Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melbourne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
263
Meleda—Melilla
264
dessa ja kuvaamataiteessa. Niinpä Skopas esitti
Kalydonin karjunajon Tegean Athenen-temppelin
päätykolmio-veistokuvaryhmässä. — Monet
antiikkiset marmorisarkofagit ovat koristetut M:n
kohtaloita esittävillä korkokuvilla. —
Vatikaa-nin Belvederen kuuluisaa n. s. »Antinousta"
pidetään tätä nykyä M:n kuvapatsaana. — 2.
M. G a d a r a 1 a i n e n ks. Kreikkalainen
a n t h o 1 o g i a. 0. E. T.
Meleda [-lv-] (slaav. III jet; vanhan ajan
Me-lite), eteläisin suuremmista Dalmatsian saarista;
99 km2, 1,617 as. (1900). M.-kanava erottaa M:n
Sabbioncellon niemimaasta. M. on vuorinen.
Luoteisrannikolla on erinomainen Porto Palazzon
s&toma, jonka luona on roomalaisia
palatsin-jätteitä. -— Yhteen aikaan oletettiin, että M.
oli se Melite, jonka rannalla apostoli Paavali
kärsi haaksirikon, vaikka se todennäköisesti
tapahtui Maltalla, jonka nimi ennen niinikään oli
Melite.
Meleena (kreik. meläs = musta), tarkoittaa
alkujaan jokaista tilaa, jossa joko oksennuksen
tai ulostuksen mukana poistuu ruumiista
hyytynyttä, tummanpunaista verta. Nykyään
tarkoitetaan m :11a kuitenkin miltei yksinomaan
pienten lasten veri oksennuksia ja ulostuksia
(me-Icena neonatorum). Tällainen vereneritys johtuu
joko synnytyksen aiheuttamista
verenkiertohäiriöistä, ruuansulatuskanavassa olevista haavoista
tai n. s. hemorrhagisesta diateesista. Nimellä
v a 1 e-m. (mclcena spuria) tarkoitetaan sellaisia
pienten lasten verioksennuksia, joissa oksennettu
veri on peräisin suussa, nenässä tai nielussa
olevista haavoista. Y. K.
Meleerata (ransk. mëler), sekoittaa. —
Me-1 e e r a 11 u, väriltään epämääräinen,
sekaväri-nen: kirjava.
Meleg^nano [-lenjä’no], ennen M a r i g n a n o,
pieni it. kaupunki, 15 km kaakkoon päin
Milanosta; Ranskan kuningas Frans I voitti siellä
.Milanon herttuan palkoissa olevat sveitsiläiset
13 ja 14 p. syysk. 1515; 8 p. kesäk. 1859
ranskalaiset saivat siellä voiton itävaltalaisista.
Melen, Berent van, saks. aatelismies,
saapui Severi Norbvn kanssa Ruotsiin ja tuli
päämieheksi Stegeborgin linnaan, jossa hänen
joulukuussa 1521 täytyi antautua Kustaa Vaasalle.
Pian liukas saksalainen kuitenkin saavutti
Kustaan luottamuksen, meni naimisiin hänen
pikkuserkkunsa Margareeta Vasen kanssa, tehtiin 1523
valtaneuvokseksi, sai tärkeän Kalmarin linnan
lääniksi ja lähetettiin seur. v. laivaston ja
sotajoukon kanssa Gotlantia valloittamaan. Täällä
hän ensin toimi menestyksellä, mutta teki sitten
sovinnon Severi Norbyn kanssa. Turvakirjeellä
hän 1525 tuli Tukholmaan, jossa lupasi antaa
kuninkaan haltuun Kalmarin, mutta M:n
käskyläiset siellä, varmaankin hänen salaisten
oh-jeidensa mukaan, kieltäytyivät sitä luovuttamasta,
joten se verisellä piirityksellä oli valloitettava.
M. itse vaimoineen pakeni Saksaan, jossa hän
vielä useasti mainitaan osallisena Kustaa Vaasaa
vastaan suunnatuissa hankkeissa, viimeisen
kerran 1538 yhteydessä Smålandissa kapinaan
ruvenneen talonpojan Jon Anderssonin kanssa.
