Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mann ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
Mannerilmasto—Mannheim
20
ulkoeurooppalaisia muotoja. Häntä alettiin pian
pitää yhtenä aikansa taitavimmista
kovakuoriais-tutkijoista, jota usein käytettiin määräämään
etenkin pieniä ja vaikeita muotoja. Hän oli
kirjeenvaihdossa useimpien ulkomaalaisten eri osissa
maapalloa asuvien erikoistuntijain kanssa
(heidän lukunsa nousi noin 100:aan). Hänen
ensi-mäinen kovakuoriaisia käsittelevä teoksensa
„Eu-cnemis inseetorum genus monographice tractatum
iconibus illustratum 1823" saavutti jo
asiantuntijain huomiota Suomessa tavattujen tarkoin
selitettyjen ja luonnonmukaisesti kuvitettujen uusien
lajiensa kautta, mutta vasta hänen teoksensa
„Pré-cis d’un nouvel arrangement de la famille des
Bracliélytres de Pordre des insectes Coléoptëres"
(1830) perusti hänen eurooppalaisen maineensa.
Niistä 40 teoksesta, jotka hän on julkaissut,
ansaitsevat erityistä mainitsemista „Versuch einer
monographischen Darstellung der
Käfersjattun-gen Corticaria und Lathridius" (aikakauskirjassa
„Germars Zeitschrift fiir Entomologi") sekä
,,Bei-trag zur Käferfauna der Aleutischen liisein, der
In-seln Sitcha und Neu-Caroliniens" ynnä „Nachtrag
I-III" (aikakauskirjassa ,.Bulletin de la Soc. nat.
de Moscou", 1843-53). Omilla keräilyillään ja
retkeilyillään hän on tuonut julkisuuteen erittäin
tärkeitä lisiä Suomen hyönteisfaunan
tuntemiseen, ja nämä ovat esitetyt osaksi C. Sahlbergin
teoksessa „Insecta fennica", osaksi omissa
itsenäisissä julkaisuissa viimeksimainitussa
aikakauskirjassa. Hänen erittäin suurella huolella kerätty
ja komeasti järjestetty kovakuoriaiskokoelmansa.
joka oli arvokas erityisesti sekä hänen itsensä
että muiden tutkijain selittämien
tyyppiyksilöi-den vuoksi, ostettiin hänen kuolemansa jälkeen
Helsingin yliopiston museolle. [Alexander von
Nordmannin kirjoittama elämäkerta (Acta Soc.
scient. fenn. IV, 1856).] J. Sahlb.
Mannerilmasto ks. Ilmanala.
Manner jää ks. J ä ä t i k ö t.
Mannerjäätiköt ks. Jäätiköt.
Mannermaa ks. Kontinentti.
Mannermaa järjestelmä ks.
Mannermaan-s u 1 k e m u s.
Mannermaansulkemus (ransk. le blocus
continental) 1. mannermaajärjestelmä.
Napoleon I:n yritys sulkea Englanti kaikesta
kaup-payhteydestä mannermaan kanssa. 21 p. marrask.
1806 Napoleon antoi Berliinistä kuuluisan
man-ntrmaansulkemussääntönsä, jossa Brittein-saaret
julistettiin sulkutilaan: engl. osoitteella
varustetut kirjeet ja lähetykset, samaten kuin kaikki
engl. tavarat oli otettava takavarikkoon Ranskan
ja sen liittolaisten alueella; kaikki Englannista
tai sen siirtomaista tulevat laivat oli estettävä
pääsemästä Euroopan satamiin; jokainen
Englannin alamainen oli pidettävä sotavankina,
j. n. e. Jo ennenkin Napoleon oli koettanut
ehkäisy-määräyksillä vahingoittaa Englannin kauppaa.
Englanti vastasi Berliinin julistukseen 7 p.
tam-mik. ja 11 p. marrask. 1807 annetuilla
kabinetti-käskyillä, joiden mukaan puolueettomain valtain
kauppalaivain tuli poiketa englantilaiseen
satamaan, siellä tutkituttaa lastinsa ja suorittaa
tavattoman kallis maksu purjehdusluvan saamiseksi.
