Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meijeristi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
229
Meijeristi
i—Meillet
230
Sisäkuva Kiikalan osuusmeijeristä.
tain kokoo osuusmeijerien liiketilaston.
Meijerien perustamiseksi valtio myöntää edullisia
lainoja. Niinikään valtion kustannuksella toimii
Hangon satamassa vointutkimuslaboratori ynnä
sen yhteyteen 1912 perustettu tarkastusasema,
jonka tehtävänä on tutkia kaiken Hangon kautta
ulkomaille vietävän voin laatu, vedenpitoisuus,
oikeaperäisyys v. m. ominaisuudet, jotta vientiä
varten ala-arvoinen voi saataisiin pidätetyksi
kotimaahan. Tarkastusaseman tutkimat vientivoit
merkitään erityisillä merkeillä (lokakuun 8 p:stä
1913 lähtien), joista n. s. t a r k a s t u s m e r k k i
(voidrittelin sisä- ja ulkopuolella) ilmaisee
ulkomaiselle ostajalle voin olevan väärentämätöntä
suomalaista tuotetta, joka on valmistettu valtion
tarkastuksen alaisessa meijerissä, ja toiseksi
laatumerkki (drittelin sivussa), joka takaa
voin ensiluokkaiseksi, suomalaiseksi
luonnon-voiksi ollen siten reklaamimerkkinä. Niiden
meijerien voit, jotka eivät saavuta mainittujen
merkkien käyttöoikeutta, mutta joiden tavara
kuitenkin on kauppakelpoista, leimataan
vientikelpoisen tavaran merkillä. Tällainen
merkintäjärjestelmä on varmaankin lisäävä suomalaisen
voin mainetta ja kysyntää ulkomailla, (vrt. M a
i-t o t a I o u s, M e i j e r i). E. v. K.
Meijeristi (ruots. mejerist), meijeriliikkeen
miespuolisen johtajan nimitys, jota
naispuoliselle vastaa m e i j e r s k a. Näiden sijaan on
viimeaikoina ehdotettu otettavaksi käytäntöön
epäonnistunut nimitys „meijerikkö". E. v. K.
Meijeritalous vrt. Maito,
Maitotalous, Me jeriliike,
Maidontarkas-tus. [„Maahenki" I siv. 275 ja 290 ja II siv.
556: E. v. Konow, „Meijerioppi" (1909); N.
Engström ooh L. F. Rosengren, ..Handbok i
mejeri-hushàll ning" (1901-07); 13. Boggild,
„Mælkeri-bruget i Danmark" (1907); W. Fleisclimann,
..Lelirbueh der Milchwirt.schaft" (1908) : W.
Kirch-ner, „Handbuch der Milchwirtscliaft" (1907):
C. O. Jensen, „Grundr ss der Milchkunde und
Xlilehhygiene" (1903) ; Kr. Storen, „MeieriIære"
(1911)."] E. v. K.
Meilahti (ruots. Mejlans, ennen H i
n-d e r s n ä s), Helsingin kaupungin omistama
yksinäinen verotalo, jonka tilukset, yhteensä n.
218 ha, sijaitsevat Helsingin luoteispuolella
Pienestä Huopalahdesta itään. M. oli 1600-luvulla
Munkkiniemen kartanon alaisena
augmentti-talona, kuuluttuaan aikaisemmin Helsingin kau-
pungille, jolle se vielä saman vuosis:n kuluessa
uudelleen lahjoitettiin. Tila joutui sittemmin jäi
leen yksityisten haltuun, kunnes se 1871 oston
kautta lopullisesti siirtyi Helsingin kaupungille.
M:n tilan alue on isoksi osaksi vuokrattuna
huvila- ja viljelyspalstoiksi. Sen alueella ovat m. m.
kenraalikuvernöörin huvila Bjälbo, Seurasaari.
Tilkan sairashuone, ukkokoti, lastenkoti v. m.
M:n vanha päärakennus on Pienen Huopalahden
rannalla huvilapalstalla n:o 21 (Bredablick).
A. Es.
Meilby [-y], virallinen nimi Sjöskog-Meilby.
valtion omistama vuokralle annettu
säterilnon-toinen majurin virkatalo Helsingin pitäjässä,
käsittää 1 "l„ manttaalia, n. 650 ha. Suuri
kauppapuutarha. — Tila oli 1600-luvulla Creutzhammar
suvun säterinä ja sen sammuttua 1657
Löwe-suvulla. Muodostettiin ison reduktsionin
jälkeen virkataloksi. Tilan myöhemmistä asujista
mainittakoon Kaarle Juliana Adlercreutz (v:een
1806), jonka rakennuttama kartanon 1805
valmistunut kaksikerroksinen, taitekattoinen
päärakennus on. Nyk. vuokraaja agronomi G.
Colé-rus. A. Es.
Meilhac [meja’k], Henri (1831-97), ransk
huvinäytelmänkirjoittaja, toimi aluksi
pilakuvien piirtäjänä; kuvia selittävien sukkeluuk
sien kirjoittaminen saattoi hänet kiintymään
kirjallisuuteen ja näyttämöön. M:n
esikoisnäy-telmä oli yksinäytöksinen ..La Sarabande du
Cardinal", mutta ensimäinen suuri menestys
yksinäytöksinen „L’autographe", joka ivaa tekijän
turhamaisuutta. — Parasta M. loi yhdessä
Ludo-vic Halévyn kanssa, varsinkin
operetti-librettia-tinä. Heidän yhteisistä tuotteistaan tällä alalla
on mainittava „La belle Ilélène" (1865), ..Barbe
bleue" (1866), ,.La vie parisienne" (1868), „La
grandeduchesse de Gérolstein" (1867), ..Les bri
gands" (1869); lisäksi komediat ,.Fanny Lear"
(1868) ja Pariisin tapoja kuvaava näytelmä
„Frou-frou" (1S69). Yhdessä Ph. Gillen kanssa
M. m. m. kirjoitti tekstin Massenefn ,,Manon"
nimiseen oopperaan (1884). Vasta myöhemmin
M. uskalsi yksin kirjoittaa huvinäytelmiä, joista
paras on „Ma cousine" (1890). M :lle
luonteenomaista on hieno huomiokykv ja sukkelat
päähänpistot. [Doumic, ,.De Scrille à Ibsen" (1896):
Frédérix, „Trente ans de critique", Il (1900).]
J. //-/.
Meili, Friedrich (s. 1848), sveits.
oikeusoppinut. M. tuli 1885 professoriksi Zürichiin.
jossa hän v:sta 1890 on kansainvälisen
yksityisoikeuden professorina. Hänen tutkimuksensa
ovat etupäässä käsitelleet kansainvälistä yksi
tyis- ja hallinto- (liikenne-) oikeutta. Julkaissut
m. m. „Telegraphenrecht" (1873), „Telephonrecht"
(1885), „Prinzipien des schweiz. Patentgesetzes"
(1890), „Institutionen der vergleichenden
Rechts-wissenschaft" (1898), ..Internationales
Zivilpro-zessrecht" (1904-06), ..Die Luftschiffahrt im
nationalen Recht und Völkerrecht" (1908),
..Lelirbueh des internationalen Konkursrechtes" (1909).
..Lelirbueh des internationalen Strafrechts und
Strafprozessrechts" (1910). />’. E.
Meillet fmcijëf], Antoine (s. 1866), ransk.
kielentutkija, v:sta 1906 vertailevan kielitieteen
professorina College de Fraucessa, on julkaissut
useita eteviä tutkimuksia vertailevan
indoeurooppalaisen kielitieteen sekä armeenian ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
