Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matto Grosso ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
167
Mattsson
—Maunu
168
Mattsson, Gustaf Otto (s. 1873), suom.
kemisti, sanomalehtimies, yliopp. 1891, suoritti
kurssin polyteknillisen opiston kem. osastossa
1891-95. fil. kand. 1898, fil. lis. 1905
(väitöskirja ,,Pyrenets syntes oeh genesis") ja
yliopiston dosentti 1906. V. 1899 M. nimitettiin kemian
apuopettajaksi polyteknilliseen opistoon ja 1908
kemian lehtoriksi teknilliseen korkeakouluun.
M. on julkaissut useita tutkimuksia orgaanisen
ja fysikaalisen kemian alalla. Hänen etevä
kir-jailijakykynsä on esiintynyt puhtaasti
kirjallisellakin alalla, esim. teoksessa „En sommarfärd
tili de lyckliga öarna" (1907) ja useissa
tilapäisissä julkaisuissa, sekä hänen
sanomalehtimies-toiminnassaan. jota hän on harjoittanut
nuoruudesta asti („Helsingfors posten"). „Argus" („Nya
Argus") nimisen aikakauskirjan toimittaja v:sta
1908 ja ..Dagens tidning" lehden päätoimittajana
v :sta 1912, jossa lehdessä hän m. m.
salanimel-lään „Ung Hans" on julkaissut leikillisiä
päivä-kirjoituksiaan. M. oli valtiopäivillä 1904-05 ja
1905-06, edustajana porvarissäädyssä.
Maturiteetti (lat. mütü’rus = kypsä), kypsyys.
— M.-t u t k i n t o. m.-k i r j o i t u s,
kypsyystut-kinto, kypsyyskirjoitus, erinäisissä
yliopistollisissa opinnoissa esiintyviä tutkintoja ja kokeita.
Matutinum [-V-] (lat.), huomenmessu
katolisessa jumalanpalveluksessa.
Matzen, Henning (1840-1910),
oikeusoppinut ja politikko, tuli 1869 valtio-oikeuden ja
myöhemmin myöskin oikeushistorian ja
kansainoi-keusopin professoriksi Kööpenhaminan
yliopistoon. M. on julaissut ..Den danske
statsforfat-ningsret", „Forelaesninger over den danske
tings-ret". Tanskan oikeiston johtajana M. suuresti
vaikutti sanotun maan sisälliseen politiikkaan. V:sta
1895 M. oli yksi ,,Institut de droit international"in
toimivia jäseniä sekä tuli v. 1901 Haagin
välitys-oikeuden jäseneksi. Ollen n. s.
porolaidunkomis-sionin puheenjohtaja M. kävi 1909 Suomessakin.
A. Ch.
Mau, August (1843-1909), saks. arkeologi,
huomattava erikoisesti Pompeji’ssa toimitettujen
kaivausten tieteellisten tulosten julkaisijana.
Hänen suurin ansionsa on Pompeji’n
seinämaalauksissa vallitsevien eri tyylien keksiminen.
Teoksia: „Pompeianische Beiträge" (1879);
„Ge-schichte der dekorativen Wandmalerei in
Pompeji" (18S2); „Fiihrer durch Pompeji"; toim.
yhdessä J. Overbeckin kanssa 4:nnen pain.
tämän teoksesta ..Pompeji" (1884) sekä yksinään
..Pompeji in Leben u. Kunst" (2:nen pain. 1908).
E. H-l.
Maubeuge [mobö’z], linnoitettu kaupunki
Pohjois-Ranskassa, Nord-departementissa.
Sambre-joen varrella n. 5 km Belgian rajalta; 13,569 as.
(1906: kuntana 21.520). Kauppa- ja
teollisuus-koulu y. m. oppilaitoksia. Useita suuria
masuuneja, rautatehtaita ja konepajoja. -— M. joutui
Ranskalle Nijmwegenin rauhassa 1678; Vauban
linnoitti sen. Linnoituksia on lisätty ja
vahvistettu 1870 jälkeen ja 1895. (E. E. K.)
Mauch [mauhj, Karl (1837-75), saks.
Afrikan tutkija, matkusteli Transvaalissa sekä
Sam-besi’n ja Limpopon välisellä alueella
(matkakertomus ,.Reisen im Innern von Siidafrika
1865-72"), löysi 1871 Zimbabuen rauniot, jotka hän
otaksui Raamatun mainitseman Ofirin jätteiksi.