K. G.
Meléndez Valdés f-ndePJ, Juan (1754-1817),
esp. runoilija, liittyi, opiskellessaan
Salaman-cassa lakitiedettä, ryhmään nuoria runoilijoita,
joiden pyrintönä oli vapauttaa esp. runous
ranskalaisista kahleista kansalliselle pohjalle. V. 1780
akatemia palkitsi hänen ,.Bat ilo" nimisen
eklo-ginsa, ja Javellanosin avulla hän Salnmaneassa
sai professorin paikan. Ministeristönsä aikana
Javellanos hankki hänelle hallinnollisen viran,
jonka M. V. menetti ministeristön kukistuessa.
Ranskalaisten tultua maahan hän liittyi uuteen
hallitukseen, joutui sentakia vainonalaiseksi ja
väli ti vaivoin kuoleman.
Sittenkuin ranskalaiset oli karkoitettu. täytyi
M. V:n paeta Ranskaan, ja hän kuoli
Montpel-lier’ssä. M. V:n aito-lyyrilliset runot (ensimäinen
nidos 1785) olivat käänteentekeviä. Hän on
kuitenkin suurempi tyylitaidoltaan kuin
omaperäiseltä inspiratsioniltaan. Tämä kansalaisena
heikkoluonteinen runoilija vapautti esp. runouden
ransk. kaavain pitkäaikaisesta orjuudesta,
ansaiten kunnianimen „restaurador del Parnaso". [M.
V:n elämäkerran kirjoitti Quintana; kriitillisen
tutkielman E. Mérimée (1894). vrt. Cueto-Valmar,
,,Historia critica de la poesia castellana en el siglo
XVIII" (1893).] J. D-l.
Meles ks. M ä y r ä.
Meliea, h e 1 m i k k ä, heinäkasvisuku; ainoa
villi laji meillä, nuokkuhelmikkä (II.
nu-tens), on 25-60 cm korkuinen mätästävä heinä,
jonka 2-kukkaiset (3:s kukka surkastunut)
ruskeat tähkylät ovat harvassa yksipuolisessa
nuokkuvassa tertussa. Yleinen lehdoissa ja
metsämailla, kallionrotkoissa y. m. koko maassa.
I. V-s.
Melich, Janos [mälih jävos] (s. 1872), unk.
kielentutkija, f il. toht. 1896. v:sta 1896
kirjastonhoitajana Unk. kansallismuseon kirjastossa, v:sta
1901 unk. etymologian dosenttina Budapestin
yliopistossa, v:sta 1911 ylimäär. professori (honoris
causa). Julkaissut unk. ja slaav. kielitieteen alalta
useita tutkimuksia; pääteokset: ..Szlav
jövevény-szavaink" (,.Slaav. lainasanamme", 1903-05), „A
magyar szötärirodalom törtönete" („Unk.
sanakirjan historia", 1907), sekä (yhdessä V.
Lumtze-rin kanssa) »Deutsche Ortsnamen und
Lehnwör-ter des ungarisclien Sprachsehatzes" 1900. On
sitäpaitsi julkaissut muutamien vanhojen unk.
sanakirjojen ja painotuotteiden uudispainoksia.
Z. G.
Melikertes f-ke’rtës], kreik. tarustossa
Atha-maan ja Inon poika, jota äiti piti sylissään
heit-täytvessään mereen; pidettiin samana kuin
Pa-luiinon niminen merenhaltija; ks. A t h a m a s.
On arveltu M. nimen viittaavan foinikialaiseen
alkuperään (Melqart).
Melikov ks. Lori s-M e 1 i k o v.
Meliliitti, vulkaanisissa vuorilajeissa
aineksena esiintyvä keltaisenharmaa, tavallisesti
lyhyiksi prismoiksi muodostunut tetragoninen
mineraali, kokoomukseltaan åkermaniitin (Ca,Si3O10)
ja gehleniitin (Ca3Al2Si20,„) isomorfinen seos. Sitä
on varsinkin basalttisissa laavavuorilajeissa
(meli-liittibasalteissa), esim. Vesuviuksella, Capo di
Bo vessa ja Eifelissä. P. E.
Melilla [-li’lja] 1. M 1 i 1 a, Espanjalle kuuluva
lujasti linnoitettu kaupunki ja rangaistussiirtola
Marokon pohjoisrannikolla, Cap Tres
Forcas-kärkeen päättyvän niemen itärannalta pistävällä
kapealla niemekkeellä; n. 9.000 as. — M. on
Er-Rif-alueen tärkein kauppapaikka; kauppavaihto
(vienti vuohennahkoja, munia ja vahaa, tuonti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
