Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matkailu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
155
maan käsittäviä yhdistyksiä. Niinpä syntyi v.
1869 Itävaltalainen m.-seura (österreichischer
Touristenklui), ja 1883 yhtyivät Saksan eri
seurat yhdeksi liitoksi. Yhdessä m.-toimistojen kanssa
nämä seurat huolehtivat m.-olojen
järjestämisestä. — Paitsi yksityisten tekemiä matkoja
järjestetään myöskin joukkomatkueita, jotka
varsinkin viime aikoina ovat saavuttaneet suurta
kannatusta. Meillä on m.-toimisto Finlandia
järjestänyt tällaisia viimeisinä vuosina Englantiin
Välimerenmaihin y. m. — Kansantaloudelliselta
kannalta m. voi eri maille tulla hyvinkin
tuntuvaksi tulojen lisääjäksi. Niinpä laskevat Sveitsi
ja Norja m:sta kertyvät tulonsa kymmenissä
miljoonissa markoissa, ja Suomeenkin matkailijain
ja kylpylaitoksissamme oleskelevien
ulkomaalaisten tuomat lisätulot on arvioitu vuosittain
nousevan 4-5 milj. mk:aan. E. K-ri.
Matkailutoimistot. Järjestäessään
matkailu-oloja ovat matkailijayhdistykset huomanneet
välttämättömäksi perustaa erikoisia toimistoja, jotka
neuvojen ja tiedonantojen ohella välittävät
yleisölle pilettejä, hankkivat huoneita ja asumuksia
y. m. s. Yksityisten aloitteestakin on sellaisia
järjestetty, osittain ovat rautatiet ja
höyrylaiva-yhtiöt niitä ylläpitäneet. Vanhin ja tunnetuin
matkailutoimistoista on engl. Thos. Cook & Sons,
jolla on toimistoja Englannin ulkopuolellakin. Se
järjestää m. m. jokavuotisia
pyhiinvaellusmatkoja Palestiinaan ja Mekkaan. 1860- ja
1870-lu-vuilla perustettiin Saksassakin yksityisten
aloitteesta ensimäiset matkailutoimistot. Saksassa ovat
eri höyrylaivayhtiöiden toimistot kuitenkin
enimmin käytettyjä tässä suhteessa. — Meillä toimi
Suomen matkailijayhdistyksen toimisto
aikaisemmin yksin välittäen myöskin pilettien myyntiä.
Vuodesta 1909 lähtien on toiminut valtion
rautateiden, Suomen höyrvlaivaosakeyhtiön ja
Höyry-laivayhtiö Boren yhdessä matkailijayhdistyksen
kanssa järjestämä ja ylläpitämä Suo m e n m a
t-kail u toimisto, joka välittää pilettejä
koti-ja ulkomaisille rautateille ja höyrylaivalinjoille
ja on yhteydessä ulkomaisten m:jen kanssa
välittäen niiden matka- ja hotelli-kuponkisarjoja.
E. li-ri.
Matkakirjallisuus. Sitä myöten kuin
matkailu on tullut yleisemmäksi, on erikoisten
matkailijain tarvetta silmälläpitävien oppaiden ja
selostusten julkaiseminen käynyt
välttämättömäksi. Jo aikaisemminkin julkaistut
matkakertomukset voivat osaltaan tyydyttää tätä tarvetta,
ja vasta viime vuosisadalla, samoihin aikoihin kuin
matkailuharrastus laajemmassa määrässä heräsi,
alettiin yhtenäisiä, suorastaan matkailijoita
varten toimitettuja opaskirjasia julkaista.
Vanhimpia tällaisia ovat Bädekerin matkakäsikirjat,
„Bä-dekers Reisehandbiiclier", joiden ensimäinen osa
ilmestyi 1828. Nykyään sisältyy niihin jo eri
osina kaikki mahdolliset matkailumaat, ja ne ovat
ilmestyneet lukuisina painoksina. Yhtä vanhat
ovat myöskin Murrayn englanninkieliset
opaskirjat, „IIandbooks for travellers", joiden
ensimäinen osa ilmestyi 1829. Myöhemmistä ovat
näitten rinnalla saavuttaneet suosiota saksankieliset
Wörlin matkaoppaat. Eri maitten
matkailijayhdistykset ovat myöskin julkaisseet oppaita. Niinpä
on täydellisimmän matkakäsikirjan Suomesta
julkaissut Suomen matkailijayhdistys. — Matkakäs:
kirjojen ohella ovat käsikartat huomattavimmat
156
matkailijayhdistysten julkaisemasta m:sta. Paitsi
yleisiä karttoja on useissa maissa julkaistu
erikoisia polkupyörä- ja automobiiliteitä selostelevia
karttalehtisiä. — M:een kuuluvat vielä
matkailutoimistojen ja -yhdistysten julkaisemat
erikieliset selostukset matkateistä, huomattavimmista
nähtävyyksistä ja paikkakunnista. E. K-ri.
