Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maria-Teresian-taaleri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69
Maria-Teresian-taaleri—Marieberg
70
hensä, jonka hän oli korottanut
kanssahallitsi-jakseen ja joka myös pääsi keisariksi 1745 (ks.
Kraus, saks.-roomal. keisareita, 1) sekli
varsinkin ruhtinas Kaunitz (ks. t.). Etupäässä
hänen vaikutuksestaan M. T. voittaakseen Sleesian
takaisin teki 1756 liiton Ranskan kanssa, johon
sitten yhtyivät Venäjä. Ruotsi ja useat Saksan
ruhtinaat (ks. Seitsenvuotinen sota).
Sittenkuin kaikista M. T:n ja hänen
liittolaistensa ponnistuksista huolimatta Sleesia oli
pysyvästi menetetty (Hubertsburgin rauhanteossa
1763), M. T. taas kokonaan antautui
valtakuntansa sisällisen tilan kohottamiseen. Tässä
suhteessa hänen hallituksensa on erittäin huomattava.
Hallinto järjestettiin keskitys-periaatteen
mukaan: valtion tuloja enennettiin ja velkoja
vähennettiin; useita koulu- ja kasvatuslaitoksia,
m. m. kansakouluja perustettiin, kauppaa ja
maanviljelystä edistettiin; talonpoikain
päivä-työ-velvollisuutta lievennettiin, ja tämän säädyn
täj’dellistä vapauttamista maaorjuudesta
valmistettiin. Teollisuutta edistettiin varsinkin
Böömissä ja Määrissä, menetetyn Sleesian
teollisuusalueen korvaukseksi. Kidutus ja julmat
kuolemanrangaistukset poistettiin. Sotalaiton
järjestettiin Daunin johdolla uudestaan. Vaikka M. T.
olikin mieleltään hyvin kirkollinen, osasi hiin
torjua paavin ja papiston liialliset vaatimukset.
Kaikki M. T:n uudistukset osoittivat
valistunutta mieltä ja samalla viisasta varovaisuutta.
Pojalleen, uudistushaluiselle keisari Joosefille,
jonka M. T. kyllä 1765 oli nimittänyt
kanssa-hallitsijakseen, hän ei myöntänyt suurta
vaikutusvaltaa sisällisissä asioissa; ulkopolitiikkaa
Joosef sitävastoin sai Kaunitzin ohella johtaa. Vain
hyvin vastenmielisesti M. T. heidän
kehoituksis-taan taipui ottamaan osaa Puolan ensimäiseen
jakoon 1772. jossa Itävalta sai Itä-Galitsian.
Uudestaan syttyneen sodan Preussia vastaan, n. s.
ISaierin perimyssodan (1777-79), hän
neuvotteluillaan pian sai lopetetuksi. Itävallan M. T.
kuollessaan jätti vahvistuneena ja arvossa pidettynä.
Hänellä oli eteviä hallitsijan-ominaisuuksia ja
hän oli erittäin tunnollinen velvollisuuksiensa
täyttämisessä: hänen luonnettansa kaunistivat
ihmisen ja naisen parhaimmat avut:
ulkomuodoltaan hän oli kaunis ja esiintymiseltään
arvokas ja miellyttävä. Harva hallitsija on ollut
enemmän kansansa rakastama. M. T:n avioliitosta
syntyi 16 lasta. Pojista häntä seurasi
valtaistuimella keisari Joosef (Hl ja tätä Leopold, Toscanan
suurherttua: tyttäristä mainittakoon Maria
Karoliina, joka naitettiin Napolin kuninkaalle
Ferdinand IV:lie, ja Maria Antoinette, Ranskan
Lud-vik XVI:n puoliso (ks. Maria, Ranskan
ruhtinattaria 5). [v. Arneth, „Gesehichte Maria There
sias", sama. ..Maria Theresia"; v.
Zwiedineck-Sü-denhorst, ..Maria Theresia". M:n kirjeenvaihdon
Josef II :n. Maria Antoinetten y. m. kanssa ovat
julkaisseet v. Arneth ja Geffroy.] G. 11.
Maria-Teresian-taaleri (L e v a n t i n-t a
a-leri), isohko itäv. hopearaha, jonka leimassa
on keisarinna Maria Teresian kuva ja vuosiluku
1780. Itävallassa se ei enää ole käypänä rahina,
mutta sitä lyödään yhä edelleen suuret määrät
yksityisten tilauksesta, sillä sitä käytetään
vieläkin laajalti Sudanissa, Itä-Afrikassa ja
Arabiassa; arvoltaan = n. 5 Smk. 20 p.
