Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mævius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
l.->9!)
Magalhàes—Magdeburg
1G00
itseään mafitiksi) lie ,,sulu-apinoina" rylityivät
sotaan ja ryöstöön. — Saksalaisten
siirtomaa-hankkeelle nämä sulukansat v:sta 1870 alkaen
ovat tuottaneet paljon tuhoa. Vv. 1891 ja 1892
he perinpohjin tuhosivat kaksi heitä vastaan
lähetettyä retkikuntaa. Saksan alueella nykyään
asuvat vvahehet antautuivat vasta 1897.
E. E. K.
Magalhaes [magaljä’is] (esp. Magallanes, engl.
ja ransk. Magellan), Kern äo cl e (n. 1480-1521),
port. merenkulkija, ensimäinen
maailmanympäri-purjelitija. Palveli Portugalin siirtomaajoukoissa
Itä-Intiassa, käyden m. m. Molukeilla, joutui
1514 kuninkaansa epäsuosioon, siirtyi Espanjan
alamaiseksi ja hänen kauan hautomansa
suunnitelma: etsiä salmi, jonka hän uskoi vievän
Ame-riikan mantereen poikki ,,Etelämereen" ja
purjehtia se i kautta Molukeille, saavutti Kaarle
V:n hyväksymisen. Matkalle hän sai 5 vanhaa
alusta ja 280 miestä ja purjehti S. Lucarin
satamasta 20 p. syysk. 1519, saapui sam. v.
joulukuussa Rio Janeiron-lahteen, talvehti
Patago-niassa, jossa ensimäisenä teki tuttavuutta maan
asukkaiden kanssa ja kukisti vaarallisen
kapinan; 21 p. lokak. 1520 hän sivuutti niemen, jolle
antoi nimen Cabo de las Virgenes ja saapui siitä
asti hänen nimeään kantavaan salmeen. Sen
kautta hän 28 p. marrask. pääsi „Etelämerelle",
joka silloin sai nimen Tyyni valtameri. Tämän
poikki hän purjehti kolmella aluksella (yksi oli
hukkunut ja yksi salaa palannut takaisin)
kärsien tavatonta elintarpeiden puutetta, ja saapui
vihdoin 6 p. maalisk. 1521 Mariaaneille, sekä pian
senjälkeen Filippiineille. Täällä hän sekaantui
alkuasukasruhtinaiden väliseen taisteluun, jossa
27 p. huhtik. sai surmansa. Ainoastaan yksi M:n
laivoista, ,,Vittoria" palasi Sebastian el Canon
johdolla kotiin 6 p. syysk. 1522, mukanaan
mauste-lasti, joka enemmän kuin kaksin kerroin korvasi
retkikunnan varustamiskustannukset 1 1jt milj.
mk. — M:n retkestä kirjoitti kertomuksen
hänen seuralaisensa it. Antonio Pigafetta. [Lord
Stanley of Alderney, „The First Voyage round
the World by Magellan, translated from . . .
Pigafetta", 1874.J E. E. K.
Magalhàesin pilvet [magnljä’is-] (K a p-p i
1-v e t, Nubecula major ja minor), kaksi
tähtisumun kaltaista ryhmää eteläisellä
taivaan-pallopuoliskolla. Ne muodostuvat lukuisista tähti
-ryhmistä ja tähtisumuista, ja niissä on havaittu
melkein puolet kaikista taivaan va htelevista
tähdistä. H. E.
Mas-alhàes;n-salmi [magaljä’is-] erottaa
Etelä-Ameriikan eteläisimmän pään, Tulimaan,
mantereesta. M. on itäpäässä olevasta Cabo de las
Virgenes-niemestä länsipäässä olevaan Catherine
pointiin 600 km pitkä. Sen leveämmässä,
lounaiseen ja etelään suuntautuvassa itäosassa on
3 järvimäistä laajennusta, luoteiseen kulkeva
länsiosa on paikoitellen vain 4 km leveä,
vuono-mainen. M:n enimmäkseen vuoriset, itäosassa
aromaiset rannat ovat harvaan asuttuja; Chilen
hallitus on perustanut sinne Punta Arenas
nimisen kauppapaikan ja rangaistussiirtolan, ja viime
aikoina sinne on syntynyt useita
lampaanhoito-asemia. — Salmea käytettiin paljon 1500-luvulla
ainoana tunnettuna meritienä Atlantista Isoon
valtamereen, mutta senjälkeen, kun mukavampi
tie Kap Hoornin ympäri löydettiin, se on jää-
nyt käytännöstä. — M:n löysi 1520 Magalhäes,
joka sille oli antanut nimen Canal de todos los
santos. E. E. K.
