Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mehiläishoito ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
215
Mehiläishoito
221
kehien väliin ja kehiä voi selailla ja pesään voi
katsella kuin avattuun kirjaan. Rothschiitzin
valmistamana tunnettu jo 1869 ja Albertin
täyden-tämänä 1873 tullut Saksassa laajalti käytäntöön.
[A. Alberti, „Die Bienenzucht im Blätterstoek"
(1902).]
Muita pesämuotoja. Eri kansoilla on
omat, jossain suhteissa luonteenomaiset
mehiläispesänsä. Hyvistä, Pohjoismaissa käytetyistä
pesistä mainittakoon muutamia. Tanskassa
on päältä ja takaa käsiteltäviä, kiintonaisella
pohjalla ja neljälläkin irtonaisella
hunajalaati-kolla varustettuja, lämminrakenteisia
kaukalo-pesiä. Huomattavat ovat M ö 11 e r in pesä,
kehys (31,>x31.> cm), Vorbeckin pesä, n. s.
Holstebro-kehyksillä (26,ix31.i) ja E r s 1 e w in
matalakehäinen pesä (35,ix20.«). Pesät ovat
yk-sityispesiä ja varustetut jaloilla, usein
tasakattoisia. Ruotsissa on paljon
tanskalais-malli-sia y. m. kaukalopesiä, mainittakoon
Svea-pesä, kehys (30x30), Lundgrenin 1910
mallinen latomapesä, kehys (30x30).
kaukalo-pesiä Wieslanderin kehyksillä (27,8X36,») sekä
korkeilla ja matalilla saks. normaalikehillä.
X orjassa käytetään kaukalopesiä korkeilla
ja matalilla saks. normaalikehillä sekä
uudemman-mallisia. Suomessa vanhin kehäpesämalli on
Dzierzonin kaksoispesä, nykyään miltei hävinnyt
ja sijaan tullut enimmän levinneeksi ja
vallitsevaksi malliksi Gerstungin 1. Thtiringenin
kaksois-pesän sovitelma halpuutensa ja järkiperäisen
rakenteensa vuoksi.
Edelliset pesät ovat kaikki olleet yksityis- tai
kaksoispesiä. Mutta pesiä voidaan asettaa
myöskin monta kymmentä rinnakkain saman
katoksen alle, jolloinka pesät lämmittävät toisiaan
eivätkä kaipaa kaksinkertaisia seiniä. Tällaisia
on paljon käytännössä Saksassa, Sveitsissä,
Itävallassa y. m. Valoisin, käytännöllisin ja
kaunein on Gerstungin suunnittelema paviljonki,
sopien 30 ja 60 pesälle.
Mikä monista hyvistä pesistä on paras, ei
voida sanoa, sillä pesän muoto riippuu
hoitotavasta ja maan olosuhteista. Kullakin pesällä
on etunsa ja varjopuolensa. Järkiperäinen ja
hyvä on sellainen pesä, missä mehiläiset voivat
luontonsa mukaisesti kehittyä ja asua ja missä
mehiläishoitajan on niitä helppo ja mukava hoitaa.
H u n a j a 1 i n k o (ks. t.).
Kuhnuripyvdys, mehiläispesän
lento-aukolle kiinnitettävä, sulkuristikosta ja puusta
tehty häkki, jolla pyydystetään kesällä pesän
liiat koirakset pois hunajavarastoa syömästä.
Itsestään sulkeutuva luukku estää paluutien
häkistä. Työmehiläiset solakkaruumiisempina
voivat pyydyksen raoista kulkea kuormineen
pesään ja takaisin ulos. Olkipesissä pyydys on
tarpeellinen, mutta ei puupesissä, koska hoitaja
kennokakkujen avulla voi rajoittaa kuhnurien
luvun pienimpään mahdolliseen.
K u n i n g a t a r h ä k k i, joko puusta,
rautalangasta tai läkkipellistä tehty pieni, malliltaan
vaihteleva, tulitikkulaatikon tai putken näköinen
suojus, jonne kuningatar pannaan turvaan
työ-mehiläisten pistoksilta. Sitä käytetään uutta
kuningatarta suureen mehiläisyhteiskuntaan
siirrettäessä ja yleensä kuningatar-hoidossa. Häkin läpi
työmehiläiset voivat ruokkia kuningatarta, mutta
eivät ulotu sitä pistämään. Oltuaan häkissä
2-3 päivää on kuningatar saanut saman hajun
kuin pesän muut mehiläiset, joten se
vapautettunakin voi elää turvallisena.
