Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Missouri-synodi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
583
Mister—Mitchell
584
let eri arvoluokkiin sen mukaan kuinka
korkealla „täydellisyysa.steella" ne hänen mielestään
olivat. Arvioiminen perustuu pääasiallisesti
siilien, missä määrin eri kielet kykenevät
erottamaan yksityisen sanan kokonaisesta lauseesta,
miten ne osaavat ilmaista tärkeimmät
lauseen-osat sekä missä määrässä ne verbissä voivat
yhdeksi yhteydeksi sulattaa toiminnan ja toimijan
käsitteet. Korkeimmalla asteella olivat muka
n. s. ..flekteeraavat" kielet, ..muoto-kielet", muut
— m. m. ..urali-altailaiset" — olivat enemmän
tai vähemmän ..muodottomia’’ (vrt. tähän Kieli,
palsta 814). — M:n useimmat pienemmät
tutkimukset vertailevan kielitieteen alalta
ilmestyivät Steinthalin ja Lazaruksen
aikakauskirjassa „Zeitschrift für Völkerpsychologie und
Spraclnvissenscliaft". [S. Simonyi, ,.F. M."
(1912).] " Y. W.
Mister [misto] (engl., < master), herra (lyh.
l/c.), arvonimi jota käytetään kaikista miehistä,
joilla ei ole korkeampaa arvonimeä (lörd, sir).
Misti, tulivuori Perussa. 16 km koilliseen
Are-quipasta, 6.100 m korkea: 5.852 m vi. merenp.
on Harvard collegen 1893 per. ilmatieteellinen
havaintoasema (maailman korkein). Sen koneita
tarkastamassa käydään 2-3 kertaa kuukaudessa
Arequipan lähellä olevasta, niinikään Harvard
collegen omistamasta observatorista.
Mistral [■<’’-] (myös Mistraou, Magistral,
Mcistre, Cers), Provencessa, Etelä-Ranskassa,
usein puhaltava, toisinaan kovin kylmäksi yltyvä
pohjois- ja luodepohjoistuuli.
Mistral [a’I]. Fred eri (s. 1830).
uusproveu-saalinen runoilija, opiskeli Aix’issä lakitiedettä,
mutta vetäytyi sitten
kotikyläänsä Maillaneen ja
omisti elämänsä
runoudelle. M. käyttää
runoteoksissaan uusprovensaa-lin kieltä. Ihanin hänen
teoksistaan on idylli
„Mi-reio" (1859).
yksinkertainen lemmentarina
köyhästä talonpoikaispojasta
ja rikkaasta
talontyttä-restä. Tämä runoelma luo
ihanteellisesti eteemme
päivänpaisteisen Provencen,
sen hehkuvaa
elämäntäy-teläisvyttä ja sen
asuk-F. Mistral. kaiden uhkuvia, syvästi
inhimillisiä tunteita.
Runoelma tuotti tekijälleen 1861 akatemian suuren
palkinnon ja 1863 kunnialegionan ristin. V. 1854
M. muutamien ystävien kanssa perusti „Lou
Fe-librige" seuran (ks. Félibres). M:n
toimittama ..Tresor d6u Felibrige" (1878-86) on paras
uusprovensaalinen sanakirja. M:n muista
runoteoksista mainittakoon kertova runo „Calendal"
(1867). M. sai 1904 Nobel-palkinnon. [Welter,
..Frederi M., der Diehter der Provence" (1899);
Lefèvre, ..F. M. bibliographie sommaire" (1903).]
J. Hl.
Mistress [mistras = perheenemäntä: misis =
rouva] (engl.. < muin-ransk. maistresse =
valtiatar. ransk. maitresse). 1. Perheenemäntä. emäntä.
— 2. Rouva (lyh. JIrs.). Mrs. asetetaan miehen
sukunimen eteen (esim. Mrs. Godicin) tai
tarkemmin Mrs. Arthur Godwin, tai lesken nimessä
Mrs. Mary Godwin. Näin käytettynä Mrs.
korvaa sellaiset arvonimet kuin everstinna,
kauppa-neuvoksetar.
Misär ks. M e s t s e r a.
Misääri ks. M i s è r e.
