Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsäkassööri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
397
Metsäkassööri Metsälaidun
398
set kartat sitäpaitsi siten, että niistä näkyy
metsiköiden ikä, vallitsevat puulajit,
hakkuukelpoi-suus, harvennustarve, tarpeelliset
metsänviljelyk-set, toimitetut hakkuut y. m. A. K. C.
Metsäkassööri (ks. Ivassööri). Kun armoll.
julistuksen mukaan 7 p:Itä ja ohjesäännön
mukaan 13 p:ltä toukok. 1859 vakinainen
metsän-hoitolaitos perustettiin Suomeen ja maamme
kruu-nunmetsät siten joutuivat järjestetyn
metsänhoidon alaisiksi, asetettiin jokaiseen
metsänhoito-alueeseen 1 metsäkassööri 1., kuten
alkuperäinen nimitys oli, metsän h
oidonraha-vartija, jonka toimena on toimittaa kaikki
hoitoalueen rahaylöskannot ja maksut sekä tehdä
niistä tilitys. M:t olivat alkujaan
asianomaisten kuvernöörien alatilittäjiä; kuvernööreillä oli
myös oikeus virkaan nimittää ja virasta erottaa
m:t. Kun valtion tilitysjärjestelmä 1899
järjestettiin uudelle kannalle, joutuivat m:t
suorastaan metsähallituksen alatilittäjiksi, jotapaitsi
heidän virkaannimittämis- ja erottamisoikeutensa,
asetuksen mukaan 8 p:ltä toukok. 1905 siirtyi
metsähallituksen ylitirehtöörille. O. Ltli.
Metsäkasvitiede käsittää ne osat kasvitiedettä,
jotka ovat perustana metsien hoidolle ja
metsän-kasvun ymmärtämiselle. [Th. Hartig,
»Naturgeschichte der forstlichen Culturpflanzen
Deutsch-lauds" (1851) ; Nördlinger, »Deutsche
Forstbota-nik" (1874-76); Thümen, »Forst-Flora"; Schwarz,
»Forstliche Botanik" (1892).]
Metsäkauris (Cervus capreolus 1. Capreolus
caprea), täyteissarvisiin kuuluva n. 130 cm pitkä,
75 cm korkea, Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä
Aasiassa elävä märehtijä. Ruumis sirorakenteinen,
koivet hoikat, pää pieni ja kaunis; häntä melkein
hävinnyt. Koiraalla sarvet lyhyet, korkeintaan
8-10 haaraiset; niiden latvus on hankahaarainen,
silmähaarat ylhäälle siirtyneet; naaras sarveton.
M. on selkäpuolelta ja kupeilta kesällä tumman
ruosteenpunainen, talvella ruskeanharmaa,
vatsa-puolelta ja raajojen sisäpuolelta vaaleampi.
Posket, alaleuka ja täplä ylähuulen kummallakin
puolella valkeat; takapuolessa kesällä keltainen,
talvella valkea täplä. Vasikka punaiseuruskea
vaaleatäpläinen. Rl. elää suurissa varjoisissa
leliti-ja havumetsissä perhekunnittain, joihin kuuluu
koiras, 2-3 naarasta ja näiden vasikat; joskus
talvella saattaa useampi perhekunta liittyä
suuremmaksi parveksi. M. syö lehtiä, silmuja,
nuoria oksia, yrttejä y. m., juoksee, hyppää ja ui
erinomaisesti, on varovainen ja arka. muuttelee
mielellään paikasta toiseen. — Suomessa m. on
Metsäkauris-perhekunta.
parisen kertaa nähty Karjalankannaksella, jonne
se on eksynyt Venäjän puolelta. P. B.
Metsäkir janpito ks.
Metsätalouskir-j a n p i t o.
Metsäkirvinen ks. Kirvinen.
Metsäkissa ks. Kissa.
