Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Messidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
359
vaksi (deltametalli). Lyijy tekee sen helposti
muovailtavaksi, tina kovaksi ja kiilloitettavaksi.
Laivoissa käytetty m. sisältää vähän tinaa ja
mangaania, koska merivesi vähiten pystyy
syövyttämään tällaista sekoitusta. M:iä valmistetaan
sulattamalla vaskea ja sinkkiä m.-jäännösten
kanssa. Jähmeä sekoitus joko valetaan uudelleen
tarvittaviksi esineiksi tai valssataan kuumassa
levyiksi ja langaksi. E. M-nen.
Messinkilevy valssataan tavallisesti kylmänä,
koska messinki kuumana on haurasta; ohuet
levyt valssataan monta päällekkäin; levyä
myöste-tään ja puhdistetaan välillä. Aivan ohuet levyt
taotaan pikavasaroissa n. 20 päällekkäin
(hely-messinki). Mukailtua lehtikultaa taotaan
perga-menttipalojen välissä kuten oikeaakin. V. L.
Messkär [-sarj (1. Mässkär), luotsi-asema
Pietarsaaren edustalla.
Messu (lat. missä, < ite, missä est [s. o. [-con-eio]-] {+con-
eio]+} =,,menkää, seurakunnan kokous on lopussa",
joilla sanoilla yleinen jumalanpalvelus
ilmoitettiin loppuneeksi niille, jotka eivät ottaneet osaa
ehtoolliseen). 1. M. tarkoitti vanhimpana aikana
seurakunnan jumalanpalvelusta
kokonaisuudessaan. Se jakautui kahteen pääosaan:
katekumee-nien m. (missä catechumenorum), jonka
tärkeimpänä osana oli raamatunluku, saarna ja
seurakunnan yhteinen rukous, sekä uskovain m. (missä
fideliumj, jonka pääkohtana oli Herran
ehtoollisen vietto. Sittemmin jäi m:n nimi yhä enemmän
3’ksinomaan jälkimäisen nimitykseksi, sikäli kuin
edellinen joutui vain sen johdannoksi.
Erityisem-mässä mielessä muodostavat m:n roomal.
kirkossa ne rukoukset, jotka kuuluvat Herran
eh-toollisliturgiaan („lukea" messu). M:ua luettaessa
tapahtuu ehtoollisaineiden muuttuminen
Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (vrt. M e s s u-u h r i). M.
voi tapahtua juhlallisesti soiton ja kuorolaulun
yhteydessä (,.korkea-m.", Bochamt), tai
vähemmän juhlallisesti, jopa niin, että pappi
kuulumat-tomasti lukee sen (hiljainen m.). M:ua
käytetään yhteydessä erilaisten kirkollisten
toimitusten kanssa; niin avioliittoon vihkimisessä
(mor-sius-m.) ja hautauksen yhteydessä tai
ylimalkaan kuolemantapauksen johdosta (sielu-m.l. M:n
vaikutus on riippumaton siitä, onko seurakuntaa
tai yksityisiä seurakunnan jäseniä saapuvilla vai
■ei; niinpä pappi usein aivan yksin toimittaa m:n.
Tällaisia ,,nurkkamessuja" vastaan nousi Luther
erityisen tarmokkaasti samalla kuin hän
muutenkin vastusti katol. kirkon käsitystä m:sta ja
yleensä jumalanpalveluksesta. Kreik.-katolisessa
kirkossa m. on olennaisesti kyllä toisten
periaatteiden mukaan järjestetty, mutta on
peruskäsitys sama kuin room.-katolisessa kirkossa. M:ua
katolisen kirkon mielessä ei protestanttisessa
kirkossa ole. — M. tarkoittaa usein nykyään,
semminkin meillä, sitä osaa liturgiasta, jonka joko
pappi yksin tai vuorotellen seurakunnan kanssa
veisaamalla esittää. ü. P.
2. M:n musiikillinen käsittely saa
luonnollisen perustuksensa m:uun kuuluvien laulujen
laadusta ja keskinäisestä suhteesta.
Tavallisimmin ovat säveltäjät liittäneet ainoastaan m:n
pysyväiset „ordinarium"-laulut (ks.
