Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meurer ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
459
Meyer
460
meren-maakunnista. On balttilaisen oikeuden
yk-sityisdosentti Pietarin yliopistossa ja yksi
harvoja todella perustuslaillisia lokakuulaisia.
A. l-m.
Meyer [mäiar], Eduard (s. 1855), saks.
historiantutkija, v:sta 1902 professorina Berliinissä;
hänen pääteoksensa on „Geschichte des
Alter-thunis" (1884-1902). jota tätä nykyä pidetään
alallaan paraimpana; muita julkaisuja:
„Forschun-gen zur alten Geschichte" (1892-99),
„Unter-suchungen zur Geschichte der Gracchen" (1894),
..Die wirtseliaftliche Entwicklung des Alterthums"
(1895), „Die Entstehung des Judenthums" (1896),
..Zur Theorie und Methodik der Geschichte"
(1902), „Ägyptische Chronologie" (1904), ,.Kleine
Schriften" (1910).
Meyer [mäiar], Elard Hugo (1837-1908),
saks. kielitieteen ja mytologian tutkija, 1875-82
Bremenin kauppakoulun johtajana ja v:sta 1890
vakin. kunniaprofessori Freiburgin yliopistossa.
Hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan
mainittakoon: ..Indogerntanische Mythen" (2 nid.
1883 ja 1887), ..Homer und die Ilias" (1887),
„Vö-luspa" (1889), „Die eddische Kosmogonie" (1891),
..Germanische Mythologie" (1891), „Mythologie
der Germanen" "(1903), „Deutsche Volkskunde"
(1898). A. F. P o.
Meyer [meijer], Ernst (1797-1861), tansk.
taidemaalari. Kehittyi taiteilijaksi Eckersbergin
vaikutuksen alaisena Kööpenhaminassa ja
maalasi sittemmin Miinclienissä Corneliuksen
oppilaana romanttisia keskiaikaisia aiheita, kunnes
1824 asettui Roomaan, jossa asui suurimman osan
ijästään kuvaten pirteän hyväntuulisesti Italian
kirjavaa kansanelämää. Enimmät M:n taulut
ovat levinneet Saksaan, Englantiin ja
Ameriik-kaan. E. R-r.
Meyer [mäiar], Georg (1841-1900), saks.
val-tio-oikeudentutkija. tuli 1872 professoriksi
Mar-hurgiin, josta 1875 siirtyi Jenaan, ja 1889
professoriksi Heidelbergiin, jossa kuolemaansa saakka
toimi. Kirjoittanut m. m. „Das Recht der
Expro-priation" (1868), „Grundzüge des norddeutschen
Bundesstaatsrechts" (1868). „System der
erworbe-nen Reclite" (1895) sekä paljon käytetyn Saksan
(sekä valtakunnan että osavaltioitten)
valtio-oikeuden oppikirjan „Lehrbucli des deutschan
Staatsrechts" (1 :nen pain. 1878, 6:s, G. Anschützin
julkaisema, 1905). R. E.
Meyer [mäiar], Gustav (1850-1900). saks.
kielentutkija, v:sta 1S81 vertailevan kielitieteen
professorina Grazin yliopistossa, julkaissut
varsinkin kreikan ja albanian kieltä koskevia
tärkeitä tutkimuksia, joista mainittakoon:
„Grie-chische Grammatik" (1880), „Neugriechische
Stu-dien" (1894-95); „Albanesische Studien" (6 osaa,
1883-97), „Albanesische Grammatik" (1888),
..Etymologisches Wörterbuch der albanesischen
Sprache" (1891). M:n muista julkaisuista
huomautettakoon: „Türkische Studien I" (1893).
(Y. W.)
Meyer [mäiar], Johann Jakob (s. 1866),
saks.-amer. kirjailija ja tiedemies, synt.
Länsi-Ameriikassa, jonne vanhemmat olivat
siirtolaisina muuttaneet. Jouduttuaan myöhään
opintielle M. valmistui ensinnä protestanttiseksi
papiksi, mutta siirtyi pian kielentutkimuksen,
eritoten sanskritfilologian alalle ja tuli opettajaksi
Chicagon yliopistoon. Monen muun kielen ohella
M. on opetellut myöskin suomen kieltä ja
perehtynyt suomalaiseen kirjallisuuteen. Tuloksena
tästä on laaja saksaksi ilmestynyt teos
suomalaisesta kirjallisuudesta, „Vom Land der tausend
Seeen. Eine Abhandlung tiber die neuere
fin-nische Litteratur und eine Auswahl aus modernen
finnischen Novellisteu" (1910). Paitsi
tutkimuksia sanskritkirjallisuuden alalla M. on julkaissut
muutamia saksankielisiä runokokoelmia sekä
saksankielisen käännöksen V. A. Koskenniemen ensi
mäisestä runokokoelmasta.
