Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Masaniello ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
127
Masereerautunut—Masku
128
viljava rannikkotasanko on vain 15-20 km leveä,
huonosatamainen. Vuoristot ovat metsäin
peittämät. Ilmasto talvellakin lämmin, paitsi
ylempänä sisämaassa; kesällä epäterveellinen.
Persian kieltä puhuvat asukkaat ovat sangen
sivistymättömiä, kohtelevat muukalaisia
ylenkatseellisesti ja vihamielisesti. He harjoittavat
maanviljelystä ja karjanhoitoa, kalastusta ja
metsästystä. Kauppa tapahtuu Venäjän kanssa
(kauppapaikat: Barferus ja Mesediser). Pääkaupunki Sari.
— M. on osa kreikkalaisten Hvrkaniasta.
Fir-dausi kiittää sen miesten urhoollisuutta ja sen
luonnon kauneutta. Abbas Suuren aikana
(k. 1628) oli M:n kukoistuskausi; hänen
puutarhoistaan ja huvilinnoistaan on vielä suurenmoisia
raunioita. (E. E. K.)
Masereerautunut (lat. mäcerä’re = pehmentää).
Tavallista pehmeämpään tilaan muuttunutta
kudosta sanotaan m:ksi. Esimerkkinä
masereerau-tumisesta mainittakoon kohtuun kuollut ja siellä
jonkun aikaa ollut sikiö, mahalaukun itsesulatus
(aulodigestio), mätäneminen, lihan luista
erottaminen vedessä mädättämällä luurankoja
valmistettaessa j. n. e. Farm-.ssa tarkoitetaan
mase-reerauksella pieneksi hakatuissa kasvikunnan
tuotteissa olevain liukenevain aineiden
liuottamista sopivassa lämmössä veteen, alkoholiin,
eetteriin j. n. e. Y. K.
Masina (ruots. maskin, lat. mächina), kone;
höyrylaiva, veturi.
Masing [mäzirjlc], Otto Wilhelm
(1763-1830), vir. pappi ja kirjailija. M:n isä oli
lukkari ja suku on virolaista alkuperää
(Masing = maasik, mansikka). Saatuaan
yliopisto-sivistvksensä Torgaussa ja Haliessa M. oli ensin
jonkun vuoden kotiopettajana. V:sta 1788
lähtien kuolemaansa asti hän palveli pappina,
hoitaen erilaisia papillisia luottamustoimia. Mutta
varsinkin on huomattava hänen runsas ja
monipuolinen kirjallinen toimintansa, suoritettu sekä
saksaksi että erittäinkin viroksi: aapinen,
katekismus ja muita hengellisiä kirjoja, laskuoppi,
selontekoja viron kielen oikeinkirjoituksesta,
ka-lentereita j. n. e. M. on käännöksissään m. m.
kehittänyt viron käyttöä lakikielenä:
„Tallo-rahwa seadus" (1820). Seur. v. hän alkoi
toimittaa vironkielistä sanomalehteä, „Maarahwa
näddalaleht" („Viron kansan viikkolehti"), jota
ilmestyi numero viikossa neljänä vuotena (1821-23
ja 1825). Tämä virolainen lehti, toinen järjes
tyksessä (ensimäinen lehti syntyi ja kuoli 1806),
muistuttaa sisällykseltään Beckerin „Turun
Viikkosanomia", jotka näyttävät olleenkin
virolaisen lehden esikuvana. — Erikseen on
mainittava M:n ansiot viron kielen
oikeinkirjoituksen kehittämisessä. Hän on keksinyt ja alkanut
ensimäisenä käyttää omaa merkkiä eräälle
virolaiselle äänteelle, takaiselle e:lle, jota ennen oli
monella eri tavalla kirjoitettu; tämä merkki on 5.
Muut M:n ortografiset parannusyritykset eivät
saaneet kannatusta, ja vasta Eduard Ahrens
vakaannutti viron nykyisen suomen kielen
mukaisen oikeinkirjoituksen. H. O.
