Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mallophaga ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1699
Malmaison—Malmi
1700
luvulla Suomen suurin laivanvarustaja; perusti
1852 Pietarsaaren läheisyj-teen Stockholmenin
höyrysahan; porvarissäädyn jäsenenä
valtiopäivillä 1863-64 ja 1867; jätti jälkeensä 9
miljoonaan nousevan omaisuuden.
2. Otto August M. (1838-98),
kauppaneuvos, lahjoittaja, edellisen poika: jatkoi isänsä
liikettä; tullut tunnetuksi suurten lahjoitusten
tekijänä. V. 1885 hän antoi 200,000 mk.
Pietarsaareen johdettavan sivuradan rakentamiseksi;
testamentissaan hän m. m. määräsi
perustettavaksi 2 miljoonan suuruisen rahaston
korkeamman opetuksen, kansansivistyksen, tutkimuksen
y. m. edistämiseksi, ja Pietarsaaren kaupungille
yhteensä 650,000 mk. käytettäväksi eri
tarkoituksiin.
Malmaison /-mezö’], L a, huvilinna ja iso
puisto Ranskassa, 10 km länteen Pariisista
Seinen vas. rannalla, lähellä Rue Tn kaupunkia.
Linnan osti 1798 Josephine Beauharnais; Napoleon
asui siinä pitkän aikaa. M. siirtyi Josephinen
kuoltua tämän pojalle Eugenelle; 1842 sen osti
Espanjan kuningatar Maria Kristiina, 1861
Napoleon III, 1S77 se joutui yksityiselle ja 1903
valtiolle.
Malmberg1 [-biirj], Niilo Kustaa (1807-58),
pappi, herännäisyysliikkeen johtomiehiä, synt.
16 p. helmik. 1807
Ylistarossa. Päästyään 1827
ylioppilaaksi M oleskeli 1829
saarnaajanapulaisena
Pietarissa, omaksuen
vaikutuksia saks. J. Gossnerin
aikaansaamasta
herätyksestä. Erinomaisilla
saar-nalahjoillaan hän sai
lyhyessä ajassa Pietarin ja
sen lähimmän ympäristön
suomalaisten keskuudessa
syntymään liikkeen, joka
herätti viranomaistenkin
huomiota siinä määrin, että
hänet karkoitettiin
kaupungista. V. 1830 papiksi
vihittynä M. määrättiin
kirkkolierranapulaiseksi
Kalajoelle. Täällä ollessaan hän tutustui
pietistisen liikkeen johtomiehenii tunnettuun Ylivieskan
kappalaiseen Joonas Lagukseen ja antautui
tulisen luonteensa koko voimalla mainitun
uskonnollisen suunnan palvelukseen. Ollen virkansa
puolesta velvollinen saarnaamaan kaikissa Kalajoen
kappeliseurakunnissa hän sai oivallisia
tilaisuuksia vaikuttaa liikkeen hyväksi. V. 1S33 hänet
määrättiin väliajan-saarnaajaksi Nivalaan. Siellä
ollessaan hän 1834 tutustui Paavo Ruotsalaiseen.
Nuorekkaassa itsetietoisuudessaan hän ensin
tahtoi vastustaa Paavon oppia, mutta tuli pian
voitetuksi ja liittyi häneen vilpittömän ystävyyden
siteillä. V. 1838 hän siirtyi
kappalaisenapulai-seksi Lapualle. V. 1842 M. oli puolen vuoden ajan
virasta erotettuna luvattomien hartausseurain
pitämisestä ja varojen keräämisestä
säästölaati-koilla pakanaliihetystä varten. Sam. v. hänet
nimitettiin pitäjänapulaiseksi Lapualle. M:iä
pidettiin aikanaan Suomen etevimpänä
kansansaar-naajana. Kauniilla suomen kielellä ja selvällä,
sointuvalla äänellä hän puhui seurakunnalle
tuttavallisesti ja sydämellisesti kuin veli veljelle ja
Niilo Kustaa Malmberg.
vaikutti toisinaan aivan lumoavasti kuulijoihin.
