Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Martiaalinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111
Martinez Campos—Martinique
M. oli syväaatteinen ja lämminhenkinen
uskonnonfilosofi. Hän on esittänyt mielipiteitään niiden
kypsyneessä muodossa teoksissaan „Types of
ethical theory" (2 os., 1885), „A study" of
reli-gion" (2 os., 1888) ja ..The seat of authority in
religion" (1890). [Drummond ja Upton, „Life
and letters of J. M." (2 os.. 1901).] A. Gr.
Martinez Campos [-ti’nep], Arsenio
(1834-1900), esp. kenraali ja valtiomies: taisteli 1869-72
Kubassa kapinallisia ja sieltä palattuaan
karlis-teja vastaan. Huudatti jouluk. 1874 kuningatar
Isabellan pojan, prinssi Alfonson kuninkaaksi
(Alfonso XII). Tunnustukseksi hänet nimitettiin
kenraalikapteeniksi; vakiinnutti hallitsijan
aseman päättämällä karlistisodan. Tukahdutti 1877
kenraalikuvernöörinä Kuban kapinan, mutta kun
Cänovas del Castillon ministeristö ei tahtonut
hyväksyä hänen kapinallisille antamia
lupauksiaan, niin M. otti osaa tämän ministeristön
kukistamiseen, minkä jälkeen oli pääministerinä
maalisk.-jouluk. 1879 saamatta kuitenkaan Kuban
politiikkaansa perille ajetuksi: 1881-83
sotaministerinä Sagastan ministeristössä ja monta kertaa
senaatin puheenjohtajana. Johti 1894 retkeä
ka-bvleja vastaan Marokossa, ja 1895 hänet
lähetettiin Kubaan tukahduttamaan siellä uudelleen
syttynyttä kapinaa, mutta kutsuttiin jo 1896
takaisin. M. oli aina Espanjan kuningassuvun
luotettavin poliittinen neuvonantaja, johon
turvauduttiin varsinkin vaaran hetkellä. E. M-a.
Martini [ti’-], Giambattista (1706-84),
it. musiikkihistorioitsija, teoreetikko ja säveltäjä,
tunnettu nimellä Padre M. Liittyi jo nuorena
fransiskaanimunkistoon ja toimi v:sta 1725
kapellimestarina Bolognan fransiskaanikirkossa.
Saavutti yleisen maineen teoreetikkona.
Kaikkialta tulvi oppilaita hänen luokseen, ja Italiassa
häntä pidettiin alallaan suurimpana
auktoriteettina. Sävelsi oratoreja. messuja, urkusonaatteja
y. m. kirkkomusiikkia. Pääteokset: „Musiikin
histol ia" (vanha aika, 3 os. 1757, 1770, 1781), sekä
..Kontrapunktioppijakso" (2 os. 1774-75).. LK.
Martini [-tl’-] Olaus (1557-1609), Upsalan
arkkipiispa. Harjoitettuaan opintoja Upsalassa,
Wittenbergissä ja Rostockissa M. nimitettiin 1584
koulunrehtoriksi Nyköpingiin, oli pöytäkirjurina
Upsalan kokouksessa 1593, tuli 1594 Nyköpingin
kirkkoherraksi ja 1601 Ruotsin arkkipiispaksi.
Käsittäen kalleimmaksi tehtäväkseen Upsalan
kokouksessa juhlallisesti omaksutun luterilaisen ojiin
puolustamisen kaikkia harhasuuntia vastaan M.
joutui riitaan kalvinilaisuuteen taipuvan
kuningas Kaarle IX: n kanssa, joka sai mielipiteilleen
kannatusta oppineidenkin keskuudessa. M.
harrasti innolla kansanopetuksen edistämistä ja kir
kollisen järjestyksen vakiinnuttamista.
[Thyse-lius, ..Anteckningar om Olaus Martini" (1880).]
A. J. P-ä.
Martini 1. di Martino ]-ti’-], Simone
(n. 1283-1344), it. taidemaalari; Sienan koulua.
