Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muojärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
S09
lasta (fissura sternij, jonka pohjassa tuntuu
sydämen tykyntä. Tämäkin on sikiökautisen
kehityksen liian aikaisen keskeytymisen tulos.
Vartalon takapuolella tavataan usein selkäytimen tai
sen kalvojen pullistumia (myelo- ja meningoccele).
Raajoissa tavataan suuri määrä m:ja. Jos
napa-varsi on kiertynyt sikiön raajan ympäri niin
tiukasti, että verentulo raajaan on estynyt, voi
raaja tältä kohdalta katketa ja kokonaan
typistyä (sikiöaikainen amputatsioni). Toisinaan
raajat jäävät joko kokonaan tai osittain kasvamatta,
toisinaan tavataan tavallista suurempi luku
sormia tai varpaita (kuva ks.
Epämuodostuk-set), toisinaan ovat kaikki sormet tai varpaat
yhteen kasvaneet j. n. e. Useat yllämainituista
m :sta ovat perinnöllisiä. Kaiken ikävyytensä ja
haittansa ohessa useat yllämainituista m:ista
ovat tieteellisesti sangen arvokkaita, ne kun
selittävät meille monta sikiön kehitysaikana
tapahtuvaa ilmiötä tai toisissa tapauksissa
viittaavat aikoja sitten ohielettyyn kehityskauteen
kerraten vanhaa jo toisenlaiseksi kehittynyttä
ruumiinrakennetta, n. s. atavistiset m :t.
y. k.
Muojärvi, järvi Kuusamossa n. 2 penink.
kirkolta itään, suurin pituus n. 15 km, suurin
leveys n. 5 km, pinnan korkeus 245 m yi. merenp.
M. on Muosalmen ja pienen Välijärven kautta
samassa tasapinnassa olevan Kuusamojärven
yhteydessä. M. laskee varsinaisesti kaakkoa kohti
Joukamojärven kautta Pistojoen vesistöön, mutta
on pohjoiseen päin Kajavasalmen kautta myös
Kirpistön yhteydessä, josta virta käy toisin ajoin
myös Kiitämän kautta Paanajärven vesistöön.
L. 11-nen.
Muolaa (myös M u o 1 a, ruots. Mo(h)la;
aikaisempina aikoina myös Ä y r ä p ä ä ja
P y h ä r i s t i). 1. Kunta, Viipurin 1.,
Äyräpään kihlak., Kuolaan-Heinjoen nimismiesp.;
kirkolle Perkjärven asemalta 23 km ja
Ga-litsinan asemalta 29 km (molemmat M:n
kunnan alueella); Paakkolan kanavalta (Vuoksessa)
28 km. Pinta-ala 820 km1, josta viljeltyä maata
(1910) 11.637 ha (siinä luvussa luonnonniityt
3,227 ha). Manttaalimäärä 52,tsss, talonsavuja
1,569, torpansavuja 39 ja muita savuja 1,011
(1907). 15,758 as. (1910): 2.162 ruokak., joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia
1,456 (1901). 1,432 hevosta, 4.0S6 nautaa (1911).
— Kansakouluja 19 (1913). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Valkjärven ja Kyyrölän
kuntain kanssa. Apteekkeja 2 (pääapt. ja
haara-apt.). — Teollisuuslaitoksia: A. Ahlström o.-y:n
höyrysaha; Hackman & Co:n höyrysaha:
Golti-koffin höyrysaha ja tiilitehdas; I. Galkiniu
höyrysaha. — Kauppalaivastoon (Laatokalla)
kuului" 1910 17 purjealusta (yht. 1.400 netto
rek.-ton.). — Vanhoja kartanoita: Pällilä. — M:n
piirin sisällä Kyyrölän (ks. t.) kreik.-kat.
seurakunta ja kunta. -— 2. Seurakunta,
keisarillinen, Savonlinnan hiippak., Viipurin
ro-vastik.; Viipurin itäpuolella olevista Suomen
seurakunnista vanhin, mainitaan 1300-luvun
alkupuolella; 1403 tehtiin seurakunta Viipurin
kirkon anneksiksi ja 1669-79 se oli Viipurin
lukion palkkapitäjänä. — Seurakuntaan ovat
aikaisemmin kuuluneet: Uusikirkko, Kivennapa,
Valkjärvi ja Heinjoki. — Kirkko, rak. harmaasta
kivestä ja tiilestä, vihittiin 1852. [I. M. Salenius,
81U
..Historiallinen kertomus Muolan eli Pyhäristin
pitäjästä" (Suom. kirj. seuran pitäjänkertomuk
sia III, 1871).] h. Il-ven.
