Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Martinius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
Martin- 1. martiinivalanteet—Marttyyri
116
henä tullen Esztergomin arkkipiispaksi ja
kardinaaliksi. Mutta hänen jatkuvat suhteensa
turkkilaisiin herättivät Ferdinandissa ja Castaldossa
epäluuloja, ja jouluk. 17 p. 1551 viimemainittu
murhautti hänet. Useimmat uudemmat
historiantutkijat eivät pidä M:ia petturina. Loistavan
kuvauksen on hänestä antanut Jökai romaanissaan
„Yrjö veli". J. F.
Martin-
tä’J 1. martiinivalanteet, ne [-valanteet, joita valurautaa 1. -terästä
martiinimenetel-niän mukaan valmistettaessa saadaan, ks. Haut a.
O. A. A.
Martiny [-ti’-]. A lex is Hans Benno
(s. 1836), saks. professori, kokenut ja uuttera
tiedemies meijeritalouden alalla, ensimäinen. joka
■Saksassa osoitti meijeritalouden suuren
merkityksen maanviljelykselle, on sittemmin ollut
huomattavin aloitteentekijä ja toimija Saksan
maitotalouden järkiperäiselle kannalle saattamisessa.
Perusti 1871 ensimäisen saks. tunnetun
maito-taloudellisen aikakauslehden „Die Milehzeitung".
Samoin M:n aloitteesta perustettiin 1874
kansainvälinen, maitotalouden kaikinpuolista edistystä
tarkoittava yhdistys „Milchwirtschaftlicher
Ver-ein" (v:sta 1894 nimellä ,.Deutscher
Milchwirt-schaftlicher Verein"), nykyäänkin siellä alallaan
merkittävin. M:n monista teoksista ovat
huomattavimmat: „Die Mileli, ihr Wesen und ihre
Verwertung" (1871), „Milchwirtschaftliches
Ta-sclienhuch" (1877-1913) ; „Wörterbuch der
Milcli-wirtschaft äller Länder" (1891 ja 1907); „Kirne
und Girbe" (1895); ,,Geschichte d.
Rahmgewin-nung" (1909); „Vor hundert Jahren" (1911)
v m. E. v. K.
Martius [-tsius], Karl Friedrich
Philipp von (1794-1868), saks. kasvitieteilijä ja
tutkimusmatkailija, oli aikansa tuotteliaimpia
luonnonhistoriallisia ja maantieteellisiä
kirjailijoita sekä kuuluisa luennoitsija. Opiskeli aluksi
lääketiedettä Erlangenissa, v:sta 1826
kasvitieteen professori Miinchenissä. Otti osaa 1817-20
Brasiliaan tehtyyn tieteelliseen tutkimusmatkaan,
joka tuloksiltaan oli 19:nnen vuosis.
arvokkaimpia. Matkatoverinsa eläintieteilijä Spixin kanssa
hän julkaisi laajan yleisteoksen ..Reise in
Brasi-lien" (1824-31). Kasvit, tulokset julkaistiin useissa
laajoissa teoksissa, joista ennen muita on
mainittava v:sta 1840 lähtien lukuisain
erikoistut-kijain avulla toimitettu „Flora brasiliensis",
41-osainen, suurenmoinen teos, joka valmistui vasta
1906, siis puoli vuosisataa tekijän kuoleman
jälkeen. M. julkaisi myös useita kansatieteellisiä
teoksia, esim. „Beiträge zur Ethnographie und
Sprachenkunde Amerikas" (1867).
Martius-kelta [-tsius-], manchesterkelta,
n a f t a 1 i i n i k e 11 a, naftolikelta,
keltainen väriaine, jota valmistetaan
naftolisulfo-haposta tai naftyliamiinista nitraamalla.
Liukenee veteen ja alkoholiin. Käytetään villan
värjäykseen, kultavernissan valmistukseen y. m.
J. V.
Marto. 1. Kasvit., mykerökukinnon lyhyt
laajentunut lapakko (vrt. Kukinto ja
Mykerö-kukkaiset). M. on muodoltaan vaihteleva,
pinta voi olla paljas, karva- tai suomupeitteinen.
- 2. M.-sanaa käytetään myös merkitsemään
hedelmätöntä kasvia tai eläintä (etenkin
kotieläimistä puhuen).
Martta-yhdistys perustettiin keväällä 1899.