Misäärit = m i s ä r. ks. M e s t s e r a.
Mitali (it. medaglia, < lat. meta’llum =
metalli), muistoraha, palkintoraha. Muistorahoja
lyödään merkillisten tapahtumain tai
ansiokkaiden henkilöiden muistoksi; palkintorahoja (usein
rinnassa kannettavia) annetaan julkisen
tunnustuksen osoituksena esim. sotaväessä,
uskollisuudesta palveluksessa (esim. Talousseuran m:t),
hengenpelastuksessa osoitetusta rohkeudesta j. n. e.
vrt. Raha.
Mitani. muinainen valtakunta, jonka
keskustana oli Eufratin ja sen sivujoen Balikhin
välinen maakunta Mesopotamiassa. Pääosa M:n
väestöä näkyy kuuluneen heettiläiseen
kansanryhmään. Mutta hallitsijat arvohenkilöineen olivat
ainakin 15-14:nnellä vuosis. e. Kr. arjalaisia,
sillä heidän niinillään on arjalainen luonne ja
heidän palvelemiensa jumalien joukossa
esiintyvät heettiläisjumalan Tesupin y. m. ohella
tunnetut arjalaiset jumalat Mitra. Varuna, Indra ja
Nasatia. Arjalaisten kuningasten Saussatarin,
Artataman, Suttarnan ja Tusrattan hallitsemana
M. oli Babylonian, Assyrian ja Egyptin kanssa
kilpaileva suurvalta. Saussatar teki n. 1430
Assyrian veronalaiseksi, jommoisena se pysyi noin
1300:aan saakka. Egyptin pyyteitä Syyrian ja
Mesopotamian suhteen M:n kuninkaat tarmolla
vastustivat, niin että faaraoiden oli pakko
rauhassa sopia heidän kanssaan. Thotmes TV
(1420-11) nai Artataman tyttären, AmenophisIIT
. (1411-1375) sekä Suttarnan että Tusrattan
tyttären, joka jälkimäinen oli Amenophis IV:nkin
(1375-1358) puoliso. Mitanilais-egyptiläinen liitto
suuntautui pääasiallisesti heettiläisiä vastaan,
joitten kuningas Subbiluliuma kävi sotaa
Tusrat-taa vastaan. Tämän jouduttua kapinan uhriksi
heettiläiset ja assyrialaiset keskenään jakoivat
M:n alueen. Tusrattau poika Mattivaza
heettiläis-kuninkaan vävynä ja vasallina hallitsi
ainoastaan osaa isiensä valtakuntaa. Tähän päättyvät
tähänastiset tiedot M:sta, joita on saatu
elAmar-nasta ja Kappadokin Boghasköista löydetyistä
nuolenpääteksteistä. K. T-t.
Mitau (ven. Mitava, Iät. Jclgava), kaupunki
Länsi-Venäjällä, Kuurinmaan pääkaupunki,
sijaitsee alavalla, usein tulvan peittämällä
viljavalla tasangolla Kuurilaisen Aan rannalla;
38.840 as. (1910). joista n. ’/, saks.. paljon juut.
ja lättiläisiä. Kadut leveät, säännölliset, hyvin
rakennetut. Kuurinmaan entisten herttuain
linnan (Konrad Mandernin rak. 1263-66) sijalle
herttua Bironiu 1739 rakennuttama komea
palatsi: maakuntamuseo, lättiläinen
kirjallisuuden-seura. lukio y. m. oppilaitoksia. Teollisuus
vähäinen: ulkomaankauppa käy Riian kautta. —
M. syntyi suurmestari Mandernin rak. linnan
ympärille: 1561 M. tuli Kuurinmaan herttuoiden
hallituskaupungiksi. Ruotsin ja Puolan välisissä
sodissa M. oli vuoroin kummankin taistelevan
hallussa. Ruotsalaisilta tsaari Pietari sen
valloitti 1705, mutta jätti sen taas 1706; 1709
ruotsalaiset M:n lopullisesti menettivät. (E. E. K.)
Mitchell [mitslj, Sir Thomas L i v i n
g-stone (1792-1855), engl. Austraalian tutkija.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
