Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mary ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-23
Marzipan—Masai
124
Chesapeake-lahteeu; suurimmat ovat Potomac ja
Susquehanna. Ilmasto rannikkotasangolla,
etenkin sen eteläosassa 011 lämmin, kesät kuumat,
talvet leudot; sisämaan ilmasto 011 jokseenkin
koleaa. Sataa yli 1,000 mm. — Kasvullisuus.
Metsiä on pahasti hävitetty; tammea, pyökkiä,
vaahteraa y. m. on kuitenkin vielä melkoiset
määrät. Metsämaata oli 1907 35 % (1900 44 %).
Suuremmat metsä e 1 ä i m e t 011 hävitetty; syrjäisillä
seuduilla tapaa kuitenkin silloin tällöin hirviä,
karhuja, ilveksiä. Vesilintumaailma on rikas. —
Asukkaista (1800: 380,546; 1850: 687,049;
1900: 1,188,044) oli 1900 93,934 ulkomailla
syntynyttä (näistä vain parikymmentä suomalaista),
ja 19,s % neekereitä ja mulatteja.
Uskontokuntain jäsenistä 35,s % oli roomalais-katolilaisia;
väestön enemmistö on protestantteja.
E 1 i n.k e i n o i s t a on maanviljelys tärkein;
55,s % maasta 011 viljeltyä. Mainittavimmat
viljelyskasvit: maissi, vehnä, peruna,
puutarhakasvit, hedelmäpuut ja -pensaat, tupakka (sato nyk.
8-12 milj. kg vuosittain; oli 1700-luvun
jälkipuoliskolle asti valtion päätuote). Karjatalouden
huomattavimmat haarat ovat nautakarjan- ja
si-kainhoito. — Lännessä M:n alueelle ulottuu
Cum-berlandin kivihiiliseutu; kivihiili on tärkein
vuorityöntuote, 1910 4,? milj. ton. (arvo 30,j milj.
mk.). Rautamalmia saadaan vähän.
Rakennus-kiveä (graniittia, kalkkikiveä, marmoria)
louhittiin 1909 5,i milj. mk:n arvosta. Kalastus on
tärkeä: osterinpyynti Chesapeake-lahden
matalikoilla tuottaa enemmän kuin missään muussa
valtiossa. Koko kalastuksen tuotannon arvo 1908 oli
17 milj. mk., josta suurin osa tuli ostereiden osalle.
— Teollisuus on monipuolinen; tärkeimmät
haarat ovat vaatetusteollisuus, jossa samoinkuin
hedelmä- ja osterisäilykkeiden valmistamisessa M.
on Yhdysvaltain etevimpiä valtioita, metalli-,
kone-, tupakkateollisuus. Koko teollisuuden
tuotantoarvo 1909 oli 1,642 milj. mk. (1905: 1,259
milj. mk., josta 62,s % tuli Baltiinoren osalle). —
Liikennettä edistävät erinomaiset vesitiet sekä
3,484 km rautateitä (1909). Tärkein
kauppakaupunki on Baltimore, jossa 1910 asui 43,1 %
valtion asukkaista.
Koulunkäynti on pakollinen; 1910 valtion
kansa- ja oppikouluissa oli 239,420 oppilasta,
joista 43,802 neekeriä. Valtio ei ylläpidä mitään
korkeakoulua, mutta antaa avustusta tunnetulle
Johns Hopkins universitylle (per. 1876)
Balti-moressa. Muita yksityisiä korkeakoulujen
tapaisia laitoksia on n. 20.
Hallitusmuoto on v:lta 1867. Kuvernööri
valitaan 4 v:ksi. Eduskunnan muodostaa
27-jäseni-nen senaatti ja edustajakamari, jonka jäsenet,
101 luvultaan, valitaan 2 v:ksi. Yhdysvaltain
kongressiin M. lähettää 2 senaattoria ja 6
edustajaa. Pääkaupunki on Annapolis (8,609 as.
1910), Chesapeake-lahden rannalla, etelään
Balti-moresta.
