid Markaryd), jossa 1910 oli 11
oppilasta. Korkeakouluina toimivat edelleen Ultunan
ja Alnarpin maanviljelysopistot (viimemainitun
yhteydessä myöskin 1-vuotinen korkeampi
meijeri-osasto) . Vireillä on kysymys korkeimman
maanviljelysopetuksen uudestaan järjestämisestä.
Norjassa esiintyy alempi
maanviljelysope-tus useissa eri muodoissa, joista
huomattavim-pana on Norjalle ominainen 1 73-vuotinen
maanviljelyskoulu. Niissä jakautuu opetus 2
talvikurssille, joissa opetus pääasiallisesti on
tietopuolista. Välikesä harjoitellaan koulutilalla, jonka
kuten koulunkin omistaa amti (lääni) ja jonka
suuruus yleensä on samanlainen kuin
keskimääräinen tilan suuruus läänissä. Koulut, joita
järjestettäessä paikallisia olosuhteita on otettu
huomioon. ovat hyvin varustetut ja väestön
suosimat. Useiden 1 ’/a-vuotisten koulujen
rinnakkais-osastoina on 2-talviset maamieskoulut, 3 koulun
rinnalla myöskin metsänhoitokurssit. Kokeeksi
on viime aikoina perustettu eräitä 1-talvisia ja
syrjäseutuihin myöskin kiertäviä
maamieskouluja. Erityistä mainitsemista ansaitsee Olav
Sendstadin omistama. 1886 perustettu,
pääkaupungissa sijaitseva maamieskoulu (Vinter
land-brugsskolen i Kristiania). Koulun kurssi on
2 vuotinen (1 v. käytännöllistä harjoittelua
hyväksytyllä tilalla, ’/2 v. talvikoulussa, ’/s v-
väli-harjoittelua ja lopuksi 7a v. talvikoulunsa).
Oppilaita viime aikoina 100:n vaiheilla. Koulun
puolesta johdetaan ja valvotaan yksityistä
har-joittelulaitosta, joka on erittäin hyvin
järjestetty ja joka myös on osittain ollut esikuvana
Suonien maanviljelysharjoittelulaitosta
järjestettäessä. Puutarhakouluja on 7 (kurssi 7 kk.-2 v.).
Meijerikouluja (kurssi 6-12 kk.) on 7; yhdessä
niistä kehitetään erityisesti vuohenjuuston
valmistajia. Karjanhoito-opetusta annetaan m. m.
Norjan yleisen talousseuran (Selskab for Norges
vei) ylläpitämässä 6 koulussa -.kurssi 3
kuukautinen). Saman seuran toimesta pidetään
hevoshoitokoulua (kurssi 3-4 kk.). Norjassa on
myöskin v:sta 1903 toiminut 2-vuotineu
maanviljelyskoulu kuuromykkiä varten. Korkeinta
maatalousopetusta antaa Etelä-Norjan maaseudulla, Aasissa
oleva korkeakoulu (Norges landbrugshojskole),
jossa on eri osastonsa maanviljelystä,
puutarhanhoitoa. maanmittausta, meijeritaloutta ja
metsänhoitoa varten, kurssi viimemainitussa yksi-,
muissa 2-vuctinen.
Tanskan m:ssa on käytännöllisen
harjoituksen ja tietopuolisen opetuksen toisistaan
erottaminen melkein täydellisesti toteutettu. Useita
vuosikymmeniä laatuaan ainoana toiminut
Naes-gaardin 2-vuotinen maanviljelyskoulu on v:sta
1908 muutettu 1 ’/»-vuotiseksi kouluksi, jossa on
2 tietopuolista talvikurssia ja niiden välisenä
kesänä harjoittelua koulutilalla. Muut 17
maanviljelyskoulua ovat talvikouluja, joissa kurssi
kestää tavallisimmin 5-6 kk.; eräissä on
rin-nakkaisosasto, joka kestää 9 kk. Muutamat
koulut ovat nimenomaan pientilallisia (husmandeja)
varten järjestetyt. Kunkin koulun yhteydessä on
pieni, harvoissa tapauksissa keskikokoinen
koulu-maatila (viljeltyä maata 10-40 ha), jota
käytetään havainnollisena opetusvälineenä. Harjoittelu
suoritetaan ennen tai jälkeen koulunkäynnin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