Duccio di Buoninsegnan etevin oppilas, saanut
vaikutusta ransk. gotiikasta. Paitsi Sienassa M.
työskenteli m. m. Orvietossa, Assisi’ssa ja
Pisassa, oli kuningas Robertin palveluksessa
Napolinsa ja lähti 1339 Benedictus XII:n
kutsumana paavien hoviin Avignoniin, jossa
työskenteli kuolemaansa saakka. M. oli Petrarcan
ylis-tämä taiteilija, jonka puhdasta kauneutta ja
miniatyyrimäistä hienoutta osoittavissa uskonnol
Simone Martini: Guidoriccio da Fogliani (1328}.
lisissä kuvissa ilmenee goottilais-romanttineu.
hellän haaveellinen sielunelämä. Hänen
teoksistaan mainittakoon Sienan Palazzo Pubblicon Sala
del consigliossa olevat freskot „Majestas-madouna"
(1315) ja sotapäällikkö Guidoriccio da Fogliani’11
ratsastajakuva (1328), pyhän Martinuksen
elämää esittävät freskot Assisi’n San Francescon
alakirkossa sekä taulukuva „Neitsyt Maarian
ilmestys" (maal. yhdessä Lippo Memmi’n kanssa
1333) Firenzen Uffizi-galleriassa. E. R-i\
Martinin- [-tä’-J 1. martiinimenetelmä ks.
Rauta.
Martinin- [-tä’-J I. martiiniprosessi ks.
Rauta.
Martinique [-ni’k], Ranskalle kuuluva saari
Länsi-Intiassa, Pieniä-Antilleja, 40 km etelään
Dominicasta ja 35 km pohjoiseen Santa Luciasta:
9S7 km1, 182,024 as. (1906), 184 km2:llä. —
Länsirannikolla syvälle sisään tunkeutuva
Fort-de-Francen-lahti jakaa M:n korkeampaan pohjoiseen
ja matalampaan eteläiseen osaan. Läpeensä
tuliperäisistä aineksista syntyneestä vuoriperustasta
kohoavat tulivuorenkeilat, joita viime aikoihin
asti oli totuttu pitämään sammuneina;
pohjoisosassa on Mont Pelée 1,350 m ja Piton de Carbet
1.207 m, eteläosassa Mont Vauclin 505 m. yi.
merenp. Fort-de-Francen-lah(len pohjukassa
levittäytyy M:n ainoa tasankoseutu, jonka kautta
huomattavimmat M:n monista joista juoksevat.
Ilmasto on kuuma (v:n keskilämpö
Fort-de-Fran-cessa + 25,6° C), vaikka pasaatituulet tekevät sen
siedettäväksi. Sadetta saadaan runsaasti (yli
2.000 mm v:ssa), eniten kesä-lokak.
Pyörremyrskyt, Antillien vitsaukset, esiintyvät
verrattain harvoin. Kasvullisuus ja eläimistö on
Länsi-Intian tavallinen; metsät peittivät 1899 24 %,
savannit 18 % pinta-alasta. — Kieleltään ja
mieleltään ranskalaisista asukkaista on ehkä 10,000
valkoista, loput neekereitä ja mulatteja.
Elinkeinoina he harjoittavat hiukan karjanhoitoa, mutta
etupäässä maanviljelystä. Sokeriruoko (tuotu
saarelle 1650), kaakao, kahvi (tuotu 1723), tupakka
ja puuvilla ovat tärkeimmät kauppakasvit.
Pienemmällä alalla (151 km2) kuin edellämainittuja
viljellään bataatteja, jams-juurta, maniokkia
y. m. ravintokasveja. Teollisuutta edustaa 15
so-keri- ja 63 rommitehdasta (1910). — V. 1910 oli
viennin arvo 27,s milj. mk. (sokeri 15.8 ja rommi
7.1 milj. mk.) ja tuonnin 19,6 milj. mk.
Satamissa, joista tärkein on M:n pääkaupunki
Fort-de-France (27,069 as. 1906), selvitettiin 1910
0,s milj. netto rek.-ton. aluksia. M:sta haarautuu
useita merenalaisia kaapeleita. — M:n pankin
pääoma on 3 milj. mk. — Hallintoa hoitaa ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
