Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malmöhus län ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1711
Malstrøm—Malthus
1712
jalla oleva kylä, jossa syysk. 11 p. 1709
Marlbo-rougli’n herttuan ja Savoijin prinssin Eugenin
johtamat englantilaiset, hollantilaiset ja
keisarilliset (93,000) voittivat Villars’in herttuan
komentama! ranskalaiset (90.000). Yoittajain
mies-hukka 27 voitettujen 15,s Taktillinen arvo
0,«. -Iskin-.
Malstrøm /-«-/ ks. M o s k e n s t r o m m e n.
Malta, Englannin omistama saari Välimeressä,
n. 100 km Sisiliasta, 325 km Afrikasta; 248 km2.
M:n nimi kohdistetaan usein koko
Maltalaiseen saariryhmään, joka paitsi M:aa
käsittää Gozzo ja Comino nimiset saaret M:sta
muutaman km:n päässä luoteessa, sekä pari
asumatonta karia, yhteensä 323 km2, 228.442 as.
Maltalainen saariryhmä on Eurooppaa ja
Afrikkaa yhdistäneen mantereen jäte. — M. (28 km
pitkä kaakosta luoteeseen. 13 km leveä) on
ter-tiäärisestä kalkkikivestä ja paikoitellen
esiintyvistä kiteisistä hiekkakivistä y. m. syntynyt,
258 m:iin yi. merenp. nouseva ylätasanko, joka
etelässä ja lounaassa muodostaa jyrkän, idässä ja
koillisessa loivan rannikon; viimemainitussa on
useita lahtia: Malieha Bay, St PauPs Bay (jossa
Apostoli Paavali kärsi haaksirikon) ja Valettan
lahdet. Kaakossa on Marsa Scirocco niminen
lahti. — Ilmasto on suurimman osan vuotta
verrattain vilpoinen ja terveellinen (-|- 10°-+22° C);
kesä- ja syyskuun välillä lämpötila kolioo +
27°-+ 32° :een C. Päiväntasausten aikana
puhaltavat usein kolmipäiväiset, satamassa oleville
aluksille vaaralliset gregale nimiset luoteiset
myrskytuulet. Sademäärä ei ole riittävä (n. 600 mm
v.ssa) ; tarpeellinen vesi saadaan suurista
sade-vesialtaista tai maan sisästä pumppuamalla.
Kuivuus vaikuttaa kasvullisuuden luonteeseen.
Kotimaisten kasvilajien rinnalla on suuri määrä
ulkoapäin tulleita ja tuotuja. Sama on
eläimistön laita. — Maaseudun asukkaat, varsinaiset
maltalaiset, ovat todennäköisesti
foinikialaisten jälkeläisiä, joihin verraten vähässä
määrässä muita aineksia on sekaantunut. He ovat
kauniskasvuisia, keskikokoisia, toimeliaita,
luonteeltaan iloisia, vilkkaita; ihonväri on
vaaleampi kuin etelä-italialaisten ja sis
lialais-ten. Heidän kielensä, joka sisältää paljon
vars. italialaisia lainasanoja, on arabialaista
murretta. Ylemmät luokat ovat
normanni-laista, espanjalaista ja italialaista juurta;
ete-vimmät suvut johtavat alkuperänsä
maltalais-ritareista. Uskonto on roomalais katolinen. —
Kaupunkien väestö on kansainvälistä. —
Pääelinkeinona on maanviljelys; maa on viljavaa,
erittäin huolellisesti hoidettua, pellot
keinotekoisilla pengermillä; kastelun avulla korjataan
useita satoja vuodessa (uutisperunoita Englantiin
vietäväksi, appelsiineja, viikunoita,
viinirypäleitä, viljaa). Kotieläimiä oli 1911: hevosia,
muuleja ja aaseja 9.068, sarvikarjaa 6.863 kpl.,
lampaita 17,653, vuohia 17,587. Käsiteollisuuden
tuotteita ovat puuvillakankaat ja
filigraaniteok-set. — Kansanopetusta varten on 172
kansakoulua (oppilaita 23,051: 1910-11).