Historia. V. 1632 Kaarle 1 läänitti M:n
alueen sir George Calvertille, Baltimoren lordille,
ja seur. v. Leonard Calvert, sillävälin kuolleen
lordin toinen poika, kahdella aluksella vei sinne
200 uutisasukasta. Uudelle siirtolalle annettiin
nimi kuningatar Henriette Marien mukaan
(„Ma-rian 1. Maryn maa"). Calvert ja ensimäiset
siirtolaiset olivat katolilaisia ja siirtokunnasta oli
aiottu turvapaikka Englannin katolilaisille, mutta
muille uskontokunnille oli kuitenkin myönnetty
uskonvapaus. V. 1688 Englannin hallitus otti ta
kaisin M:n sen omistajalta ja Englannin valtio
kirkko tehtiin yksinvallitsevaksi. Kun Calvertin
suvun päämies 1714 oli kääntynyt
protestanttisuuteen, sai hän M:n takaisin. Pennsylvanian
kanssa oli jo varhain syntynyt riitaisuuksia
rajasta, jonka johdosta kaksi englantilaista mate
maatikkoa Charles Mason ja Jeremiah Dixon.
saivat toimekseen rajan käynnin (1763-67). Tätä
rajaa sekä sen jatkoa länteen (Mason and
Dixon 1 i n e) pidettiin sitten orjavaltioiden
pohjoisrajana. Vallankumouksessa M. kannatti
vapaudenjulistusta ja tuli siten olemaan yksi Yli
dysvaltain 13 alkuvaltiosta. V. 1790 M. luovutti
lounaisrajaltaan 181 km!:n suuruisen alueen
valtakunnan pääkaupungin perustamiseksi.
Orja-sodassa 1861-65 M. puolittain pakosta liittyi poh
joisvaltioihin. E. E. K.
Marzipan ks. Marsipaani.
Masaassi ks. Massaasi.
Masaby /-byj, rautatieasema (V 1.)
Helsingin-Karjan rataosalla, Köklaksin ja Kirkkonummen
asemien välillä, 30 km Helsingistä. L. Il-nen.
Masaccio [za’tso], Tommaso di sei Gio
vanni di Mon e Guidi (1401-28),
firenzeläinen taidemaalari, realistisen suunnan alkaja
ja normaalimestari 1400-luvun it.
maalaustaiteessa. Käänteentekeviksi ovat tulleet M:n
freskot Firenzen Carmine-kirkon
Brancacci-kappe-lissa, jonne hän opettajansa Masolinon (ks. t.)
töitä jatkaen maalasi Aatamin ja Eevan
karkoituksen paratiisista, veroraha-kohtauksen, osia
kuninkaanpojan herättämistä esittävästä kuvasta
(sen on lopettanut ja kappelin maalaustyön
päättänyt Filippino Lippi) sekä lisäksi kolme
kuvaa p. Pietarin elämästä (Pietari parantaa
sairaita, kastaa, jakaa almuja). M:n taiteen
luonne on monumentaalinen ja tyynen ratihalli
nen; siinä on sanottu olevan „painavaa voimaa".
Erityistä huomiota on kaikkina aikoina tunti
joissa herättänyt M:n ytimekäs, synteettinen
taito kuvata ihmistä, jonka ruumiillisuuden hän
saa tuoduksi varmasti esille. [M. Creutz,
,,Masaccio" (1908), Knudtzon, „En brochure om
Masaccio" (1900).] O. O.
Masai f-i’] (1. M as sai), Koillis-Afrikan nee
keri-seemiläis-haamilaisiin sekakansoihin kuuluva
kansakunta. Pääosa siitä asuu paimentolaisina
Englannin ja Saksan Itä-Afrikassa Kenian ja
Ki-lima Ndzaron seuduilla olevilla ylätasankoaroilla.
Tänne se on tullut Niilin itäpuolelta, jossa asues
saan m. vielä oli yhtenä heimokuntana;
sittemmin se jakaantui varsinaisiin m:hin (oigob) ja
näiden kukistamiin maataviljeleviin
wakuafi-hei-moihin. -— M.-mies on varteva (keskipituus 182
cm) ja solakka; vinot silmät ja ulkonevat
poskipäät muistuttavat mongolia, siro, suora nenä
indoeurooppalaista. Tukka on pitempi kuin neekerin,
mutta pidetään tyystin kerittynä. Vaatetuksena
käytetään nahka- ja kangasviittoja; sota-asussa
pistää silmään kasvoja kehystävä tuuhea
sulkapäähine sekä saven ja rasvan sekoituksella maalattu
iho (ks. Afrikka, kuvaliite Afr. kansantyyp
pejä II). Sota-aseena on pitkä, leveäkärkinen kei
liäs; kilpi on vuodasta, pitkulainen, väreillä kau
nistettu. Jousta ja tuliaseita ei juuri käytetii
Asumukset ovat sangen yksinkertaisia; huone
ja talouskaluja vain nimeksi. Yksinomainen elin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