Tuhannet tulivat hänen sanainsa kautta
uskonnolliseen herätykseen, ja kun puhujalahjoihin li it
tyi muita eteviä johtajanominaisuuksia, oli
luonnollista, että M. sai erinomaisen suuren
vaikutuksen heränneen kansan keskuudessa. Vielä senkin
jälkeen kuin hänen parhaat ystävänsä olivat,
hänen elämäntapojansa paheksuen, hänestä
luopuneet, oli hänellä laajoissa piireissä vaikutusvaltaa,
ja hänen hautajaisissaan 21 p. syysk. 1858
sanotaan olleen 5,000 henkeä saapuvilla. [M.
Rosen-dal, ,,Suomen herännäisyyden historia XIX:llä
vuosisadalla" I III; J. Gummerus, ,.Myöhemmän
herännäisyyden alkuvaiheet" (Oma maa IV, sir.
93-106) j vrt. H e r ä n n e i s y v s. A. J. Pii.
Malmberg1
bärjj, Nils Viktor Albin
(s 1S67), kuvanveistäjä, synt. [-Uudessakaarle-pyyssä; opiskeli Taideteollisuusyhdistyksen
koulussa ja R. Stigellin johdolla Helsingissä, r:sta
1892 Pariisissa sekä 1895 Kööpenhaminassa ja
Firenzessä, 1900-01 jälleen Pariisissa. Toiminut
v:sta 1901 Taideyhdistyksen piirustuskoulun
opettajana Helsingissä. Tehnyt kuvapatsaita ja
rintakuvia sekä runsaasti pienikokoisia
veistoksia ja taideteollisia esineitä hyvin vaihtelevista
tekoaineista. M:n teoksista mainittakoon C. E.
Sjöstrandin marmorinen rintakuva Ateneumissa.
Malmgren [-ën], Anders Johan
(1834-97), suom. eläintieteilijä ja virkamies, sj’nt.
Kajaanissa, yliopp. 1854,
priimusmaisteri 1860,
tohtori 1S64, tuli v. t.
kalas-tustentarkastajaksi 1865,
ylim. professoriksi 1867,
kalastustentarkasta j aksi
1877 ja Oulun läänin
kuvernööriksi 1889. M. teki
useita luonnontieteellisiä
tutkimusmatkoja.
Vienanmerelle (1856),
Huippuvuorille ja Ruijaan
kolmen ensimäisen ruots.
retkikunnan jäsenenä
(1861, 1864, 1868).
Hänen tärkeimmät
tieteelliset tutkimuksensa
koskevat etupäässä arktisten seutujen eläin-ja
kasvikuntaa; näistä mainittakoon: „Kritisk
öfversigt af Finlands fiskfauna" (1863),
„Antecknin-gar om Spetsbergens fågelfauna" (1863-64),
„Iakttagelser och anteckningar tili Finnmarkens
och Spetsbergens däggdjursfauna" (1865), .,Ue
nordiska hafsannulaterna" (1865), „Bidrag tili
Finnmarkens fiskfauna" (1867), ,,Om
Spetsbergens, Grönlands, Islands ocli Skandinaviska
halföns hittills kända Annulata polychæta" (1867).
Kalastustentarkasta jana M. toimi kalastuksen
kohottamiseksi, kalojen, erittäinkin lohikalojen,
rauhoittamiseksi, istutti arvokkaita kaloja
Suomen vesistöihin, perusti kalastusyhdistyksiä y. m.
Julkaisi tältä alalta: „Handlingar och
förordnin-gar angående Finlands fiskerier" (1869-70) ja
kalastuslehteä: „Tidskrift för fiskerinäring och
agrikultur" (1869), joka kuitenkin kannatuksen
puutteesta pian lakkasi. (P. B.)
Malmgård ks. Malminkartano.
Malmi on jokainen luonnossa esiintyvä
aine-joukkio, joka sisältää niin paljon ja sellaisessa
muodossa olevia metalleja, että näiden metallien
A. J. Malmgren.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
