Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
159
pituus 1881 49 ja 1909 43 km, Saksan koko
rauta-teistöllä 1909 23 ja Itävalta-Unkarin sam. v. 38
km.
M. on tärkeänä tekijänä rautateiden tuloissa,
vaikka on epätietoista, eikö sen jälkeen kuin
1890-luvulla jotenkin kaikkialla on
matkustajatarif-feja melkoisesti alennettu, matkustajain
kuljetuksen mukavuuksia osaksi kustanneta
tavaraliikenteen tuloilla. Rautateiden koko tulosta saadaan
m :stä Suonien valtionrautateillä n. 40 °/0.
Ruotsissa n. 35 %, Saksassa n. 30
Itävalta-Unkarissa n. 25 %, mutta Sveitsissä n. 47 ja
Hollannissa yli 50 <y0.
M:n erikoislaatuja erotetaan m. m.: matkailu,
kuljetus (sotilaiden ja vankien), toivioretket,
siirtolaisuus ja „vaellus" (s. o. sellainen suurehko
väestön siirtyminen, jolloin joltain seudulta
työkykyiset henkilöt siirtyvät määräajaksi toiselle
seudulle töihin). J. II. K.
Matkustajavaunu ks. Rautatievaunu.
Matkustuskielto. Turvatakseen vastaista
velallisen varallisuuden ulosottoa myöntää
ulosottolaki ulosotonhaltijalle vallan kieltää velallisen
matkustamasta pois paikkakunnalta ennenkuin
hän on tehnyt selvän puolestaan. Jos tämä m.
rikotaan, on velallinen tuotava takaisin ja,
milloin velkoja vaatii, pidettävä vankeudessa niin
kauan kuin kielto on voimassa. M. lakkaa, jos
velallinen asettaa pantin tahi takauksen. A. Ch.
Matkustussääntö, asetus, joka määrää
virkamiehelle suorittamistaan matkoista ja
toimituksista tulevan matkakustannusten ja päivärahan
korvauksen. Millä määrällä tämä korvaus on
kussakin eri tapauksessa maksettava riippuu siitä
arvoluokasta, missä asianomainen virkamies on.
A. Ch.
Matlockiitti, keltainen, tetragonisina
levymäisinä kiteinä esiintyvä kivennäinen,
kokoomukseltaan emäksinen lyijykloridi (Pb2CLO). Tätä
ainetta tavataan galeniitin ja cerussiitin keralla
Matlockissa Derbyshiressä. P. E.
Matohämähäkit (Linguatulina) ks. H ä m
ä-häkkieläimet.
Matolääkkeet. Matojen olon suolistossa saa
selville tutkimalla ulostuksia, joissa tällöin on
loisten munia, ja madot voi karkoittaa erilaisilla
m:llä. Heisimatoja vastaan käytetään
menestyksellä eräiden saniaisten (Polysticlium filix
mas ja P. spinulosum) juurakoista laitettua
uutosta — sitä on filisiinikapseleissa ja eri
filisiini-valmisteissa, filikonissa, filmaronissa, filraosiinissa
v. m. — sekä granaattiomenapuun
(Pu-nica granatum) juuren ja varren kuorta, k u s s
o-kasvin (Hagenia abyssinien) kukkasia ja
kamalaa (Mallotus philippinensis-puUeria), joka
kas-visaine on lievin tavallisista m :stä. Suolinkaisten
karkoittamiseksi ovat tehokkaimpia n. s.
mato-siemenet (Artemisia Cinan kukat) ja etenkin
niistä valmistettu santoniini, joka kumminkin
järjettömästi käytettynä samoin kuin muutkin
m. synnyttää erilaisia myrkytysoireita.
Kihomatojen poistamiseksi käytetään erilaisia aineita
sekä peräsuolihuuhteluja. Parhaiten suojeltuu
sisälmysmadoilta noudattamalla kaikessa tarkkaa
puhtautta sekä nauttimalla kalaa ja lihaa vain
keitettynä tai paistettuna. A.. R:nen.
Matomainen lisäke ks. Umpisuoli.
Matonokkeli (Buphaga africana) on
kottaraisen kokoinen ja kaltainen keski-afr. varpuslintu.