Masinissa
ni’-J, Massylian (Itä-Numidian)
kuningas 238-149 e. Kr. Toisessa puunilaissodassa
M. ensin oli karthagolaisten puolella, mutta kun
sota kääntyi roomalaisille suotuisaksi, liittyi hän
näihin ja auttoi Scipiota Karthagon alueiden [-valloittamisessa. Roomalaisten turvissa M. sitten
yhä laajensi valtaansa Karthagon kustannuksella,
kunnes karthagolaiset roomalaisten kanssa
tehdystä pakkosopimuksesta huolimatta ryhtyivät
taisteluun häntä vastaan v. 150, mikä
roomalaisille oli sopivana aiheena aloittaa lopullinen
hyvityssota Karthagoa vastaan. Nähdessään
vallanhimossaan edistäneensä vain afrikkalaisten
valtioiden tuhoa M. vastenmielisesti antoi apuansa
roomalaisten sotatoimille, mutta kuolikin ennen
sodan päättymistä 90-vuotiaana. Hänen
valtakuntansa jakoi nuorempi Scipio hänen kolmen
poikansa Micipsan, Gulussan ja Mastanabalin
kesken. E. H-l.
Masinisti (ruots. maskinist), koneenkäyttäjä.
Maskat 1. M u s c a t, Oman in sulttaanikunnan
pääkaupunki, Etelä-Arabian itärannikolla,
Oma-nin-lahden rannalla; Matra nimisen etukaupungin
keralla n. 24,000 as. M. sijaitsee jyrkkien
kallioiden ympäröimäu, hyvän ankkuripaikan
tar-joovan lahden perukassa; maanpuolelta M:ia
ympäröi 4-5 m korkea muuri. Ilmasto on kuuma,
vähäsateinen. -— Kaupungin kadut ovat likaiset,
mutkaiset, talot vähäpätöiset, rappeutumista
todistavat. M. on tärkeä kauppapaikka;
sulttaanikin harjoittaa laajaa kauppaa. Tilivuotena 1910-11
viennin (etupäässä taateleita) arvo 6,s, tuonnin
(riisiä, sotatarpeita, sokeria y. m.) 9,8 milj. mk.
Sam. v. satamassa selvitettiin 355,325 netto
rek.-ton. aluksia (näistä 323,071 ton. englantilaisia).
— M:n valloittivat portugalilaiset 1508; 1650
arabialaiset karkoittivat heidät. M:sta tuli
silloin mahtava arab. kauppa- ja sivistyskeskus,
joka 1700-luvulla valloitti useita tärkeitä port.
alueita Itä-Afrikassa, m. m. Sansibarin. V. 1856
viimemainittu erkani itsenäiseksi
sulttaanikunnaksi. E. E. K.
Maskeerata (ks. Maski), asettaa naamio
kasvojen eteen, naamioida; kätkeä asettamalla
jotakin suojaksi eteen; peitellä, tehdä jotakin
ulkonäöltään harhaanjohtavaksi; biljardipelissä
pallo on maskeerattu kun sen ja pelaajan oman
pallon välissä on tiellä kolmas pallo (maski).
Maskeraati (ruots. maskerad; vrt. Maski),
naamiaiset, naamiohuvit.
Maski (ransk. masque, it. maschera, < arab.
maskharat = ilvehtijä, ilveily), naamio 1. naamari;
ampuma-alan ympärillä olevat pensaat, puut.
aidat y. m. s., jotka estävät vihollista näkemästä
suoritettavia liikkeitä (milloin ei ole olemassa
sopivia luonnonesineitä, asetetaan kentälle
irtonaisia puita, viljakuhilaita, luodaan kumpuja j. n. e.);
yleensä kaikki mikä on omiansa peittämään
sotavarusten varsinaisen luonteen.
Maskin- och Brobyggnads a.-b. ks.
Koneja siltarakennus o.-y.
Maskopia (väännös hollant. sanasta
maal-schappij), kauppaseura; salainen yhteys.
Masku. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Maskun kihlak., Maskun-Vahdon-Nousiaisten
nimis-miesp.; kirkolle Naantalista 16 km. Turusta
18 km. Pinta-ala 83,s km1, josta viljeltyä maata
(1910) 2,841 ha (siinä luvussa luonnonniityt 156
ha). Manttaalimäärä 48 J/j, talonsavuja 92,
torpan-savuja 50 ja muita savuja 232 (1907). 1,541 as.
(1Ö12), joista ruotsinkielisiä 6. 332 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 187 (1901). 329 hevosta, 1,086 nautaa (1910).
— Kansakouluja 3 (1913). Säästöpankki
(Maskun y. m. kuntien). — Vanhoja kartanoita: Kan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