Maria-Theresiopel ks. S z a b a d k a.
Mariaviitat, puol. katolinen lahko. sai alkunsa
1893, jolloin rouva Maria Franciska Koshnvska
kr.tolisen elämän elvyttämiseksi perusti
yhdyskunnan. johon kuului pappeja, nunnia ja maal
likkoja. Sen elämän-ohjeena oli oleva
fransiskaanien munkkisääntö ja sen esikuvana neitsyt
Marian elämä (lat. Mariae vita), josta lahko sit
temmin sai nimensä, ja se toimi perustamalla
kouluja, lastenhoitoloita ja edistämällä
säästäväisyyttä sekä yleensä vähäväkisten taloudellisia
oloja. Yhdyskunnan toiminta sai erityisen vauli
din senjälkeen kun teol. toht. Jan Kowalski 1900
oli tullut yhdyskunnan jäseneksi ja 1903 valittu
sen johtajaksi. Peläten kirkon auktoriteetin
heikkenemistä määräsi Varsovan arkkipiispa syk
syliä 1904 m:n yhdyskunnan hajoitettavaksi.
M. kääntyivät paavin puoleen ja pyysivät
toiminnalleen vahvistusta, mutta ilman menestystä.
Silloin Varsovan arkkipiispa erotti m:n papit
heidän viroistaan. Kowalski lähti talvella 1906
Roomaan ja paavi otti hänet ystävällisesti vas
taan. mutta Varsovan arkkipiispa julisti kaikki
m. pannaan ja kiihkoisat kansanjoukot
hyökkäsivät m:n päälle ja ryöstivät heidän kotejaan.
Keväällä 1906 paavikin julisti heidät pannaa i.
mutta sen sijaan Venäjän hallitus, toivoen 111:11
heikentävän Puolan katolista kirkkoa, antoi
yhdyskunnalle laillisen vahvistuksen. Paavin
pannajulistuksen johdosta 111. erosivat katolisesta
kirkosta ja järjestivät yleisessä kokouksessaan
Varsovassa syksyllä 1909 uskonnolliset olonsa
omaan tapaansa: jumalanpalvelus oli tapahtuva
kansan kielellä eikä latinaksi, katekismus tarkas
tettiin. paavin ylivalta kiellettiin, ja piispaksi
valittiin Kowalski ja abbedissaksi rouva Koslawsk.i.
Vanhain katolilaisten kongressissa Wienissä 1909
111. otettiin Utrechtin unioniin. Nykyään kuulunee
111:11 lahkoon yli puolentoista sadantuhannen
jäsentä. jotka ovat jaetut 07 seurakuntaan. Liike
011 yhä leviämässä; siitä 011 kuitenkin vaikea
saada oikeaa kuvaa, koska useat kansalliset pii
rit Puolassa, peläten liikkeen hajoittavan
kansallista yhtenäisyyttä, kohtelevat sitä suurella
kiihkolla.
Mariazell f-tse’lj. 1. Kauppala ja kuuluisi
pyhiinvaelluspaikka Itävallassa, Steiermarkiss 1
Salzan varrella; 1.499 as. (1900). Pyhiinvaellus
kirkossa (Unkarin kuninkaan Ludvik I :n perus
tama 1363. uusittu 1044) ou M:lie 1157
lahjoitettu y, 111 korkea ihmeitätekevä Neitsyt Marian
kuva: pyhiinvaeltajain lukumäärä vuosittain
100,000. — 2. K 1 e i 11-M. tunnettu
pyhiinvaelluspaikka Ala-Itävallassa. Triestingin varrella: 325
as. (1900).
Maribo fmtiribil/. 1. Amti Tanskassa, johon
kuuluvat Lolland ja Falster lähisaarilleen:
1.776 km1’. 115.658 as. i TO111. — 2. Edellämaini
tun amtin pääkaupunki Lollandin-saaren keski
osassa. M.-järven pohjoisrannalla; 3,874 as. (19111.
Nykobiug-Nakskovin rautatie kulkee M:n kautt 1:
sitäpaitsi rautatie 7.5 km pohjoiseen olevaan
Bandholmin satamapaikkaan. — M. johtaa
alkunsa 1416 perustetusta birgittiläis-luostarista.
joka 1621 lakkautettiin ja jonka tilukset
lahjoitettiin Soron akatemialle.
Marie = S :t Marie, ks. M aari a.
Marieberg f-riebä’rj J. 1. 1 ’/, manttaalin suu
ruinen rälssitila Lappträskin pitäjässä lähellä
kirkkoa. Oli 1500-luvulla Kappelby nimisenä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