Meyer [mäiar]. 1. Joseph M. (1796-1856),
saks. kustantaja ja teollisuusyritysten
alkuunpanija, perusti 1826 syntymäkaupunkiinsa
Go-thaan kustannusliikkeen „Bibliographisches
Institut", joka 1828 siirrettiin Hildburghauseniin.
M. m. ryhdyttiin julkaisemaan suurta
vapaamielistä teosta „Universum" (46 nid.. 1833-63), jolla
1830-luvulla oli 80,000 tilaajaa ja joka
sittemmin ilmestyi 12 kielellä, sekä suurta
tietosanakirjaa ,,Das grosse Conversationslexicon fiir die
gebildeten Stände" (52 os., 1840-55). M. on
ti-laus- ja vihkottain ilmestyvien teosten
suurtuotannon varsinainen alkaja.
2. Heinrich August Wilhelm M.
(1800-73), saks. teologi, edellisen veli. Hänen teoksistaan
on huomattavin 16-osainen ,,Kritisch-exegetischer
Kommentar zum Neuen Testament", jossa M. itse
on selittänyt useimmat kirjat, Hutlier
Pastoraali-kirjeet, Pietarin, Juudaan, Johanneksen ja
Jaakobin kirjeet, Liinemann Tessalonikalaiskirjeet
ja Heprealaiskirjeen sekä Diisterdieck
Ilmestyskirjan. M:n kuoltua ovat uusien painoksien
toimittajina olleet pääasiallisesti B. ja J. Weiss,
sekä lisäksi Beyschlag, Bornemann. Bousset, v.
Dobschütz, Francke. Ilaupt, Heinrici, Kuhl,
Sief-fert ja Wendt. M:n kommentaarisarja voittaa
vieläkin tekstin yksityiskohtia selittäessään kaikki
muut kommentaarit eri selitysmahdollisuuksien
esittämisessä ja tarkastamisessa ja
kommentaarien rakenteen käytännöllisessä selvyydessä. [Edv.
Stenij, „Uuden Testamentin kommentaareista"
(Teol. aikak. 1910).] Edv. St.
3. H e r m a n n J n 1 i u s M. (1826-1909), M. 1:n
poika, ryhtyi isänsä jälkeen johtamaan
kustannusliikettä, jonka johdon vasta 1886 luovutti
kahdelle vanhimmalle pojalleen. Muutti 1874
Leipzigiin. Kustaunustuotteista mainittakoon .,Neues
Ivonversations-lexikon fiir alle Stände" (15 os..
1857-60; 6:s painos nimellä „Meyers grosses
Konversations-lexikon" (20 os. 1902-08. ynnä „Er
gänzungen", 1 os., 1909 ja ..Jahres-supplement".
1910 seur.), ,,Meyers Handlexikon des
allgemei-nen Wissens" (1870-72: 3:s pain. 1883) sekä
sarja „Fachlexika" (1882 seur.), „Reisebiicher"
sekä laaja sarja ,.Klassiker-bibliothek" ja
Breh-min ,.Illustriertes Thierleben", johon liittyy
„A11-gemeine Naturkunde". Luovuttuaan
kustannus-toimesta M. melkein yksinomaan toimi
yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseksi käytännössä.
Hän johti perustamaansa suurta yhdistystä, jonka
tarkoituksena oli huokeiden työläisasuntojen
aikaansaaminen Leipzigiin, ja hänen ansionsa
onkin tämän yhdistyksen suurenmoinen menestys.
4. Hans M. (s. 1S58), edellisen poika, fil.
tohtori ja tutkimusmatkailija, joka yhdessä veljensä
Arndt M:n kanssa 1886 otti huostaansa
,.Bib-Iiographisches Institut"in johdon. M. on tehnyt
laajoja matkoja m. m. Etelä-Afrikkaan, nousi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