Muolaan kartano, muinainen
kuninkaankartano Muolaan pitäjässä; läänitettiin 1563 Jaakko
Henrikinpoika Hästeskolle, Sjundbyn herralle
Oli 1606-1704 Hästesko af Màlagàrd-suvun säte
rinä. Venäläiset hävittivät kartanon 1711. Sit
temmin tila kuului kenraalimajuri Ivan
Suva-lovin 1726 saamiin lahjoitusmaihin, joiden hovi
leiriin Kuusaan sitä ei ole sekoitettava, ja
hajosi ennen pitkää talonpoikaistaloiksi. a. Es.
Muona jaetaan sotaväessä tavallisesti päivä
annoksina. Soturin päiväannokseen kuuluu lei
p ii ii (n. 750 g pehmeää tai 500 g korppuja)
sekä n. s. särvin, joka vaihtelee sen mukaan,
ollaanko linnaväessä vai onko päiväannos n. s.
marssiannos. Jälkimäisessä tapauksessa särvin
on melkoista runsaampi. Särpimeen kuuluu:
180-250 g raakaa lihaa tai 100-200 g
lihasäilykkeitä, 250 g herneitä, papuja y. m. tai 150 g
vihannessäilykkeitä tai 1.500 g perunoita, n.
125 g riisi-, ohra- tai kaurarvynejä, 25 g suo
loja y. m. — Rauhanaikana alipäällvstö ja
miehistö. jotka ovat omissa ruuissa, saavat
luonnontuotteiden sijasta n. s. annosrahan, joka vastaa
päiväannosta. Kun joukot itse pitävät
rauhan-aikana huolen ruuastansa, saavat ne paitsi
tavallista palveluksessa olevan miesluvun mukaan
laskettua leipäannosta n. s. särvinrahan, joka
vastaa päiväannokseen sisältyvän särvinruuan
hintaa. 31. v. H.
Muonamies ks. Työväki.
Muonapalkka ks. Työpalkka.
Muonio 1. Muonioniska. 1. Kunta, Oulun 1..
Lapin khlak., Muonion (1. Muonioniskan) nimis
mie.sp., sijaitsee Ruotsin rajalla Enontekiön
eteläpuolella ; kirkolle Tornion kaupungista 270 km.
Pinta-ala 1,792.5 km1, josta viljeltyä maata (1910)
1,368 ha (siinä luvussa luonnonniityt 970 ha).
Manttaalimäärä 9 "/J5, talonsavuja 120,
torpan-savuja 34 ja muita savuja 126 (1907). 1.398 as.
(1912); 283 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 99 (1901). 144
hevosta, 639 nautaa (1911). — Kansakouluja 2
(1913); kolme kiertokoulua, joissa valtion palk
kaarnat opettajat. Aluelääkäri (Muonion ja
Enontekiön; asuu Muoniossa); haara-apteekki.
Sairastupa, rak. valtion kustannuksella (toistai
seksi vielä kuntoon panematta). — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak.;
Lapin rovastik.; M :n muodostaa 1809 Haminan
rauhanteossa Suomen puolelle tullut osa Ruotsin
Ylitornioon kuuluvaa Pajalan kappelia (tullut
kappeliksi 1788); v. 1812 M. muodostettiin (keis.
käskykirj. 5 p:ltä maalisk.) omaksi khrakunnaksi
yhdessä Enontekiön kanssa, johon viimeksimai
nittuun aluksi asetettiin katekeetta, kunnes
Enontekiö muodostettiin M :oon kuuluvaksi kappeliksi
(keis. käskykirj. 4 p:ltä syysk. 1856),
jommoi-sena se on vieläkin. Kirkko puusta, rak. 1817.
korj. vv. 1884 ja 1906. [..Ruotsin rajoilta" III
(Uusi Suometar 1881 N:o 5).] h. Il-nen.
Muonionjoki, Tornionjokeen vasemmalta las
keva lisäjoki. suurin kaikista Tornionjoen lisä
joista, pituus n. 330 km, vesialue n. 11,535 km’.
M. saa alkunsa Ruotsin, Norjan ja Suomen raja
kulmauksessa olevasta Koltajärvestä, juosten
ensin pienenä, Rajajoki (Radjejohka) nimisenä
Muojärvi—Muonionjoki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