Kirkkomusiikki) yhteiseksi sävellyssarjaksi, jättäen
vaihtelevat, 1. ,.de tempore"-laulut satunnaisen
>eurakunnallisen käytännön varaan. Ensimäiset
tämänlaiset m.-sarjat sävellettiin 15:nnellä vuo-
360
sis. (Dufay), käyttämällä samaa johtoaihetta
(ks. t.) kaikissa sarjan osissa. Senjälkeen ovat
m:ja säveltäneet enimmät kaikkien aikojen
suuret mestarit (esim. Palestrina, Bach, Beethoven).
Tällaisia sävellyksiä esitetään usein, jopa
laajuutensa vuoksi useimmiten, ulkopuolella
jumalanpalvelusta, konserttitilaisuuksissa. M.-sarjan osat
muodostavatkin eheän kokonaisuuden, joka
tarjoutuu taiteellisesti nautittavaksi myös
välittömänä yhtäjaksoisena esityksenä, ilman
yhteenliit-täviä liturgian osia. Sarjan alku- ja loppupäässä
ovat nöyrät huokaukset: Kyrie (Herra, armahda)
ja Agnus Dei (Jumalan Karitsa). Näitä lähinnä
kumminpuolin ovat ylevät ylistysvirret: Gloria
(Kunnia olkoon .... ynnä Hilariuksen
kiitosvirsi) ja Sanctus (Pyhä). Sarjan keskuksena on
Credo (Uskontunnustus), jonka lauselmat
tavallisimmin sävellettäessä ryhmittyvät useaksi
osastoksi ; siten se laajenee ikäänkuin sävelin
esitettäväksi saarnaksi ja vaatii kummallekin puolelleen
väliajan tapaista viivähdystä. Usein on Gloria
samoin ryhmitetty moneen osastoon, joista jotkut
saavat kertausten kautta hyvinkin laajan tilan:
mutta silloin ei sarjan kokonaisuus muodostu
yhtä sopusuhtaiseksi, ja etenkin
konserttiesityksessä se voi käydä väsyttäväksi. — Erikoislajina
ovat n. s. hautaus- eli sielu-m :t, »Requiem"
(ks. t.). — Taide-m:jen ohella on läpi aikojen
säilynyt myös yksinkertainen seurakunnallinen m.,
jonka nykyiset sävelmät pääasiallisesti johtuvat
keskiajan gregoriaanisesta laulusta (ks. t.).
Suomalainen m. on paraikaa uudistuksen alaisena,
jonka tarkoituksena on aikaansaada m.-sävelmiin
luonnollista sanojen mukaista lausutusta sekä
kirkkosävellajien metodiikkaan perustuvaa
harrasta tunnesävyä. I. K.
Messuby ks. Messukylä.
Messuhaka ks. M e s s u p u k u.
Messukasukka ks. Messupuku.
Messukirja ks. M i s s a 1 e.
Messukylä (ruots. Messuby). 1. Kunta,
Hämeen 1.. Pirkkalan kihlak.,
Kangasalan-Messukylän nimismiesp.; kirkolle Tampereen
kaupungista n. 6 km; kunnan piirissä Vehmaisten
rau-tatienasema (5 km kirkolta) ja Messukylän
pysäkki (7, km kirkolta). Pinta-ala 140.8 km3, josta
viljeltyä maata (1910) 3,427 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 96 ha). Manttaalimäärä 40,:s,
ta-lonsavuja 118, torpansavuja 49 ja muita savuja
435 (1907). 4,670 as. (1912), joista
ruotsinkielisiä 34; 790 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 318:11a ja teollisuus 249:llä "(1901).
557 hevosta, 1,701 nautaa (1910). —
Kansakouluja (1913) 5 (11 opett.). Ahlmanin maamies- ja
emäntäkoulu. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: kattohuopatehdas, tervatehdas, 2 tiilitehdasta,
osuusmyllv. — Huomattavuuksia: vanha
kivikirkko," rak. 1300- tai 1400-luvulla, korjattu ja
suurennettu 1797, jätetty käytännöstä 1879,
korjattu valtion ja seurakunnan kustannuksella 1907
vanhana muistona säilytettäväksi. •— Vanhoja
kartanoita: Hatanpää (Tampereen kaupungin
äärellä). — Näköalapaikkoja: Aitovuori
(näkötor-neineen ). — 2. Seurakunta, konsistorilleen,
Porvoon hiippak., Tampereen rovastik.; katolisella
ajalla kävivät Pirkkalan papit M:ssa pitämässä
messuja säännöllisesti muutamia kertoja vuodessa,
mistä paikkakunnan nimen on arveltu
johtuvan (silloinen ruots. muoto »Mässeby" 1. „Messe-
Messinkilevy—Messukylä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
