Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maavouti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1563
Mabillon—Macaulay
1561
tynä tämä hengetär esiintyy Shelleyn (ks. t.)
runoelmassa „Queen Mab". J. II-l.
Mabillon f-ijö’], Jean (1632-1707), ransk.
historiantutkija; rupesi 1654
benediktiinimun-kiksi, asui v:sta 1664 S:t Germain des Prés’n
luostarissa lähellä Pariisia harjoittaen ahkeraa
historiallista tutkimustyötä. Hänen teoksistansa
on mainittavin ,,De re diplomatica" (1681; lisäys
1704), jolla hän laski uudenaikaisen
diplomatii-kan perustuksen (vrt. D i p 1 o m a t i i k k a) ja
joka on huomattavasti vaikuttanut historian
tutkimuksen kehitykseen; hänen muista
julkaisuistaan mainittakoon benediktiini-munkkikunnan
historiaa esittävät ..Acta sanctorum ordinis
sancti Befledicti" (1668-1701), „Annales ordinis
S. Benedieti" (1703, 1713, 1739). [Ruinart,
„Ab-régé de la vie de M." (1709), Broglie, „M. et
la société de 1’abbaye de S:t Germain des Prés",
Bresslau, „Handbuch der Urkundenlehre" I.]
J. F.
Mably [-1>li’], Gabriel Bonnot de
(1709-85), abbé, ransk. kirjailija, filosofi
Condil-lacin vanhempi veli; vaikutti
valtiollis-filosofi-silla kirjoituksillaan paljon aikalaistensa
valtiollisiin käsityksiin ja jossain määrin myös
Ranskan vallankumouksen lainsäädäntöön; teoksia:
„Entretiens de Phocion sur le rapport de la
morale et de la politique" (1763), „Doutes
pro-posés aux philosophes éeonomistes sur l’ordre
naturel et essentiel des sociétés politiques" (1768(,
,,De la législation ou principes des lois" (1776);
kahdessa viimemainitussa hän arvostelee
ankarasti yksityisomaisuutta. [Guerriet, „L’abbé
de M."]
Mabuse [-by’z], Jan van, oik. Jan G o
s-sart (n. 1470-1541), alankom. taidemaalari;
synt. Maubeuge’ssa (Mabuse’ssa), jonka mukaan
sai liikanimensä. Työskenteli pääasiallisesti
Ant-verpenissa, ollen v:sta 1503 sen maalariseuran
mestar , sekä 1508-19 Italiassa. M. seurasi ensin
vanhaa flaamit, tyyliä opettajansa Gerard
Davidin tapaan. Italiassa hän m. m. Leonardon ja
Michelangelon vaikutuksesta siirtyi it.
renesanssi-tyyliin, jonka alkaja ja pääedustaja hänestä tuli
kotimaassaan. Paitsi uskonnollisia ja
mytologisia tauluja M. maalasi suuresti kiitettyjä
muotokuviakin. E. R-r.
Mac [mak], lyh. M’ ja Mc, skotl. ja irl. nimissä
esiintyvä sana, joka merkitsee „poika", esim.
Mac Adam, M’ Clure, Mc Clellan.
Mac Adam [makä’dam], John London
(1756-1836), skotl. teiden ja katujen
ylitarkastaja. Keksi hänestä nimensä saaneen teiden ja
katujen laskemistavan (ks. M a k a d a m o i d a).
Keksintönsä hän selvitteli julkaisuissaan ..On the
Scientific repair and preservation of public roads"
ja „On the present state of road making".
