- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
33-34

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Manttaali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

33

Manttaali

34

km1, 8,901,540 as. (1910: väenlaskun tulokset
eivät liene luotettavia). — M. käsittää lounaasta
luoteeseen kaartuvan vuorisen rajamaan
(Khingan-vuoristo lännessä, josta haarautuu Ilhuri-alin,
Pieni Khingan y. m.) ; idässä M:aa rajoittaa
Koreaa vastaan Jalu-joki ja Tsangpaisan-vuoristo
(M:n korkein huippu on täällä, 2,470 m yi.
me-renp.) ja Siperian rannikkomaakuntaa vastaan
Ussuri, pohjoisessa ja lännessä Siperiaa vastaan
koko matkan on rajana Amur ja sen lisäjoki
Argun. Ainoastaan uloinna etelässä M.
ulottuu mereen (Keltainen-meri), jonne se työntää
suuren Liautungin-niemimaan. Tämän eteläisin
osa, Kvantung, kuuluu Japanille.
Liautungin-niemimaan länsipuolella olevan Liautungin
lahden perukasta Mukdeniin asti ulottuu laaja,
enimmäkseen hyvin viljelty Liauho-joen tasanko.
Toinen suurempi tasanko on Kirinin maakunnan
luoteisosassa. Harbinista etelään. — M:n muista
joista mainittakoon vielä Sungari, Amurin
lisä-joki. sekä Sungarin syrjäjoki Nonni. Useat niistä
ovat pitkältä kuljettavia. — Ilmastonsa,
kasvullisuutensa ja eläimistönsä puolesta M. on
Pohjois-Riinan ja Siperian keskivälillä.
Kokonaisuudessaan ilmasto on mantereinen, vuodenaikojen
lämpövaihtelut jyrkät. Suuret osat M:aa oVat
laajojen aarniometsäin peitossa, joiden tuotteita
melkoiset määrät uitetaan rannikolle. Metsissä
elelee tiikeri, karhu, susi, kettu, hirvi, soopeli
v. m. Linnuista mainittakoon Mongolian-leivonen
(Melanocorypha mongolica), jota merkillisen mat
kimiskykynsä takia paljon ostetaan
Pohjois-Kiinaaa. Joet ovat kalarikkaita (etenkin
lohi-lajeja) . — Väestöstä on ehkä 1/9 mantsuja;
suurin osa on kiinalaisia, joiden hallussa on M:n
eteläosa. Lisäksi M:ssa asuu korealaisia ja
tun-guusiheimoja. Pääelinkeinona on maanviljelys.
Päätuotteet: hirssi, Euroopan tavalliset
viljakasvit. riisi (eteläisimmässä osassa),
palkokasvit (soijapapu ja sen tuotteet tärkeitä
vientitavaroita). ginseng, opiumi. indigo, seesami.
Sikoja, lampaita ja nautakarjaa pidetään;
vetojuhtina käytetään — paitsi nautoja — muuleja,
hevosia ja aaseja. Vuorissa lienee paljon rikkauksia,
kultaa, hopeaa, vaskea, lyijyä, kivihiiltä y. m.
Venäläiset panivat vuorityön alulle, mutta se ei
vielä ole päässyt suuresti kehittymään. —
Liikennettä välittävät joet ja muutamat venäläisten,
japanilaisten ja kiinalaisten omistamat rautatiet,
joiden tärkeimmät risteyskohdat ovat Mukden
ja Harbin. Nämä sekä Kirin ja Tsitsikar
(niinikään rautatien varrella) ovat M:n tärkeimmät
sisämaankauppakaupungit. Satamakaupunkina on
Niutsvang, Liauho-joen suussa. Maanviljelyksen
tuotteet (papujen ja papukakkujen vientiarvo
1909: 172.s milj. mk.), turkikset, tussah-silkki
ovat tärkeimmät vientitavarat. — M. jaetaan
kolmeen maakuntaan: Sönking 1. Mukden
(141,830 km1, 3.999.180 as., 28 kmvllä; 1910)
etelässä, K i r i n 1. G i r i n (272.000 km3, 3.697,305
as., 14 kmJ:llä) keskellä ja II o 1 u n g k i a n g
(525,000 km2, 1,205,055 as.. 2 km2:llä)
pohjoisessa. Ensinmainittua hoitaa kenraalikuvernööri,
muita kuvernöörit. Pääkaupungit ovat Mukden,
Kirin ja Tsitsikar. (ks. karttaliitettä Kiina
ja Japani kirjoituksessa Kiina.) ■— 2.
Kaupunki edellämainitun alueen luoteisosassa,
Siperian rajalla, rautatien varrella; 5,000 as. (1910).