Matkakoski, koski Tornionjoen alajuoksulla
Vuoennonkosken alapuolella n. 35 km Torniosta
pohjoiseen; putouksen pituus 400 m.
putouskor-keus 5,2 m, hevosvoimamäärä (matalan veden
aikaan) 9,291. h. H-nen.
Matkanmittaaja ks. Askelenlukija ja
Iskunlukija.
Matkarahat. Paitsi vakinaista palkkaa ja
palkkiota voi virkamies virastaan kantaa
muitakin palkkaetuja, niinkuin vuokra-ja matkarahoja.
M. tav. kuuluvat sellaisiin virkoihin, jotka
haltijaltaan vaativat matkojen toimittamista. M.
suoritetaan joko matkustussäännön mukaan tahi
viran rahasääntöön otetulla määrällä. A. Ch.
Matkaselkä, rautatienasema (IV 1.)
Sortavalan-Joensuun rata-osalla 39 km Sortavalasta,
94 km Joensuuhun; etäisyys Viipurista 217 km,
Helsingistä 530 km. L. H-nen.
Matkijalintu (Mimus poly ijlottus) on
pohjois-amer., rastaankokoinen ja rastaansukuinen
varpuslintu. M. on tunnettu erinomaisen hyvästä
laulutaidostaan, jota lintujentuntijat pitävät
satakielenkin laulua parempana. Osaa lisäksi matkia
etevästi mitä erilaisimpia ääniä. Asustaa
lehdoissa ja puutarhoissa, enimmäkseen
ihmisasuntojen läheisyydessä. Euroopassa tuttu
häkkilintuna. Puku vaatimaton: selkäpuoli ruskeahkon
harmaa, siivet tummanruskeat, alapuolet
puhtaanvalkoiset. E. W. S.
Matkiminen esiintyy lähinnä n. s.
matkimis-liikkeenä 1. sellaisena ruumiinliikkeenä, joka
välittömästi aiheutuu siitä, että yksilö on
huomannut toisen tekevän saman liikkeen. Koska
mat-kimisliike niinmuodoin liittyy havainto- tai
mielikuvaan, joka yksilöllä on toisen tekemästä
liikkeestä, niin se voidaan lukea n. s. ideomotoristen
liikkeiden joukkoon. M:n esineenä saattaa
myöskin olla yksilön itsensä aikaisemmin tekemä liike
(itsensämatkiminen). Lähinnä m. esiintyy toisen
tai omien ruumiinliikkeiden jäljittelynä;
silloinkin kun yksilö matkii esim. toisen henkilön
is-tumistapaa tai muuta liikkumatonta
ruumiin-asentoa, saattaa katsoa hänen käyttäytymisensä
perustuvan ruumiinliikkeitä välittävien lihasten
jännitys- ja herpoamistoimintoiliin. Mutta m:n
käsite laajenee, kun otetaan huomioon, että m:n
esineinä saattavat olla myöskin ulkonaiset
luonnonilmiöt, esim. luonnonäänet tai -muodot, joita
yksilö hengityselimillään tai ruumiinasennoillaan
jäljittelee, taikka myöskin henkiset ilmiöt, esim.
ajatukset, jotka ilmaistaan ulkonaisin keinoin.
M:n tavallinen järjestys on, että yksilö aluksi
jäljittelee vain ulkonaisesti ja puolittain
itsetiedottomasti, esim. pukeutuu ahtaaseen
muodikkaaseen hameeseen tai tekee tavan mukaan
kohte-liaisuuskäyntejä, vaikka hän kenties, kun ensi
kerran näkee hameen, pitää sitä mauttomana, ja kun
ensi kerran tekee käyntinsä, tuntee sen perin
vastenmieliseksi, mutta vähitellen yksilö omaksuu
myöskin ne katsantotavat, jotka sisältyvät
matkittuihin ulkonaisiin muotoihin, niin että hän
pitää epämukavaa hametta aistikkaana ja kohteliai-
Matkailu toimistot—Matkiminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