Tämän johdosta Napoleon julisti, että kaikki
laivat, jotka olivat noudattaneet näitä
määräyksiä, oli pidettävä kansallisuutensa menettäneinä
ja sotasaaliina. Lokak. 18 p. 1810 hän määräsi,
että kaikki mantereella tavatut engl. tavarat oli
poltettava. M. vahingoitti suuresti Englannin
kauppaa, samalla kuin se joksikin aikaa
vilkastutti eräitä Ranskan teollisuuden haaroja. Mutta
järjestelmää ei voitu täydellisesti- ylläpitää;
syntyi laaja salakuljetus, ja Napoleon itse myönsi
— tuloja saadakseen — n. s. lisensseillä
yksityisille oikeuden käydä tätä kiellettyä kauppaa.
Til-sitin rauhan jälkeen (1807) oli yksi Napoleonin
politiikan päämääriä m:n voimaan saattaminen
kaikissa Euroopan mannermaavaltioissa, ja
osaltansa tämä pyrkimys vei hänet uusiin
anastuksiin, uusiin sotiin ja uusiin vaikeuksiin
(Espanjan ja Venäjän sodat, Hollannin ja Saksan
Pohjanmeren rannikon anastus y. m.). Kun Ruotsi
Tilsitin rauhan jälkeen kieltäytyi yhtymästä
m:een. aloitti Napoleonin silloinen liittolainen
Venäjän keisari Aleksanteri I sodan Ruotsia
vastaan ja valloitti siltä Suomen. Päätarkoitustaan:
antaa Englannin taloudelle surmanisku ja siten
pakottaa sitä taipumaan, ei Napoleon m :11a
saavuttanut. [J. H. Rose, „Napoleon and english
com-merce" julkaisussa „Napoleonic studies".] J. F.
Mannesmannin putki,
täysinäisestä rautakangesta ristivalsseilla
valssattu saumaton putki.
Risti-valssit venyttävät valkohehkuisen
kangen ontoksi, risaiset sisäseinät
tasoitetaan sopivalla putkeen
työntyvällä tuurnalla (ks. kuvaa). Näin
valmistetaan vain paksuseinäisiä
putkia ja putkiaineksia. V. L.
Mannhardt, Johann Wilhelm E m
a-nuel (1831-80), saks. mytologi, asui
loppuikänsä Danzigissa. Pääteokset: ,,Der Baumkultus
der Germanen und ihrer Nachbarstämme" (1875)
ja „Antike Wald- und Feldkulte aus der
nord-europäischen überlieferung erläutert" (1875-77).
M. on Grimmin jälkeen epäilemättä Saksan
huomattavin mytologi. Hän on vetoamalla
uskonnollisten menojen ja kansantapojen suureen
merkitykseen siirtänyt germaanisen mytologian
tutkimuksen kirjallishistoriallisesta ja filologisesta
myyttitutkimuksesta vankemmalle pohjalle.
Mannheim [-häim], Badenin
suurherttuakunnan suurin kaupunki ja toinen pääkaupunki;
193,902 as. (1910), joista n. puolet protestantteja,
6,000 juutalaista, loput katolisia. — M. sijaitsee
Reinin oik. rannalla, Neckarin suussa. M:n
pääosa on molempien jokien välisellä niemellä; sen
keskustaa ympäröi kehän muotoinen, entisen
vallin paikalle laitettu Ringdamm niminen
puistokatu. Keskusta on säännöllisesti rakennettu,
kadut leikkaavat toisiaan suorakulmaisesti.
Ring-dammin ulkopuolella ovat Neckarvorstadt,
Schivet-zingervorstadt. Lindenhof, Jungbusch ja Mühlau
nimiset etukaupungit, sekä erillään M:sta mutta
hallinnollisesti siihen kuuluen Waldhof. Käfertal
ja Neckarau. Vastapäätä Reinin toisella puolen
on Baierin alueella M:n kilpailijaksi perustettu
Ludwigshafen, johon vie rautatiesilta. Neckarin
ylitse vie kaksi siltaa. — M:n rakennuksista
huomattavin on suurherttuallinen linna (rak. 1720-59),
joka pihoineen peittää 6 ha; sen pituus on 530 m,
ikkunoita on 1,500. Se on Saksan suurin ja
sisältää kirjaston, taide-, muinaismuisto- ja
luonnontieteellisiä kokoelmia. Edustalla on keisari
Vilhelm I:n ratsastajapatsas ja takana, Reinin
rannalla, yleisölle avattu suuri puutarha. Muita ra-
Mannesmannin
valssit.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