E. E. K.

2. VI. Painettu «/n 13.

Historia. M. on vanhoista ajoista ollut
vilkkaassa yhteydessä Kiinan kanssa. M:n
paimen- ja ratsastajaheimot ovat monesti
tunkeutuneet Kiinaan sen ollessa heikkona sekä
valloittaneet koko maan tai sen pohjoisosan. 10:nnellä
vuosis. M:n heimot yhtyivät Khitanin (1. Liaon)
valtakunnaksi; se laski allensa Pohjois-Kiinan,
jota sen mukaan Euroopassa vanhempina aikoina
kutsuttiin Kathayn nimellä. Ensinmainittua
seurasi 12:nnen vuosis. alkupuoliskolla Kin-niminen
valtakunta, johon yhdistettiin myös
Pohjois-Korea. Kinin kukistivat mongolit Tsingis-kaanin
pojanpojan Ivublai-kaanin johdolla, yhdistäen sen
laajaan valtakuntaansa, joka ulottui Koreasta
Tibetiin, Tongkingiin ja Birmaan. V. 1368
kiinalaiset ja korealaiset jälleen vapauttautuivat,
ja M. hajaantui useampaan pienempään
valtakuntaan. 1500-luvun lopulta alkaen esiintyy
montsulainen sotilaskansa, joka
tunnusmerkkinään kantoi hiuspalmikkoa. Sen hallitsijasuku
pääsi kukistamalla Ming-dvnastian Kiinan
valtaistuimelle 1644, jolla se on pysynyt v:teen 1912.
Se kutsui tuekseen mantsuja Kiinaan, jossa he
kiinalaistuivat; sen sijaan kiinalaisia muutti
M:aan, josta on seurauksena, että mantsut ovat
vain pienempänä osana maan väestöstä. M. oli
aikaisemmin suurempi kuin nyt, ulottuen lähelle
55° pohj. lev. V. 1858 luovutettiin Venäjälle
Amurin pohjoispuolinen maa ja 1860 Ussurin
itäpuolella oleva alue. Kiinan hallitus
laiminlöi M:aa yleensä suuresti; kuitenkin perustettiin
Port Arthurin linnoitus ja satama Kvantungin
niemimaan eteläosaan. Japani sai sen ynnä
Kvantungin Simonoseki’n rauhassa 1894, mutta
Venäjän, Ranskan ja Saksan vaatimuksesta se
annettiin Kiinalle takaisin; sittemmin, 1898, Venäjä
vuokrasi linnoituksen ja alueen 25 vuodeksi.
Samalla Kiinan hallitus jätti Itä-Kiinan
rautatie-seuralle, joka oli Venäjän hallituksen
toimeenpanema yritys, oikeuden rakentaa rautatien M:n
kautta ynnä haararadan Harbinista Port
Arthuriin ja Niutswangiin; Venäjä sai myös oikeuden
sotaväellä vartioida rataa. Boksarikapinan
aikana (1900), joka ulottui myös M:aan, Venäjä sai
toimeen sopimuksen, joka asetti paikalliset
viranomaiset Venäjän tarkastuksen alaisiksi.
Japanin vastalauseesta huolimatta sopimuksen
määräyksiä myöhemmin muutettiin niin, että M.
aikaa myöten olisi täydellisesti joutunut Venäjälle.
Tosin Venäjä 1901 myöntyi vetämään joukkonsa
pois M:sta lokakuuksi 1903, mutta se ei pitänyt
lupaustaan; tästä aiheutuneet sovintoneuvottelut
eivät johtaneet mihinkään tulokseen. Siitä
syttyi venäläis-japanilainen sota 1904 (ks. t.),
jota käytiin Port Arthurin ympäristössä ja
Kaak-kois-M:ssa ja joka päättyi Japanin voittoon.
Portsmouthin rauhan sopimuksen mukaan (1905)
M. oli 18 kuukauden ajalla sopimuksen voimaan
astumisesta jätettävä takaisin Kiinalle, mutta
Venäjän 1898 vuokraaman Kvantungin, jonka ynnä
Port Arthurin japanilaiset olivat valloittaneet,
vuokrasi nyt Japani. Venäjä luovutti myös tälle
valtiolle rautatien Port Arthurista Tsangtsuniin.
Itse asiassa Japani tuli M:n todelliseksi herraksi.

O. R.

Manttaali. Keskiajalla suoritettiin veroja
talonpoikaluvun (miesluvun = ruots.
manini) mukaan. Täysin toimeentuleva talonpoika
oli t ä y s t a 1 o 11 i n e n. Köyhempiä talonpoikia,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free