J. C-én.
Macao [ o’] (port. Macau < kiin. A-Manyao =
„A-Ma jumalattaren satama"), Portugalin
siirtola Kiinan kaakkoisrannikolla, Kantonin-lahden
suussa, 140 km Kantonista ja 60 km vastapäätä
olevasta Hongkongista; alue käsittää niemen,
joka kapean kannaksen kautta on yhteydessä
kiinal. Iliangsang (port. Avpam) nimisen saaren
kanssa, sekä Taipa ja Colovane nimiset saaret,
12 km2, 74,866 as. (1910), joista n. 70,000
kiinalaisia, loput portugalilaisia (näistä ’/j M:ssa
syntyneitä) ja pari sataa muita valkoisia. — Suurin
osa M:n asukkaista asuu siirtolan M. nimisessä
pääkaupungissa. Se jakaantuu kiinalaiskortteliin
sekä euroopp. kaupunginosaan. Tämä on
leveä-katuinen, tasakattoiset, moniväriset rakennukset
sekä monet vanhat kirkot ja luostarit antavat sille
viehättävän muodon. M:n pohjoispuolella on luola,
jossa Camöesin sanotaan valmiiksi saattaneen
„Os Lusiadas"-sankarirunonsa; sen ympärille on
muodostettu kasvitieteellinen puutarha. Kauppa
on pääelinkeinona; se on kokonaan kiinalaisten
käsissä. Aasian eurooppalaisille M. on
pelihuo-neistaan tunnettu; nämä ovat euroopp.
kaupunginosassa ja niistä siirtokunta saa suurimmat
tulonsa. Muista elinkeinoista mainittakoon vain
teenpakkaus. — Ennen loistava kauppa on vain
varjo entisestään ja rajoittunut verrattain
pienelle alueelle; tuonti oli 1909 46,s milj. mk.,
vienti 41.s milj. mk. Sitäpaitsi harjoitetaan
suurta salakuljetusta. Satama on madaltunut,
avonainen lounaistuulille; suuremmat alukset
pysähtyvät 9-10 km:n päähän. V. 1909 M:ssa kävi
1,SS6 alusta (897,000 rek.-ton.), paitsi dzonkeja.
Jokapäiväinen höyrylaivayhteys Hongkongi n. —
Hallinnon etunenässä on kuvernööri.
Siirtokunnan tulo- ja menoarvio 1910-11 päättyy 3,s milj.
mk:aan. — M:ssa asuu roomalais-katolinen piispa.
- V. 1557 portugalilaiset saivat luvan perustaa
kauppapaikan M:oon; 1580 paavi lähetti sinne
piispan; 1628 M:sta tuli port. siirtola, pysyen
yhä kiinalaisten viranomaisten valvonnan
alaisena, josta siirtola vasta 1849 vapautui. Ollen
pitkän aikaa ainoa eurooppalaisille avonainen
Kiinan satama M. pääsi arvaamattomaan
kukoistukseen. Kun useampia satamia avattiin
eurooppalaisille ja englantilaiset perustivat
Hongkongiin paremmin hoidetun siirtolan, kadotti M.
kauppansa. Hallituksen yritys vapaasataman
avulla (18461 kohottaa sitä ei onnistunut.
Lopullisen iskun M:n liike sai 1873, jolloin sen
harjoittama kuli-kauppa kauheiden väärinkäytösten
takia lakkautettiin. E. E. K.
Macaulay [makffli], Thomas Babington,
lörd M. of Ro th ley (1800-59), engl.
historiankirjoittaja ja valtiomies;
tuli 1826 asianajajaksi ja
valittiin whig-puolueen
jäsenenä 1830 parlamenttiin,
jossa esiintyi
parlamentti-reformin puolustajana
herättäen huomiota
loistavana puhujana; tuli 1832
virkamieheksi siihen
hallintovirastoon, jonka
alaisia olivat Intian asiat, ja
oli 1834-38 Intian
hallituksen jäsenenä Calcuttassa
ottaen tehokkaasti osaa
m. m. Intian uuden
rikoslain laatimiseen.
Palattuaan Englantiin hän
1839-47 ja uudelleen v:sta 1852
oli parlamentin jäsenenä.
1839-41 sotaministerinä, 1846-47
ylisotakomissaa-rina; korotettiin 1857 pääriksi (baron M. of
Rothlev). Huomattavampi kuin virka- ja
valtio-miehenä M. oli kirjailijana ja
historiankirjoittajana. V:sta 1825 hän julkaisi
aikakauskirjassa „Edinburgh revievv" kuuluisia
historiallisia ja kirjallisia esseitä, joita 1843 ilmestyi eri-
Macaulay.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