Sen tarkoituksena on levittää naisten keskuuteen
valistusta, herättää toimintahalua sekä edistää
tietoja sellaisissa käytännöllisen työn haaroissa,
joita etupäässä voidaan suorittaa kodeissa ja
kotien kautta. Huomattavan osan toiminnassa
muodostaa puutarhanhoito ja kananhoito. —
M.-y. levittää kansantajuista kirjallisuutta ja
julkaisee omaa aikakauslehteä, „Emäntälehti". —
Keskustoimikunta, jossa on 15 jäsentä, niistä 3
maaseudulta, sijaitsee Helsingissä. Haaraosastoja
on ympäri koko maata (1913 lähes 200). i-i A’.
Martti (myös Herra Martti), saarnamies
ja lainkääntäjä. Tietomme Herra Martista ovat
jotenkin niukat. V:n 1550 seuduissa hänet
mainitaan Tukholman suomalaisen seurakunnan
kappalaisena. Hän on, todennäköisesti 1548,
kääntänyt kuningas Ivristofferin maanlain suomeksi.
Käännöksen kieli osoittaa M:n olleen kotoisin
Lounais-Suomesta, Rauman ja Turun väliseltä
alueelta. Martin käännöstä on epäilemättä
jonkun verran lakiasiainkäsittelyssä meillä käytetty,
päättäen siitä, että siitä on säilynyt useita eri
käsikirjoituksia. Tämä käännös on aikaisekseen
melkoisen onnistunut. Pahimpana vikana on,
ettei muutamia alkutekstin sanoja ole oikein
ymmärretty. Niinpä on mälsägande (=
asianomainen) käännetty „syvnsanojaksi", bodriigt (=
koti-varkaus) „paatinsiirtämiseksi" j. n. e. (vrt. L a i
n-suomennokset). II. O.
Marttila (ruots. S:t M å r t e n s, ennen myös
Nybygd i Nyby). 1. Kunta. Turun ja
Porin 1., Maskun klilak..
Marttilan-Kosken-Karinaisten-Tarvasjoen nimismiesp.; kirkolle 18
km Kyrön rautatieasemalta (Turun-Toijalan
radalla) ja 25 km Paimion rautatieasemalta
(Turun-Karjan radalla). Pinta-ala 193.» km",
josta viljeltyä maata (1910) 6.646 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 1,151 ha). Manttaalimäärä
35 talonsavuja 143. torpansavuja 182 ja muita
saviija 314 (1907). 2,931 as. (1912); M:ssa (ynnä
Karinaisissa) oli v. 1901 920 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 563:11a. 514 hevosta.
1,824 nautaa (1910). — Kansakouluja 3 (1913).
Kunnanlääkäri yhteinen Marttilan, Kosken,
Karinaisten ja Tarvasjoen kanssa. Apteekki.
Säästöpankki. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Perniön rovastik.; erotettu
aikoinaan joko Uskelasta tai Halikosta, mainitaan
omana seurakuntana jo 1409. M:aan ovat
kuuluneet Karinainen, Koski ja Tarvasjoki (1.
Eurai-nen), jotka kaikki nykyjään ovat itsenäisiä
klirak:ia. Kirkko puusta, rak. 1765. [K.
Killinen, „Kiinteitä muinaisjäännöksiä Maskun
kihlakunnassa", sivv. 52-67 (Suom. muinaism.-yhd.
aikak. III) ; erinäisiä laajempia tutkielmia ja
kuvauksia M:n pitäjästä sisältävät ,,Uuden
Auran" N :t 242 ja 245 v. 1911; S. G. Elmgren.
..Beskrifning öfver S:t Màrtens soeken" (Suomi I
N:o 17) : Edv. Sjöman. ..Puolituhatta vuotta.
Muistelmia Marttilan seurakunnista 1409-1909"
(1909).] L. H-nen.
Marttyyri (kreik. martyros = todistaja),
henkilö, joka kärsii vakaumuksensa tähden.
Vanhassa kirkossa sanottiin m:eiksi niitä kristittyjä,
jotka menivät kuolemaan uskonsa tähden. M:eja
kunnioitettiin jo varhain. M.-kuolemaa pidettiin
verikasteena, joka korvasi vesikasteen ja sovitti
suuretkin rikkomukset. Sentähden sanottiin m:n
kuolinpäiviä heidän syntymäpäivikseen (vataH-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