160
Nokka on omituisen muotoinen, lyhyt, suora,
tasapaksu, keltatyvinen ja punakärkinen. Pyrstö
on nalkkimainen, sen sulkien kärjet ovat suipot,
muistuttaen tikkojen pyrstöä. Pyrstön avulla ne
voivat taitavasti kiipeillä suurten eläinten,
kuten norsujen, kamelien, aasien, puhvelien ja
antilooppien ruumiilla, karvoista kiinnipitäen ja
syöden näiden ihosta kaikenlaisia kiusaavia
syöpäläisiä. E. 11". S.
Matosade, se välistä talvella esiintyvä ilmiö,
että hyönteiset, esim. hyppyhäntäiset,
pehmeä-siipisten kovakuoriaisten toukat eli n. s.
,.lumi-madot", vaaksiaisten toukat y. m. leudon ilman
sattuessa äkkiä suunnattomin joukoin ryömivät
esiin piilopaikoistaan ja laajoilla aloilla
peittävät lumen tai paljaan maan. U. S-s.
Matotauti. Tavallisimmat ihmisen loismadot,
jotka Suomessa tavataan, ovat leveä heisimato,
sileäpäinen kapea heisimato, suolinkainen ja
kihomato. Heisi matojen aiheuttamat
tauti-ilmiöt ovat erilaisia riippuen melkoisesti kunkin
potilaan tilasta. Toisin ajoin ne synnyttävät
hyvinkin arveluttavia häiriöitä, toisin ajoin tuskin
huomattavia tai ei häiriöitä lainkaan esiinny.
Nämä tautitilat ilmenevät joko
vatsavaivoina tahi kaikenlaisina yleis häiriöinä,
kuten hermoston ja veren sairaloisuuksina.
Vatsavaivat esiintyvät monenlaisin eri
oirein, kuten ruokahalun vaihteluina,
näläntunteena, oksennuksina, kuvotuksina, ähkykipuina,
umpena tai ripulina. Liikuskellessaan
suolistossa osuvat madot välisti mahalaukkuun ja
oksennetaan ulos suun kautta. Yleisoireista
huomattavimmat ovat ravitsemushäiriöt, kalpeus,
yleinen heikkous, väsymys, laihtuminen sekä
hermoston vaivat, kuten huimaus, näkö- ja
kuulohäiriöt sekä kouristukset. Erittäin tärkeät ovat
madoista johtuneet veren muutokset, erilaiset
vähäverisyyden eli anemian tilat. Näistä
vaarallisin on pahanlaatuinen vähäverisyys (anaemia
pernieiosa). Tässä iho käy kellanharmaan
kalvakaksi, syntyy vesipöliöä, sydämentykytystä,
huimausta ja yleinen kuihtuminen, mikä välistä vie
kuolemaankin.
Su oli nkaiset voivat synnyttää, jos niitä
on runsaasti, yleensä samanlaisia vatsahäiriöitä
kuin heisimadotkin sekä yleisvaivoja.
Vaarallisimpia kumminkin, vaikka onneksi
harvinaisempia, ovat niiden vaellukset ohutsuolesta maksaan,
virtsaelimiin, vatsaonteloon ja mahalaukkuun,
niistä ne helposti joutuvat suuhun sekä täältä
kurkunpäähän ja nenään tullen
hengenvaarallisiksi.
Kihomadot vaeltelevat ulos peräaukosta
tavallisesti iltaisin ja öisin synnyttäen kiusallisen
kutkun. Tästä häiriytyy yölepo melkoisesti, mikä
vaikuttaa haitallisesti yleisvointiin varsinkin
lapsilla. Madellessaan saattavat loiset joutua
naisten sukuelimiin ja ailieuttaa vaivoja.
Peräsuolessa voi syntyä tulehduksia ja raapimisesta
ihottumia. A. R:nen.
Matotskin sar, salmi, joka erottaa Novaja
Zemljan pohjois- ja eteläsaaret toisistaan. M. s.
on 90 km pitkä, 7,5-4 km (kapeimmalla
kohdallaan 650 m) leveä. Ainoastaan länsi- ja
lounaistuulilla se puhdistuu jäistä.
Matrassi (kesk. lat. maträ’tium, ransk.
mate-\ las, saks. Matratze), vuoteen patja.
Matriarkaatti (< kreik. mütër = äiti, ja arkhC
Matkustajavaunu—Matriarkaatti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