Maui /-«’-/, yksi Hawaii-saarista, Hawaii’n
luoteispuolella; 1,885 km2. 25.416 as. (1900).
M. jakaantuu itäiseen ja läntiseen osaan, jotka
10 km leveä kannas yhdistää. Itäosassa on
3,068 m korkea sammunut tulivuori Mauna
Haleakala, jonka aukko on maailman
suurin-12 km pitkä, 3.6 km leveä, 848 m syvä.
Tuliperäinen toiminta on kokonaan tauonnut. —
M :11a on suuria sokeriruokoistutuksia. useita
sopivia satama- ja lastauspaikkoja. Pääkaup.
La-haina. E. E. K.
Maulbronn, kauppala Neckarin piirissä
Würt-tembergissä. kuuluisa muinaisesta
sistersiläisluos-taristaan, joka nyt on protestanttisena
teologisena seminaarina. -— M:ssa pidetty n. s.
Collo-quium maulbrunnense koetti turhaan poistaa
luterilaisen ja reformeeratun ehtoollisopin
eroavaisuuksia. M:ssa hyväksyttiin ja allekirjoitettiin
myös n. s. Formula maulbrunnensis.
Mauna Kea (= „Valkoinen vuori"),
Hawaii-saaren korkein vuori, 4.208 m, aikoja sitten
sammunut tulivuori; saanut nimensä
huippurotko-jen ikuisesta lumesta. Etelään M. K:sta on
toinen, maailman suurin vielä toimiva tulivuori
Mauna Loa 1. Mauna Roa (= „Iso vuori"),
4,168 m yi. merenp. Sen laavavirroista
syntynyt huippu on melkein kuin laakea vlätasanko.
Huipulla on viisi aukkoa, joiden yhteinen nimi
on Mokuaweoweo, ja kaakkoissivulla saariston
merkillisin ihme K i 1 a u e a (ks. t.). E. E. K.
Mauna Loa ks. Mauna Kea.
Maunu (lat. Magnus, ,,suuri", isl. M a
g-n ü s, ruots. Magnus, Måns), ristimänimi,
joka varsinkin Pohjoismaissa on ollut tavallinen
ja useain hallitsijain nimenä.
Maunu I (k. 1308), Suomen piispa 1291-1308,
ensimäinen suom. mies, joka tähän virkaan pääsi,
011 syntyisin Märtälän talosta Ruskosta ja ennen
ollut Turun kaniikkina. Tärkein tapaus hänen
piispanaikanansa oli piispanistuimen siirto
Turkuun ja tuomiokirkon vihkiminen 1300. Kun
hämäläisiä hänen aikanansa oli kohdannut
ankara hävitys venäläisten puolelta, antoi hän
heille anteeksi joka neljännen nahan, joka
savulta tai jouselta oli piispalle maksettava. Hän
otti ensimäisenä piispansinettiinsä pyhän
Henrikin kuvan. K. G.
Maunu II, Turun piispa, ks. T a v a s t.
Maunu III, Turun piispa, ks. Särkilahti.
Maunu, Norjan kuninkaita.
1. M. Hyvä (1024-47), Olavi Pyhän poika,
joutui 4-vuotiaana 1028 isänsä paetessa Norjasta
Gardarikiin, Novgorodiin, jossa oli v:een l034.
jolloin kutsuttiin palaamaan Norjaan ja 1035
siellä tunnustettiin kuninkaaksi. Tanskan kanssa
syttynyt sota päättyi sopimukseen, jonka
mukaan M. Hardeknutin jälkeen 1042 sai myöskin
Tanskan kruunun. Mutta jo 1047 hän kuoli
sotaretkellä Tanskaan, jossa hänen asettamansa
jaarli Sven Estridsson oli noussut kapinaan. —
2. M. H a r a 1 d i n p o i k a, Harald Hårdråden
poika, hallitsi kolme vuotta 1066-69. — 3. M.
Barfod. ..Paljassääri" (1073-1103), Olavi
Kyr-rcn poika, tuli kuninkaaksi 1093. Oli sotainen
hallitsija, joka teki retken Skotlantiin ja laski
valtansa alle Orkney- ja muut Skotlannin
pohjoispuolella olevat saaret. Sota Ruotsin kuningasta
Ingeä vastaan päättyi M:n ja Ingen tyttären
Margareeta Fridkullan (ks. t.) avioliittoon. Mutta
uudella sotaretkellä Man-saarelle ja Irlantiin M.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