Kuningatarpesä, pieni, neliskulmainen
laatikko, kääpiömehiläispesä. johon mahtuu 1-2
tavallista irtonaista hunajakakkua tai ainoastaan
2 kakun puolikasta. Niitä voi käytännössä
asettaa yhden tai useampia rinnakkain
lämmittävään suojuslaatikkoon. K:ssä on useimmiten
irtonainen pohja ja kansi; on käytännössä vain
kesäisin, jolloin siinä pidetään nuorta
kuningatarta 1,000-200 työmehiläisen seurassa
hedelmöittymistä varten. Siitä on se suuri etu, että
säästyy paljon työmehiläisiä. [Klein, ,,Die moderne
Königinnenzucht" (1909).]
Kuningatarseula, ympyriäinen, n. 22 cm
leveä. 13 cm korkea, 3 cm:n korkuisten jalkain
kannattama, vakannäköinen, sinkkisestä
sulku-ristikkopellistä tehty mehiläishoitoväline. Sen
yläreunaan on kiinnitetty 70 cm pitkä
suppilomainen pussi. Käytetään tavallisimmin jälki
parvissa olevien nuorten kuningattarien
pois-seulomista varten, joten hoitaja pääsee kuningat
tarien etsimisvaivasta. Hannemannin seula
eniten käytetty. On neliskulmaisia puisiakin seuloja.
Kuorimis haarukka, metallinen, puisella
kädensijalla varustettu mehiläishoitoväline, jolla
kuoritaan hunajakakun kennojen kannet pois,
jotta hunaja pääsee kennoista ulos kakkuja
lingo-tessa. Muistuttaa näöltään ja kooltaan pientä
muurilusikkaa, jonka levyn reunaan on
kiinnitetty 20 parsinneulan suuruista piikkiä
rinnakkain noin 1 mm päähän toisistaan.
Tunnetuimmat ja parhaat ovat saks. Rietschen ..Badenia"
ja Heidenreichin „Reform".
Kuorimisveitsi, puukahvalla varustettu,
muurilusikan näköinen, molemmista syrjistä ja
kärjestä hyvin teräväksi hiottu, n. 16.s cm pitkä
ja 3,5-6 cm leveä, joko ohut tai paksu
teräs-veitsi, jolla kuoritaan hunajakakkuja ennen
niiden linkoamista. Paras on paksuteräinen
Bing-hamin veitsi. Mukavampi kuin veitsi on
kuitenkin Rietschen .,Badenia" kuori mi sh a a
rukka.
M e h i 1 ä i s h a r j a, mehiläishoitoväline, tehty
vaateharjan jouhia pitemmistä, ainoastaan yhteen
riviin nidotuista hevosen jouhista. Käytetään
mehiläisten pois-harjaamiseen hunajakakuilta ja
pesän^seinämiltä, tarvitaan joskus parvia kiinni
otettaessa ja niitä pesiin sijoitettaessa ja
monessa muussa työssä. Hyvä, mutta ei
välttämätön esine. Tulee toimeen vispilälläkin, kankealla
koivun varvulla, jäykällä heinän korrella y. m.
sen tapaisella.
Mehiläisharso, pussin tapainen, kasvojen
ympärillä ja niistä irti oleva suojustin, on tehty
mustasta harsokankaasta, jonka silmut ovat n.
3 mm suuruiset, niin että mehiläiset eivät pääse
sen läpi. Harson yläpäähän kiinnitetty
kuminauha vetää harson kiinni hattuun. Alipää
pistetään takin kauluksen alle. Tarpeellinen
suu-rommissa töissä suojelemaan hoitajaa
mehiläis-pistoksilfca.
Mehiläiskarkoittaja, kulmikas tai
pyöreä läkkinen esine, jota käytetään mehiläisten
poistamiseksi hunajalaatikosta hunajaa korjattaessa.
Rakennettu kalarysän periaatteelle, mehiläiset
pääsevät kulkemaan sen läpi kahden taipuvan
vieterin välitse yhteen suuntaan, mutta ei enää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