Magdala (hepr. viigdal = torni). 1. Kylä
Gali-lean-meren läntisellä rannalla, tunnettu Maria
Magdalenan syntymäpaikkana; nyk. el Hedjdel
niminen kylä. — 2. (murteell. Makdala)
Entinen vuorilinnoitus Abessiiniassa; oli Abessiinian
kuninkaan Teodorin asuntona. V. 1868
englantilaiset sen hävittivät. Edv. St.
Magdala-puna (n a f t a 1 i i n i p u n a, S u d a
n-puna), väriaine, jota saadaan
amidoatsonafta-li in istu ja naftylidiamiinista; tummanruskeata,
veteen ja alkoholiin liukenevaa jauhetta.
J. V.
Magdaleena-aika ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.
Magdaleena-koti, langenneitten naisten
turvakodin yleinen nimitys, jonka aiheena on U:ssa
T:ssa mainittu „syntinen vaimo" Maria
Magdalena.
Magdalena ks. Magdala, Maria ja
Magda 1 e e n a-k o t i.
Magdalena-joki [-lë’-], Kolumbiassa,
Etelä-Ameriikassa, lähtee Keski-Kordillieereilta, virtaa
niiden ja Itä-Kordillieerien välissä olevassa
laaksossa pohjoiseen, muodostaa Hondan yläpuolella
150 km:n matkalla useita liikennettä
katkaisevia koskia, laskeutuu, tästä lähtien
purjehdus-kelpoisena (1,000 km), tasangolle; lisäjokia oik.
Carare, Sagamoso ja Cesar, vas. Cauca, jonka
lähteet ovat lähellä M:n lähteitä. Muodostaen
laajan suistomaan M. laskee Karaibin-mereen; sen
pituus on 1.350 km, vesialue 300,000 km’. M:n
rannat ovat enimmäkseen vesiperäisiä,
aarniometsäin peittämiä. Pohjoisen suuhaaran suussa
on Barranquilla niminen huomattava
satamakaupunki. E. E. K.
Magdalenien, magdaleen a-a i k a, ks.
Esihistorialliset ajanjaksot.
Magdeburg [-burhj]. 1. Hallitusalue
Preussissa, Saclisenin maakunnassa; 11,519 km2,
1,248,990 as. (1910). — 2. Sachsenin maakunnan
ja mainitun liallitusalueen lujasti linnoitettu
pääkaupunki, sijaitsee viljavalla tasangolla,
suurimmaksi osaksi Elben vas. rannalla; 279,629 as.
(1910), useimmat protestantteja. Asumattoman
entisen vallialueen sisäpuolella on n. s. vanha
kaupunki, ulkopuolella esikaupungit Sudenburg
ja Buckau etelässä, Wilhelmstadt lännessä,
Neustadt pohjoisessa ja Fiedriclistadt idässä, Elben
toisella puolen; Elbessä olevalla saarella on
Werder niminen kortteli sekä linnoitus (rak.
1683-1702). Vallialue on osaksi muutettu
puistoiksi, joita myös on Elben saarella. Kadut
vanhassa kaupungissa ovat enimmäkseen kapeita ja
mutkaisia, paitsi etelästä pohjoiseen kulkevat
Kaiserstrasse ja Breiter Weg. M:n arvokkain
rakennus on Domplatz-torin etelälaidassa oleva,
romaanilais-goottilais-tyylinen kaunis ja mahtava
tuomiokirkko (rak. 1208-1363), siinä on Otto
Suuren ja hänen puolisonsa haudat sekä
arkkipiispa Ernst Saksilaisen hautapatsas, jonka Peter
Vischer on valanut. Kaunis on myös M:n vanhin
kirkko Liebfrauenkirche (alettu n. 1070).
Maal-likkorakennuksista huomattavin on Alte
Markt-torin ääressä oleva raatihuone (1691), jonka
edustalla on Otto Suuren ratsastajapatsas
(1200-luvulta). Domplatzin ympärillä ovat hallituksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