Metsäkonduktööri. Evon metsäopiston
aikana saivat ne henkilöt, jotka olivat suorittaneet
opiston oppikurssin, julkisessa päästötutkinnossa
m;n arvokirjan ja arvonimen. Metsäopetuksen
siirryttyä v. 1908 yliopistoon, suoritetaan n. s.
metsänhoitotutkinto ja antaa metsähallitus,
ottaessaan palvelukseensa tämän tutkinnon
suorittaneet, näille m ;n arvokirjan. A. K. C.
Metsäkorko on se jäännös, joka saadaan kun
metsätalouden tuloista vähennetään suoranaiset
menot, mutta ei oteta huomioon talouteen
kiinnitettyjen pääomien korkoja. A. K. C.
Metsäkoron kiertoaika on se kiertoaika, joka
antaa normaalitilassa olevalle metsälle
korkeimman metsäkoron. M. k:n laskemiseen käytetään
A„ -\-I)a -f-Db -f.....I>q -(c-4-n r) .
kaavaa –––, jossa J„
n
merkitsee päähakkauksessa saatavaa tuloa,/’,,. !>i
j. n. e. harvennusliakkaustuloja, c
viljelyskustan-nuksia (tai yleensä metsänuudistuskustannuksia)
ja v vuotuisia hallintokustannuksia, kaikki lia:ia
kohti laskettuna. Se kiertoaika, joka antaa
tällöin suurimman metsäkoron. on m. k.
Käytännössä tätä kiertoaikaa tuskin lienee missään
toteutettu, mutta yleensä keskieurooppalaisessa
kruunun metsätaloudessa on ainakin teoriassa
suosittu tätä kiertoaikaa. A. K. C.
Metsäkoulu = metsänvartiakoulu ks.
Metsäopetus.
Metsäkylvö ks. Metsänviljely s.
Metsäkylä. 1. Yhden manttaalin suuruinen
säteri Raision pitäjässä Turusta 4 km luoteeseen;
muodostaa testamentin määräyksen mukaan v:lta
1856 Kankaisten (ks. t.) ohella Aminoff-suvun
sääntöperintötilan. Oli 1600-luvulla
Jägerhor-neilla, sitten Carpelan-suvun hallussa v :een 1776.
jolloin naimisen kautta siirtyi Aminoff-suvulle.
Vanha päärakennus paloi 1871. — 2. Rautatie
asema Vehkalahden pitäjässä
Inkeroisten-Haminan radan varrella 226 km Helsingistä. 13 km
Haminasta. A. Es.
Metsäkyyhkynen ks. Kyyhkyset.
Metsälaidun. Metsän käyttäminen
karjan-luitumena on kaikissa maissa ammoisista ajoista
ollut tärkeimpiä metsän n. s.
sivuhyödykkni-den hyväksikäyttämiskeinoja. Metsätaloudelliselta
kannalta katsoen tuottaa kuitenkin
laiduntaminen metsässä sille enemmän haittaa kuin hyötyä.
Karjan eri elukkalajit suhtautuvat tässä suli
teessä kuitenkin varsin eri lailla. Kun hevos- ja
nautakarjan laiduntamisesta on vähemmät!
vaurioita huomattavissa, tuottaa lampaiden ja
vuohien laitumella käyminen metsälle suoranaista
vahinkoa. Mainitaan (Gayer), että tärkeimpiä
syitä Etelä-Tyrolin, Etelä-Sveitsin alppien,
Espanjan. Kreikan ja Sisilian y. m. aikaisemmin
runsaan metsäkasvullisuuden häviämiseen on
vuohien ja lampaiden laiduntaminen, joka on
estänyt uuden taimiston nousua. Paraimpiua
makupaloina pureskelee vuohi taimiston
vuosikasvaimia ja tuottaa sitäpaitsi kuopimisellaan
arvaamatonta vahinkoa.
Pohjoismaissa, etenkin Skandinaaviassa ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