Maltalais-ritarien 1768 perustamassa yliopistossa on 4
tiedekuntaa, 222 ylioppilasta (1910-11). Kouluissa
käytetään opetuskielenä äidinkieltä tai englantia,
oppilasten vanhempien toivomuksesta riippuen;
n. 98 <yc on valinnut englannin kielen. — Tuonti
(etupäässä kivihiiltä, vehnää, juomatavaroita) oli
1910-11 arvoltaan 50,9 milj. mk., vienti 22 milj.
mk. Satamakaupungeissa, joista tärkein on
pääkaupunki La Valetta, selvitettiin 8.87 milj.
netto rek.-ton. aluksia 1910-11. M. on maailman
enimmin käytettyjä hiiliasemia ja Englannille
sangen suuriarvoinen Välimeren-laivaston
tukikohtana: linnoituksia on useita, lujimmat
pääkaupungin satamassa. Sieltä kulkee 12 km pitkä
rautatie sisämaahan; puhelinlinjoja on 1,220 km
(1911). — Englannin rahayksikkö on ainoa
käypä; pankkeja Anglo Maltese Bank ja Banco
di Malta. — M. on kruununsiirtomaa.
Kuvernöörin rinnalla on toimeenpaneva neuvosto ja
hallintoneuvosto. Siirtomaan tulot 11.i milj. mk.,
ruenot 11,8 milj. mk. (tiliv:na 1910-11).
Historia. M:n (kreik. .1 Ieli’te)
esihistoriallisista alkuasukkaista on säilynyt useita
mega-liittisia muistomerkkejä. Foinikialaiset asuttivat
sitten saariryhmän; senjälkeen kreikkalaiset,
karthagolaiset ja roomalaiset (v:sta 218) pitivät sitä
hallussaan. Apostoli Paavali käännytti asukkaat
kristinuskoon. V. 454 M:n valloittivat vandaalit,
494 gootit, 534 itäroomalaiset, 870 arabialaiset,
1090 normannit; 1127 se liitettiin Sisiliaan,
johon se kuului v:een 1530. Kaarle V antoi sen
silloin johanniitoille. joita siitäpitäen nimitettiin
maltalais-ritareiksi. Matkallaan Egyptiin
Napoleon otti saaren haltuunsa (1798), mutta jo 1800
sen anastivat englantilaiset, jotka AmiensMn
rauhassa 1802 lupasivat jättää sen takaisin
johanniitoille, mutta Pariisin rauhassa 1814
saivat pitää sen. E. E. K.
Maltaat, ohran, harvoin muiden viljalajien
jyviä, jotka ovat saaneet itää ja jotka sen
jälkeen on kuivattu. M. valmistetaan siten, että
jyvät liotetaan vedessä ja kootaan sitten läjiin,
joita aika ajoin kohennellaan. Tällöin jyvät
itävät ja juuret (n. s. mallasidut) tulevat esille,
minkä jälkeen jyvät kuivataan eri suuressa
lämpömäärässä, sen mukaan käytetäänkö m:ta
viinapolttimoissa vai olutpanimoissa,
jälkimäisessä tapauksessa lämpömäärää kohotetaan,
kunnes maltaat osaksi paahtuvat. Itäessä syntyy
jyvissä joukko käytteitä, joiden yhteinen nimi
on diastaasi (ks. t.). Osa diastaasia n. s.
amylaasi (amylum = tärkkelys) muuttaa jyvien
tärkkelyksen dekstriiniksi (ks. t.). Toinen osa
diastaasia, dekstrinaasi muuttaa
dekstrii-nit mallassokeriksi, maltoosiksi, josta m:n imelä
maku johtuu. Uuttamalla m:ita haalealla vedellä
saadaan liuos, joka sisältää m:n liukenevia
aineksia: maltoosia, dekstriiniä ja diastaasia.
Dias-taasinpitoisuutensa vuoksi liuos sopivassa
lämmössä muuttaa tärkkelyksen mallassokeriksi ja
dekstriiniksi, jonka vuoksi sitä polttimoissa
käytetään muuttamaan peruna- tai jyvätärkkelystä
mallassokeriksi. Viimemainitun taas hiiva
hajoittaa rypälesokeriksi, synnyttäen myös
alkoholi-käymisen. Panimoissa eri tavoin valmistettua
mallasliuosta nimitetään vierteeksi, josta
sekoittamalla siihen humalia ja käyttämällä
saadaan olutta (ks. t.).
Maltalais-ritarit ks. Johanniitat.
Malte-Brun [malt-brö’ ], M. C. Bruunin
(ks. t.) ranskannettu nimi.
Malten, Therese (oik. Möller) (s. 1855),
saks. oopperalaulajatar, erityisesti tunnettu
Wag-ner-esittäjänä. /. K.
Malthus [miilpos], Thomas Robert (1766-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
